Ystäväni perui kummiutensa kun tulevalla vauvallani todettiin downin syndrooma.
Ollaan siis oltu ystäviä lapsesta saakka ja silloin jo lupauduttu toistemme esikoisille kummeiksi.
Nt- ulltrassa vauvallani havaittiin sen verran niskaturvotusta, että tehtiin kromosomitestit, joiden tuloksena havaittiin ds.
Raskaus on sen verran pitkällä, joten en pysty sitä keskeyttämään vaikka lääketieteellisin perustein abortin saisinkin
Kun kerroin asiasta ystävälleni, hän suositteli minua keskeyttämään raskauden.
Kerroin hänelle että mieheni kanssa olemme päättäneet pitää lapsen, jolloin tämä Ystäväni sanoi, ettei halua ensimmäiseksi kummilapsekseen vammaista lasta
Hän haluaa terveen kummilapsen, jonka kanssa voi tehdä kivoja juttuja ja käydä kahviloissa ja konserteissa.
Sanoi vielä, että voi suostua kummiksi, jos joskus saan terveen vauvan.
Olen aivan järkyttynyt ja sanaton.
Kommentit (332)
Ystäväni sisko on rinnekodissa töissä. Sanoi jokaisen down lapsea odottavan pitäisi käydä katsomassa menoa
Vastuullista olisi miettiä kuka downihmisestä huolehtii sitten kun on ikääntynyt/ vanha ja tarvitsee hoivaa. Iäkkäät vanhemmat eivät enää jaksa. Aivosäätiön mukaan kaikilla yli 60 v on dementia ja yleisin kuolinsyy alzheimer.
Jos downihminen elää 50-60 vuotiaaksi ovat vanhemmat noin 80 vuotiaita, tai kuolleita.
https://www.aivosaatio.fi/ajankohtaista/suomessa-asuu-noin-3-500-down-h…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten ja yhteiskunnan sivistyksen näkee siitä kuinka pitää heikoimmistaan huolta. Kukaan ei ole pyytänyt saada syntyä vammaiseksi tai sairaaksi.
Islannissa ei ole down-lapsia eikä down-ihmisiä, koska siellä abortoidaan kaikki down-raskaudet. Silti Islantia kaiketi pidetään sivistysvaltiona.
Ei pidä paikkaansa, sielläkin synty joka vuosi monta down-lasta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/28/siivotaanko-islannissa-down-va…
Minun veljeni lapsella ei ole mitään adhd:tä kummempaa diagnoosia, niin tiedä sitten vaikka olisi vaikeampi tapaus ymmärtää ja jäsentää mistä on kyse. Erittäin ikävä asia ollut joka tapauksessa hänen kehittymättömyys. Eikä todellakaan ole asia josta suvussamme puhutaan ilolla ja lämmöllä. Myös aikuisten välit viilenneet huomattavasti tämän lapsen takia.
Sulla oli ääliö ex-ystävä. Jos tää edes on totta, onko noin moukkaa ihmistä olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Se kummiuden perunut varmaankin tunnistaa itsensä täältä. Sanoisin hänelle terveisinä että on surullinen maailmankatsomus ja toivottavasti saa tilaisuuden viisastua elämässään ennen kuin kalskahtaa omaan nilkkaan.
Kannnattaa asettaa asita oikeisiin mittasuhteisiin. Valtaosa Suomen kansasta ei lue Vauva=palstan keskusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tämänkin down-lapsen elämä.
Sinäkö sen maksat? Vai mitä jos käykin niin, että ajat kolarin, saat aivoverenvuodon tai liukastut banaaninkuoreen niin, että olet itse hoidossa lopun ikää ja tämä aloituksessa mainittu lapsi tekee aikuisena ihan normaalisti töitä, johon kykenee? Niinkin voi käydä.
Jokainen veroja maksava osallistuu kuluihin.
Kaikkiaan, julmaa tehdä tietoisesti vammainen lapsi ikuiseksi yhteiskunnan elätiksi. Väärin sitä lasta, yhteiskuntaakin vastaan. Sitten itse itketään somessa kun yhteiskunta ei auta (vale), kaveritkin kaikonneet kun oma elämä pyörii vain sen vammaisen jälkikasvun ympärillä, eikä osaa enää mistään muusta puhua.
https://www.vauva.fi/keskustelu/2707479/maksavatko-vaikeasti-kehitysvam…
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten ja yhteiskunnan sivistyksen näkee siitä kuinka pitää heikoimmistaan huolta. Kukaan ei ole pyytänyt saada syntyä vammaiseksi tai sairaaksi.
Ei. Siksi keskeytys aina, kun tietää että sikiö on viallinen.
https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaiset-ihmiset-maksavat-suu…
https://www.hs.fi/suomi/art-2000002718230.html
Mitä te valitatte vielä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen järkyttynyt. :( en olisi tuollaisen ystävä.
En mäkään olisi ystävä sellaisen kanssa, joka ei keskeyttäisi raskautta, jos sikiö on vammainen.
Kirjoita otsaasi tuo, osataan välttää sinua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvä että tuli nyt ilmi, mikä tahditon, tunteeton urpo. Siinä taisi mennä se ystävyys. Hae vertaistukea down-lasten vanhemmilta. Paljon tsemppiä!
Miksi pitäisi hakea "vertaistukea" down-lasten vanhemmilta? Uskomaton kommentti. Sivusta
Mitä et siis ymmärtänyt? Esim. Downiaiset-järjestössä on down-lasten vanhempia. Kyllä vertaistuessa on voimaa.
Ei todellakaan ole voimaa siinä, että joutuu kantamaan sadan muunkin murheet!
Oot vissiin aika tunnevammainen ja yksinäinen persu. Voi reppanaa. Täällähän sinä saat paljon vertaistukea yli laudan yli vuodon jälkeen.
Down lapset on ihania vekkuleita
Vanhempieni naapurissa asui perhe, jonka aikuinen down-poika asui kesät kotonaan, muuten laitoksessa. Kaukaa katsottuna aurinkoinen tapaus, mutta kova tuppautumaan seuraan. Jos vahingossa jäi juttelemaan, niin hänestä ei päässyt eroon. Ei auttanut, että sanoo, että Matti, kello on paljon, nyt on sinun aika lähteä kotiin. Ei sitten millään. Oli pakko hakea pojan isä apuun, ja silloin oli vuorossa ihan vertaansa vailla oleva raivari. Ei ole kovin ylentävä näky kun aikuisen kokoinen ihminen vetää känkkäränkät kuin pahin uhmaikäinen. Jostain syystä ei pojalle oikein löytynyt juttuseuraa naapurustosta.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni sisko on rinnekodissa töissä. Sanoi jokaisen down lapsea odottavan pitäisi käydä katsomassa menoa
Tämän pitäisi olla pakollista. Informaation pitäisi olla raatorehellistä, eikä mitään "aurinkoinen" down-lapsi syömässä jäätelöä kauniina kesäpäivänä iloinen hymy ksvoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen järkyttynyt. :( en olisi tuollaisen ystävä.
En mäkään olisi ystävä sellaisen kanssa, joka ei keskeyttäisi raskautta, jos sikiö on vammainen.
Kirjoita otsaasi tuo, osataan välttää sinua
Ei mun tarvitse, tunnistan kaukaa kaltaisesi totuudenkieltäjät. Älykkäänä ihmisenä välttelen kaltaisiasi.
Mun ystävä ei halunnut lapseni kummiksi vaikka sain ihan terveen lapsen.
Saa kai kummiudestakin kieltäytyä jos haluaa vai mitä?
Emmä tiedä onko toi hirveää. Kyllä mua harmitti, ettei ystänäni suostunut kummiksi mutta eihän se pakko ole.
Ps. Mulla muuten on down kummilapsi. Ei ole haitannut yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin mieheni kanssa lentokentällä jonossa. Edessämme oli ehkä noin 20-25-vuotias down-poika vanhempineen. Poika oli tuijottanut minua jo jonkin aikaa, joten olo oli melkoisen vaivautunut.
Yhtäkkiä hän otti pari askelta ja tarrasi rintoihini. Olin aivan kauhuissani. Hänen vanhempansa siinä jotain hyssyttelivät "älähän nyt", mutta kumpikaan ei noteerannut minua eikä koko tapahtumaa sen kummemmin. Eivät pahoitelleet asiaa mitenkään, aivan kuin mitään ei olisi edes tapahtunut. Itse olisin vastaavassa tilanteessa pahoitellut asiaa syvästi ja kysynyt, onko hyökkäyksen kohteeksi oleva nainen kunnossa.
Ei tuntunut ihan "mukavalta vekkulilta" tämä poika, eivätkä vanhempansakaan. Kammottava kokemus.
Eli mitään muuta vakavaa ei tapahtunut kuin se, että sinä et suvainnut toista ihmistä.
No hö, ymmärsi aurinkoisuuden väärin.
Oikeasti on pelottava, että selkeä ahdistelu pitäisi hyväksyä vain siksi, että ahdistelijalla ei nouse hissi ihan yös asti. Taas ikuinen oikeudet vs vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä ei halunnut lapseni kummiksi vaikka sain ihan terveen lapsen.
Saa kai kummiudestakin kieltäytyä jos haluaa vai mitä?
Emmä tiedä onko toi hirveää. Kyllä mua harmitti, ettei ystänäni suostunut kummiksi mutta eihän se pakko ole.
Ps. Mulla muuten on down kummilapsi. Ei ole haitannut yhtään.
Ei kai kummius ole mikään ystävyyden mittari, ellei asiasta tee sellaista? Mun lapsen kummi ei edes näe lastani joka vuosi. On lapsen isän erakkoveli. Lahjan lähettää synttäreille.
Tässä koko ajan kovenevassa maailmassa on koko ajan vähemmän sijaa erilaisuudelle tai taakaksi käyviksi ja resursseja vieville ihmisille. Apua ei ole saatavilla ja jokaisen pitäisi pärjätä omillaan ja itsekin apua tarvitsevia, mutta sitä ilman jääviä pakotetaan huolehtimaan vanhemmistaan, vaikka eivät tähän pysty. Olen itse autismikirjolla oleva aseksuaali työtön, joka tosiaan on joutunut vanhempansa kotiorjaksi ilman toivoa paremmasta. Elämäni on tosiaan ollut niin kamalaa, että yhä useammin toivon, että en olisi edes syntynytkään ja olin vielä vahinko, ei- toivottu. Lapsuudessani ei kuitenkaan autismikirjoa nykyiseen tapaan diagnosoitu ja vasta aikuisena sain diagnoosin.
En tiedä miksi tehdä omasta elämästä mahdollisimman hankalaa. Siis koko loppu elämästä. Synnyttämällä ehdoin tahdoin sairas lapsi. Terveenkin lapsen kasvattaminen on haastavaa, saatikka sitten sairaan. Nämähän harvoin itsenäistyvät ja vaikka itsenäistyvät, tarvitsevat siihen teidän ja yhteiskunnan tukea koko loppuelämän ajan. Entä jos hänkin haluaa lisääntyä tulevaisuudessa? Kai hänelläkin on siihen yhtäläinen oikeus kuin sinulla nyt?
Julkisuudessa näistä näytetään aina se 1% osuus, joka on iloinen ja pärjäävä. Loppu jää piiloon. Tutustumiskäynnit heidän laitoselämään pitäisi olla pakollisia teidän kaltaisille itsekkäille synnyttäjille.
Ei kai kukaan halua viallista kakaraa, tehkää uusi ehkä se toimii.
En mäkään olisi ystävä sellaisen kanssa, joka ei keskeyttäisi raskautta, jos sikiö on vammainen.