Kokemuksia/tietoa traumataustaisesta henkilöstä parisuhteessa
Voi olla vähän hakuammuntaa, mutta kokeillaan olisiko täällä linjoilla ihmisiä joilla on kokemusta tai muuta tietoa traumataustaisen henkilön kanssa seurustelusta.
Uuden kumppanin kanssa yhteistä taivalta takana vuosi ja tässä alkaa koko ajan selviämään enemmän asioita hänen menneisyydestään. Toki olen tiennyt jo valmiiksi, että hänen lapsuutensa ja nuoruutensa ovat olleet miinusmerkkisiä, mutta mittakaava on alkanut hahmottua nyt paremmin.
Itse tulen lähes siirappisen hyvästä ydinperheestä, joten uuden äärellä ollaan ja siksi kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia.
Kommentit (493)
Osalla voi olla vaikea menneisyys, mutta on silti onnistunut käsittelemään asiat niin, että on parisuhteessa kuin kuka tahansa muukin. Sinuna en olisi huolissaan niin kauan, kun merkkejä mielenterveysongelmista ei ole.
No oma kokemus on, että traumataustaiset on huonompia sitoutumaan suhteisiin. Terveistä ydinperheistä tulevilla on nopeampi tahti perheen perustamisen suhteen.
Tod näk tulee kaatumaan siihen että sulla ei ole mitään kokemusta eikä samaistumispohjaa asioihin. Ei ole mitään raivostuttavampaa kuin ihminen jolle ei vaan asiat mene kaaliin vaikka kuinka yrittää selittää, vain kuullakseen "no mutta ei niillä enää ole mitään väliä".
Juokse. Ei kannata uuvuttaa itseään minkään traumakimpun kanssa. Alkuun voi olla ihanaa ja luulet voivasi parantaa hänet, mutta vaatimukset kasvavat ja kohta kaikki pyörii hänen traumojensa ehdoilla.
Unohda suoraan! Ei tule toimimaan. Rikot siinä vain oman sielusi ja mielenterveytesi.
Vierailija kirjoitti:
No oma kokemus on, että traumataustaiset on huonompia sitoutumaan suhteisiin. Terveistä ydinperheistä tulevilla on nopeampi tahti perheen perustamisen suhteen.
Olen itse "traumataustainen" ja säädin kahdeksan kuukautta juuri sellaisesta siirappisesta ydinperheestä tulevan kanssa, kun hän ei tiennyt haluaako vai eikö halua. Yksilöllistä.
Ei kannata olla sellaisen kanssa. Etsi itsellesi normaali ja edustuskelpoinen henkilö. Mitä hyödyt jostain huonommasta ihmisestä? Ei ole sinun arvoisesi semmoinen.
No siiiis, riippuu vähän, että vaikuttaako tämä traumatausta hänen käytökseensä arkipäivässä ja suhteessanne? Onko traumat aiheuttaneet jotain vakavia diagnooseja kuten persoonallisuushäiriöitä tai dissosiaatiota, ja hoidetaanko näitä? Onko kumppanisi tietoinen, että onko hänellä esimerkiksi turvaton kiintymyssuhde ja vaikuttaako tämä yhdessäoloonne? Lääkitseekö hän traumojaan päihteillä tai esim työnarkomanialla tai kontrolloimalla asioita?
Vai soljuuko arki traumoista huolimatta?
Kaikilla on jotain traumoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oma kokemus on, että traumataustaiset on huonompia sitoutumaan suhteisiin. Terveistä ydinperheistä tulevilla on nopeampi tahti perheen perustamisen suhteen.
Olen itse "traumataustainen" ja säädin kahdeksan kuukautta juuri sellaisesta siirappisesta ydinperheestä tulevan kanssa, kun hän ei tiennyt haluaako vai eikö halua. Yksilöllistä.
No joo, omalla traumataustalla kerran on ollut suhde sellaisen kanssa tai ehkä parikin. Kyllä ne ihan eri asiat on, mitkä merkitsee arvomaailmassa. Itselle on ollut tärkeää kotirauha ja hyvinvointi, noille muille raha ja ura.
Vierailija kirjoitti:
No oma kokemus on, että traumataustaiset on huonompia sitoutumaan suhteisiin. Terveistä ydinperheistä tulevilla on nopeampi tahti perheen perustamisen suhteen.
Tällaiset seikat ovat vain keskiarvoja.
Vierailija kirjoitti:
Osalla voi olla vaikea menneisyys, mutta on silti onnistunut käsittelemään asiat niin, että on parisuhteessa kuin kuka tahansa muukin. Sinuna en olisi huolissaan niin kauan, kun merkkejä mielenterveysongelmista ei ole.
Merkkejä mielenterveysongelmista on. Tässä pitkin matkan vartta on ollut "outouksia" jotka ovat alkaneet selittymään nyt paremmin menneisyyden kokemuksilla. Ilmeisesti parisuhde on nostanut pintaan asioita, jotka on ns. lakaissut maton alle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tod näk tulee kaatumaan siihen että sulla ei ole mitään kokemusta eikä samaistumispohjaa asioihin. Ei ole mitään raivostuttavampaa kuin ihminen jolle ei vaan asiat mene kaaliin vaikka kuinka yrittää selittää, vain kuullakseen "no mutta ei niillä enää ole mitään väliä".
Empatia ei tarvitse omakohtaisia kokemuksia.
Miten teillä on sujunut ja millainen ihminen hän on? Jos mitään ongelmia ei ole, niin älä tuomitse häntä kokemustensa vuoksi.
Eksän vanhemmat on kuolleet onnettomuudessa tämän ollessa nuori. Kyllähän se asia hallitsi hänen elämäänsä edelleen kolmekymppisenä, ei siitä suhteessa tullut yhtään mitään. Aina olisi pitänyt tehdä miten hän haluaa ja juhlapäivät oli aivan kauheita syyllistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata olla sellaisen kanssa. Etsi itsellesi normaali ja edustuskelpoinen henkilö. Mitä hyödyt jostain huonommasta ihmisestä? Ei ole sinun arvoisesi semmoinen.
Olipa todella inhottava kommentti. En etsi mitään edustuskumppania saati hyötyä toisesta. Eikä kumppanini ole missään määrin huono ihminen vain sen takia, että hän on haavoittunut menneisyydessään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla voi olla vaikea menneisyys, mutta on silti onnistunut käsittelemään asiat niin, että on parisuhteessa kuin kuka tahansa muukin. Sinuna en olisi huolissaan niin kauan, kun merkkejä mielenterveysongelmista ei ole.
Merkkejä mielenterveysongelmista on. Tässä pitkin matkan vartta on ollut "outouksia" jotka ovat alkaneet selittymään nyt paremmin menneisyyden kokemuksilla. Ilmeisesti parisuhde on nostanut pintaan asioita, jotka on ns. lakaissut maton alle.
Ap
Trauma voi aiheuttaa tilanteen, jossa tulkitsee väärin sen trauman kautta. Tulkinnassa liittää toisen käytöksen eri asiaan kuin mistä toisen käytöksessä on oikeasti kyse. Mulla itsellä tätä on tapahtunut. Yks kämppis käyttäytyi samalla tavalla kuin mun juoppo ex, niin mä tavallaan näin siinä sen juopon ex:n.
Vierailija kirjoitti:
Tod näk tulee kaatumaan siihen että sulla ei ole mitään kokemusta eikä samaistumispohjaa asioihin. Ei ole mitään raivostuttavampaa kuin ihminen jolle ei vaan asiat mene kaaliin vaikka kuinka yrittää selittää, vain kuullakseen "no mutta ei niillä enää ole mitään väliä".
Miten niin? Ei parisuhde voi pyöriä vain toisen traumataustan ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla voi olla vaikea menneisyys, mutta on silti onnistunut käsittelemään asiat niin, että on parisuhteessa kuin kuka tahansa muukin. Sinuna en olisi huolissaan niin kauan, kun merkkejä mielenterveysongelmista ei ole.
Merkkejä mielenterveysongelmista on. Tässä pitkin matkan vartta on ollut "outouksia" jotka ovat alkaneet selittymään nyt paremmin menneisyyden kokemuksilla. Ilmeisesti parisuhde on nostanut pintaan asioita, jotka on ns. lakaissut maton alle.
Ap
Okei. Sitten sinun pitää miettiä ovatko nämä mielenterveysongelmat sellaisia, että ne häiritsevät sinua? Ja jos on mitään merkkejä henkisestä väkivallasta, niin sinuna jättäisin samantien.
No minulla on kokemusta järkyttävästä lapsuudesta. Vieläkin pikkuista vaille 70 vuotiaana ne elävät mielessä. Ja jos ei toinen ole näitä kokenut liittoa ei kannata jatkaa.
Ennen pitkää liitto on karilla. Ja ennenkuin joku ehtii mitään sanomaan niin olen käynyt terapiassa vuosikausia. Se vaan ei pyyhi pois rikkoutunutta mieltä.
Toivottavasti löytää jonkun, joka ei pidä häntä koekaniinina ja koe että tausta määrittelee hänet sen sijaan, että hyväksyisi että hän on yksilö ja että keinot menneisyyden kohtaamiseen (jos niitä edes tarvitsee, traumatausta ei välttämättä edes näy aikuisedsa) ovat yksilöllisiä ja löytyvät yhteistyössä hänen kanssaan, eivät vauvapalstalta.