Ystäväni perui kummiutensa kun tulevalla vauvallani todettiin downin syndrooma.

Vierailija kirjoitti:

Perkuleen kalliita juttuja yhteiskunnalle. Joka ehdoin tahdoin tälläisiä elämään haluaa, niin joutaa kyllä maksaa kaiken itse.

70-80% kansalaisista on koko elämänsä ajan nettosaajia. 

Mikset itse maksanut koko elämääsi syntymästäsi saakka?

Mitä elämää se sellainen on, kun muut normaalit ihmiset kohtelevat pelkkänä paskakasana ja hoitohenkilökunta kattaen sairaanhoitajat ja lääkärit haluavat downin osastolle.

Vierailija kirjoitti:

Alapeukkujen sijaan nämä sekopäät(ovatko mammoja vai trolliukkoja, ken tietää) voisivat kertoa mitä saavat siitä että palvovat downvammaisuutta. Ihan oikeasti, kertokaa! Yleensä vanhemmat toivovat terveää lasta ja raskaus keskeytetään jos kehitysvamma. Jokainen järkevä tekisi niin mutta täällä on häiritsevän paljon tapauksia jotka haluavat taputella vammaisia lapsia ja pitävät heitä "esineinä" ihanina esineinä

Sinulta unohtui allekirjoitus. 

Olisi pitänyt olla:

terveisin

A. Hitler

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin aivan samoin. Sikiötutkimukset on kehitetty aivan syystä. Vammaisia ihmisiä ei pitäisi tieten tahtoen tänne synnyttää kärsimään, kun on mahdollisuus keskeytykseen. Normaalisti luonto hoitaa nämä vammaiset sikiöt itse keskenmenolla, mutta aina elimistö ei huomaa sitä viallista yksilöä.

En tietoisesti synnyttäisi vammaista lasta itsellenikään, saatikka että huolehtisin jonkun toisen vammaisesta lapsesta.

Onko sinulla lapsia? Kuka tahansa lapsi voi esim. onnettomuuden tai sairauden takia tulla kehitysvammaiseksi. Monet vaikeaan vammaan johtavat geneettiset syyt tulevat ilmi myöhään, kenties vasta kouluiässä. Huolehtisitko siinä tapauksessa omasta lapsestasi? Et suinkaan vaatisi, että joku toinen huolehtii? Kirjoittaisitko silloinkin noin kuten nyt?

Oletko lukutaidoton vai tyhmä ? Jos ihminen kirjoittaa EN TIETOISESTI synnyttäisi vammaista lasta, niin sinä vertaat sitä esim onnettomuuteen. On eri asia synnyttää lapsi jonka tietää olevan vammainen, kuin se että lapsi myöhemmin vammautuu. Minulla on lapsi joka oli terve 10 vuotiaaksi, sen jälkeen todettiin lievästi kehitysvammaiseksi, tiedätkö miten rankkaa on elää sen asian kanssa ettei koskaan niin sanotusti aikuistu. Toki asuu tukiasunnossa mutta ilman edunvalvontaa olisi jo tullut takaisin kotiin, aikuinen ihminen ja työ on työtoimintaa josta saa muutaman euron tunnilta 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin mieheni kanssa lentokentällä jonossa. Edessämme oli ehkä noin 20-25-vuotias down-poika vanhempineen. Poika oli tuijottanut minua jo jonkin aikaa, joten olo oli melkoisen vaivautunut.

Yhtäkkiä hän otti pari askelta ja tarrasi rintoihini. Olin aivan kauhuissani. Hänen vanhempansa siinä jotain hyssyttelivät "älähän nyt", mutta kumpikaan ei noteerannut minua eikä koko tapahtumaa sen kummemmin. Eivät pahoitelleet asiaa mitenkään, aivan kuin mitään ei olisi edes tapahtunut. Itse olisin vastaavassa tilanteessa pahoitellut asiaa syvästi ja kysynyt, onko hyökkäyksen kohteeksi oleva nainen kunnossa. 

Ei tuntunut ihan "mukavalta vekkulilta" tämä poika, eivätkä vanhempansakaan. Kammottava kokemus.

Eli mitään muuta vakavaa ei tapahtunut kuin se, että sinä et suvainnut toista ihmistä.

 "Suvainnut toista ihmistä"? Ai nytkö naisten pitäisi jo SUVAITA sekin, että vaikkapa juuri jossain jonossa ventovieraat "toiset ihmiset" hyökkäävät nenän eteen ja käyvät yhtäkkiä heidän rintoihinsa käsiksi? Ei herranjestas, kuinka sairas kommentti!!!

Ds kauhee risti perheelle. Ja yhteiskunnalle. Ab ortoitava viikoista huolimatta. Kaikkien etu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perkuleen kalliita juttuja yhteiskunnalle. Joka ehdoin tahdoin tälläisiä elämään haluaa, niin joutaa kyllä maksaa kaiken itse.

Ja kukas se elättää näitä kymmeniätuhansia muita elättejä Suomenmaassa kuin Kela, eli veronmaksajat?

Down ym. keh.vammaiset ihan marginaalissa mitä elätettäviin tulee. 

Noin on. Juuri sikiöseulonnan takia vammaisia lapsia syntyy nykyään erittäin vähän. Lähes kaikki abortoidaan. Ne on muut ongelmaiset, jotka tätä yhteiskuntaa rasittavat.

Vierailija kirjoitti:

Mitä elämää se sellainen on, kun muut normaalit ihmiset kohtelevat pelkkänä paskakasana ja hoitohenkilökunta kattaen sairaanhoitajat ja lääkärit haluavat downin osastolle.

Normaalit työssäkäyvät ihmiset ovat yleensä niitä pahimpia ongelmatapauksia. Sellainen, joka kutsuu itseään tai kaltaisiaan tuolla nimityksellä, on taatusti vinksahtanut. Tästä on aivan tarpeeksi kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ystävästäsi tulee hyvä kummi terveelle lapselle, kun on kuitenkin jo suunnitellut mitä kummilapsen kanssa tekisi. Myös on tosiasia ettei Downin sydroomasta kärsivän lapsen kanssa välttämättä tehdä mitään, heissä hyvin sairaitakin esimerkiksi hengityksen kanssa ongelmia jne. Eikä tiedä miten kehittyy.

Jos oisin AP en antaisi olla edes tekemisissä terveenkään lapsen kanssa.

Jospa ei tuon perheen lasten kummiksi ole alkamassa, kai muutkin lapsia saa kuin AP. 

Siis tottakai, haloo. Tuosta vain sai käsityksen Ap:n terveelle lapselle. Menkööt vaa jonkun toisen kaverinsa perheen terveelle lapselle, ku se on hänen kriteerinä.

Ap:n ystävän ei tarvitse suostua kummiksi, eikä Ap:n enää "ystävänsä" ystäväksi. So simple.

Vierailija kirjoitti:

Kuka kysyy kummiksi ennen kuin lapsi on edes syntynyt? 

Monikin. Mitä ihmeellistä siinä on??? 

Maksaako aloittaja itse lapsen terapiat, vammaistuet, intervallihoidot, eläkkeen... miljoonien kustannus veronmaksajille. 

Joko ap on tehnyt abortin?

Kummiudesta on oikeus kieltäytyä ja jos ystäväsi harkitsee ettei kykene täyttämään kummiuden vaatimuksia jos lapsi on vammainen, niin on ihan hyvä siinä tapauksessa kieltäytyä tehtävästä. Tuntuisi varmasti myös sinusta pahalta jos lapsesi kummi ei kykenisi toimimaan kummina ja jopa välttelisi kummilastaan. Siihen on tyytyminen ja sen asian kanssa on vain elettävä, että me ihmiset olemme kaikki erilaisia ja se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi jollekin toiselle. Saattaa olla, että kummiudesta kieltäytynyt ystävä ajan oloon kuitenkin haluaa tutustua lapseesi ja oppii pitämään hänestä ja olemaan lapsesi elämässä yksi välittävä aikuinen lisää. 

Eiköhän ole ihan lapsen parhaaksi, että kelvoton kummi perui. Toivottavasti entinen ystäväsi saa kummilapsekseen täysin terveen ilkiön, joka raastaa hermot riekaleiksi. 

Ompa aika erikoista että lapsena jo lupaudutaan toisilleen kummeiksi. Et tämmöiset kotileikit suunnitellaan jo lapsena.

Vai olinko itse erilainen kun tämmöisiä suunnitelmia ei lapsena ollut eikä senkän jälkeen vielä aikoihin. Vaihtuivat ne ystävätkin useaan otteeseen.

Ihmiset hylkäävät todella helposti toisiansa ihan vain hetkellisten vaikeuksienkin takia, olkoon se mt-ongelmat, eroamiset, rahapula, fyysiset sairaudet... On hyvin luontainen reaktio hylkiä ihmisten seuraa, jotka vain kuluttavat omia voimavaroja ilman että mitään saa takaisin. Jos oma vanhempi sairastuu vaikka muistisairauteen ja alkaa solvaamaan ikävästi ja puhumaan sekavia, suhde muuttuu aika tavalla. Hoidetaan ns pakolliset velvollisuudet eikä jutella vanhaan malliin niitä näitä ja kuulumisia.

On todella typerää verrata syntymäsairasta ja lähtökohtaisesti tervettä. Ensimmäinen tapaus on valinta (jos ultrassa jo tiedetään) ja toinen on tragedia. Luonnollisesti vanhempien tehtävä on kasvattaa itsenäisesti pärjääviä jälkeläisiä, joilla on mahdollisuus myös saada jälkeläisiä. Luonnossa monet eläimet syövät tai hylkäävät vammaiset poikaset, sillä on turhaa omien resurssien tuhlausta hoivata poikasta josta ei ole eläjäksi, niiden lähtökohtaisesti elinvoimaisten kustannuksella. Yhteiskunnassa ihmiset on pakotettu hoivaamaan kaikkia. 

Turha ulista meistä jotka suhtautuvat näin, monien verorahoista eli omasta elintasosta revitään varat joilla kustannetaan toisten itsekkäiden valintojen seuraukset. Jos saisin itse päättää minne laittaisin veroistani, laittaisin kyllä lasten päivähoitoon, iltapäiväkerhoihin, leikkipuistoihin ja koulujen puitteisiin enkä downeihin penniäkään.

Ihmisten ja yhteiskunnan sivistyksen näkee siitä kuinka pitää heikoimmistaan huolta. Kukaan ei ole pyytänyt saada syntyä vammaiseksi tai sairaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ja yhteiskunnan sivistyksen näkee siitä kuinka pitää heikoimmistaan huolta. Kukaan ei ole pyytänyt saada syntyä vammaiseksi tai sairaaksi.

Siksipä on seulonnat ja mahdollisuus aborttiin. Ja hyvin kehittynyt synnytyslääketiede, jolla pyritään minimoimaan syntyvän lapsen ja äidin vammautuminen. Siksi tiedostettu vammaisen synnytys aiheuttaa paljon tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset hylkäävät todella helposti toisiansa ihan vain hetkellisten vaikeuksienkin takia, olkoon se mt-ongelmat, eroamiset, rahapula, fyysiset sairaudet... On hyvin luontainen reaktio hylkiä ihmisten seuraa, jotka vain kuluttavat omia voimavaroja ilman että mitään saa takaisin. Jos oma vanhempi sairastuu vaikka muistisairauteen ja alkaa solvaamaan ikävästi ja puhumaan sekavia, suhde muuttuu aika tavalla. Hoidetaan ns pakolliset velvollisuudet eikä jutella vanhaan malliin niitä näitä ja kuulumisia.

On todella typerää verrata syntymäsairasta ja lähtökohtaisesti tervettä. Ensimmäinen tapaus on valinta (jos ultrassa jo tiedetään) ja toinen on tragedia. Luonnollisesti vanhempien tehtävä on kasvattaa itsenäisesti pärjääviä jälkeläisiä, joilla on mahdollisuus myös saada jälkeläisiä. Luonnossa monet eläimet syövät tai hylkäävät vammaiset poikaset, sillä on turhaa omien resurssien tuhlausta hoivata poikasta josta ei ole eläjäksi, niiden lähtökohtaisesti elinvoimaisten kustannuksella. Yhteiskunnassa ihmiset on pakotettu hoivaamaan kaikkia. 

Turha ulista meistä jotka suhtautuvat näin, monien verorahoista eli omasta elintasosta revitään varat joilla kustannetaan toisten itsekkäiden valintojen seuraukset. Jos saisin itse päättää minne laittaisin veroistani, laittaisin kyllä lasten päivähoitoon, iltapäiväkerhoihin, leikkipuistoihin ja koulujen puitteisiin enkä downeihin penniäkään.

Helpottiko ulinasi?