Miksi ihmiset kuvittelevat että valehtelen kun kerron muuttaneeni kotoa pois 16-vultiaana?
Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa 16-vuotiaana koska yh äiti "potkaisi" pihalle 2012 jotta voisi itse muuttaa pienempään ja halvempaan vuokra-asuntoon ja perusteli sitä sillä että siirryin oeruskoulusta toisen asteen kouluun ja täyttäisin parin vuoden kuluttua 18 jolloin lapsilisä loppuisi ja alkaisin vaikuttamaan äitini saamaan asumistukeen.
Mutta ikä tässä nyt sitten on kuitenkin muka niin uskomatonta/epäuskottavaa että se ei kuulosta ollenkaan todelta vaikka on 100% oma kokemukseni siitä mitä minulle tapahtui 16-vuotiaana 2012 ja käytännössä pilasi välit minun ja äitini välillä?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuitteko sitten alivuokralaisina vai jossain koulun asuntolassa? Vuokrasopimusta ei voi alle 18-vuotias allekirjoittaa. Tosin ajat varmasti olleet silloin hieman toiset kun tädit ovat olleet nuoria.
Vanhempien luvalla saa allekirjoittaa.
Joo, mutta silloin se vanhempi on vastuussa viime kädessä vuokrasta ja muista vastuista. Muutenhan siinä ei olisi mitään järkeä. Mitä luulet antaako sinut kotoa pois potkiva yh-äiti luvan sellaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Asuitteko sitten alivuokralaisina vai jossain koulun asuntolassa? Vuokrasopimusta ei voi alle 18-vuotias allekirjoittaa. Tosin ajat varmasti olleet silloin hieman toiset kun tädit ovat olleet nuoria.
Mitä ihmettä? Nykyään toki ei ole niin paljon soluasumista kuin ennen, mutta ihan opiskelijakämppiä tai muita normaaleja yksiöitä joissa opiskelijat asuu. Kun tytär muutti yksityisen omistamaan yksiöön 16-vuotiaana, oltiin me vanhemmat takaajina.
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon. Kaksi tuntemaani nuorta on muuttanut 16-vuotiaana yksin. Tosin tässä tapauksessa kumpikin lähelle kotiaan ja äiti on huolehtinut heistä. Kuitenkin se kotiin tuotu ukko on ollut tärkeämpi kuin oma lapsi.
Äiti tai muu huoltaja voi hankkia sen asunnon 16-vuotiaalle. Se on silloin ok. Mutta ap sanoi, että äiti potkaisi pihalle vuonna 2012. Sitä ei ihmiset usko.
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin kotoa pois 15 vuotiaana, muutin noin 200 kilometrin päähän kotoa, en muuttanut kenenkään sukulaisen luo, vaan ihan sinne palkkatyöhön, elätin myös itseni 15 vuotiaasta lähtien.
Tuon ikäisellä ei saa teettää täysiä työpäiviä. Joten ei se sun palkkasi hääppomen ollut.
Sitten piti maksaa vuokra, ruoka ja muut pakolliset menot.
Et taatusti pystynyt elättämään itse itseäsi 15 vuotiaana, ilman yhteiskunnan tukea.
Minä muutin 15-vuotiaana, kun äitini pakotti muuttamaan poikakaverini kanssa yhteen.
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Vierailija kirjoitti:
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Tässä ketjussa YKSI vanhempi on halunnut lapsestaan eroon ja se oli ap:n äiti, joka heitti ap:n ulos. Me muut ei voida vastata tuon äidin puolesta, miksi asia niin oli.
Minä haluan lapselleni hyvän tulevaisuuden ja siihen kuuluu työ, josta pitää ja jonka palkalla elää. Siksi minulle on ok, että lapseni muuttaa 16-vuotiaana paikkakunnalle, jossa kyseistä alaa opetetaan. Tässä tapauksessa on lähdettävä kaupungista "maalle".
Vierailija kirjoitti:
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Ei, kun nuori haluaa omilleen. Se on luonnollista, jos on hyvin kasvatettu ja opetettu itsenäiseksi. En minä ainakaan halunnut asua kotona vanhempien ja pikkusisarusten kanssa enää peruskoulun jälkeen koska omasta mielestäni olin "aikuinen" jo jostain 13-vuotiaasta asti, halusin oman elämän ja tehdä niinkuin tykkään, enkä olla "kuokkimassa" ylimääräisenä toisen emännän huushollissa.
Vierailija kirjoitti:
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Ikävuosina 17-19 lapsi putoaa tulojen eli yhteiskunnan tuen suhteen eräänlaiseen mustaan aukkoon. Lapsilisä loppuu, mutta jos asuu kotona niin opintuki on naurettavan pieni (vanhempien tulot vaikuttavat) tai sitten tuki vaikuttaa vanhempien toimeentuloon (jos saa tukia niin vähentävä vaikutus niihin).
Jos on käynyt toisen asteen loppuun ja/tai asuu omassa asunnossa, nuori saa yhteiskunnalta tukea siten, että voi pärjätä ilman vanhempien rahallista tukea eikä toisaalta vaikuta vanhempien toimeentuloon.
Tässä olisi tarvetta lakimuutokselle kun ympäröivä yhteiskunta on muuttunut merkittävästi. Esimerkiksi nuorelle sopivia hanttihommia joilla hankkia itselle käyttörahaa on todella vaikea saada nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muutin kotoa pois 15 vuotiaana, muutin noin 200 kilometrin päähän kotoa, en muuttanut kenenkään sukulaisen luo, vaan ihan sinne palkkatyöhön, elätin myös itseni 15 vuotiaasta lähtien.
Tuon ikäisellä ei saa teettää täysiä työpäiviä. Joten ei se sun palkkasi hääppomen ollut.Sitten piti maksaa vuokra, ruoka ja muut pakolliset menot.
Et taatusti pystynyt elättämään itse itseäsi 15 vuotiaana, ilman yhteiskunnan tukea.
Kyllä me vaan 60-luvulla pystyttiin. Kalustettu hellahuone, raha riitti just vuokraan ja ruokaan, vaatteet olivat surkeita. Liftattiin.
Mutta tämä on siis ihan eri aikakausi kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Tässä ketjussa YKSI vanhempi on halunnut lapsestaan eroon ja se oli ap:n äiti, joka heitti ap:n ulos. Me muut ei voida vastata tuon äidin puolesta, miksi asia niin oli.
Minä haluan lapselleni hyvän tulevaisuuden ja siihen kuuluu työ, josta pitää ja jonka palkalla elää. Siksi minulle on ok, että lapseni muuttaa 16-vuotiaana paikkakunnalle, jossa kyseistä alaa opetetaan. Tässä tapauksessa on lähdettävä kaupungista "maalle".
Et sitten lukenut kaikkia kommentteja.. Väitätkö, ettei palstalla ole ollut useampiakin ketjuja, jossa vanhemmat odottavat ja huokailevat, että lapsi muuttaisi jo kotoaan? Sinun tapauksesi ymmärrän tietenkin. Entä, jos koulutus järjestettäisiin paikkakunnallanne, haluaisitko, että lapsesi asuu kotona vai tahtoisitko hänen muuttavan kotoa, koska opiskelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Ei, kun nuori haluaa omilleen. Se on luonnollista, jos on hyvin kasvatettu ja opetettu itsenäiseksi. En minä ainakaan halunnut asua kotona vanhempien ja pikkusisarusten kanssa enää peruskoulun jälkeen koska omasta mielestäni olin "aikuinen" jo jostain 13-vuotiaasta asti, halusin oman elämän ja tehdä niinkuin tykkään, enkä olla "kuokkimassa" ylimääräisenä toisen emännän huushollissa.
No ei kaikki todellakaan halua, ei nyt eikä ennen. On myös täysin eri asia itse haluta muuttaa kuin vanhemman painostuksesta ja vihjailujen vuoksi. Ei ole mukavaa alaikäisenä tietää olevansa ei haluttu kotonaan, ihminen josta tahdotaan eroon, vaikka itse ollaan se lapsi haluttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niin kummallista, että ensin niitä lapsia niin halutaan ja kinutaan ja sitten niistä halutaan nopeasti eroon! Mikä hemmetin logiikka tuossa on? Kertokaa nyt velalle!
Tässä ketjussa YKSI vanhempi on halunnut lapsestaan eroon ja se oli ap:n äiti, joka heitti ap:n ulos. Me muut ei voida vastata tuon äidin puolesta, miksi asia niin oli.
Minä haluan lapselleni hyvän tulevaisuuden ja siihen kuuluu työ, josta pitää ja jonka palkalla elää. Siksi minulle on ok, että lapseni muuttaa 16-vuotiaana paikkakunnalle, jossa kyseistä alaa opetetaan. Tässä tapauksessa on lähdettävä kaupungista "maalle".
Tästä ketjusta voit lukea, miten moni vanhempi tahtoo lapsestaan/lapsistaan eroon.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5660975/20v-poika-asui-aitinsa-kanssaai…
En tiedä. Muutin itsekin saman ikäisenä ekan kerran omilleni ja vieläpä aika samanlaisista syistä.
Ylipäätään ihmiset, joilla on ollut ns. hyvä koti ei voi millään uskoa, että toisilla ihmisillä yksinkertaisesti on huono/huonot vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan alle 18-vuotias ei saa asua itsekseen sillä se on heitteille jättö ja vanhemmuuden laiminlyömistä. Vasta 18-vuotiaana voi muuttaa pois vanhempien luota omilleen.
Kyllä minäkin muutin opintojen takia 16 vuotiaana eikä yksikään viranomainen puuttunut asiaan. Samoin silloiset opiskelutoverit olivat muuttaneet eripuolilla Suomea opiskelupaikkakunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan alle 18-vuotias ei saa asua itsekseen sillä se on heitteille jättö ja vanhemmuuden laiminlyömistä. Vasta 18-vuotiaana voi muuttaa pois vanhempien luota omilleen.
16-vuotta täyttänyt voi itse valita asuinpaikkansa. Tämä ei kuitenkaan poista huoltajan huoltovelvollisuutta.
Tiedän tapauksia joissa nuori on 16-v täytettyään kävellyt sossuun ja saanut asunnon opiskelua varten kun välit vanhempien kanssa olleet huonot.
Tuossa tapauksessa sossu on sitten toiminut päävuokralaisena ja hoitanut byrokratian siltä osin. Tosin mitenkään yleistä tuo ei ole ollut. Kuten joku aiemmin kirjoitti, niin sossu oli vielä pitkälle 1990-luvulle asti hävettävä asia johon turvauduttiin vain äärimmäisessä hädässä. Tässä herää epäilys, että perhe ollut jo ennestään sossun ja lasun seurannassa ja s
Pointti tuossa oli ikä. 16 vuotta täyttänyt saa valita asuinpaikkansa. Huoltovelvollisuus säilyy.
Tytär muutti 15- vuotiaana omilleen opiskelun perässä. Monilla oli kuulemma oletus, että kotoa olisi potkittu pois...
Vierailija kirjoitti:
Lain mukaan alle 18-vuotias ei saa asua itsekseen sillä se on heitteille jättö ja vanhemmuuden laiminlyömistä. Vasta 18-vuotiaana voi muuttaa pois vanhempien luota omilleen.
Höpöhöpö. Tiesitkö että aika moni alle 18v muuttaa opiskelujen takia pois kotoa.
asuin 1998 solukomerossa. Oli aika perseestä