Kuinka suuri merkitys reverssillä on suhteessa pyöräjarruihin ja spoilereihin lentokoneen hidastumisessa?

Vierailija kirjoitti:

Tulit tällaista kysymään vauvapalstalta? Ok. 

No katsopas nyt, viestissä 19 tuli perusteellinen vastaus!

Vierailija kirjoitti:

Mietippä näin jarrut muuttaa like energian lämmöksi.

100t painava kone jonka lasku nopeus on 200 kmh.

Reversi syö suurimman osan sopeudesta, muuten jarrut hitsutuisivat kiinni

Siksi jarrutus tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Kiitorataa on monta kilometriä. Varmasti rikkoo renkaat jos meinaa pysähtyä kuin seinään.

Matkustajakoneissa renkaiden kulumista pyritään säästämään. Kun ei nekään ilmaisia ole.

No, jatkokysymys, paljonko työntövoimaa saadaan eteenpäin suhteessa samalla moottoriteholla normaaliasennossa saadaan taaksepäin? Eli mikä on reverssin "hyötysuhde" ?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu nopeudesta.

No ei riipu vaan siitä paljonko voimaa moottoreista tulee hidastukseen ja paljonko pyöräjarruista. Veikkaan että moottorit on paljon isompi, mutta tuo on täys arvaus. 

A380 ei ole reverssiä kuin sisimmissä moottoreissa, joten lähes koko jarrutus tehdään jarruilla.

Vierailija kirjoitti:

No, jatkokysymys, paljonko työntövoimaa saadaan eteenpäin suhteessa samalla moottoriteholla normaaliasennossa saadaan taaksepäin? Eli mikä on reverssin "hyötysuhde" ?

Tosi pieni. Ei niillä konetta saa kiihdytettyä peräpää edellä ilmaan.

Hyötysuhde ei ole niin oleellinen kun niitä käytetään vain hetkellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietippä näin jarrut muuttaa like energian lämmöksi.

100t painava kone jonka lasku nopeus on 200 kmh.

Reversi syö suurimman osan sopeudesta, muuten jarrut hitsutuisivat kiinni

Siksi jarrutus tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Kiitorataa on monta kilometriä. Varmasti rikkoo renkaat jos meinaa pysähtyä kuin seinään.

Matkustajakoneissa renkaiden kulumista pyritään säästämään. Kun ei nekään ilmaisia ole.

Pyörissä on nykyään myös ABS jarrut. Pyörät kuluu merkittävästi kun ne koskettaa kiitotieltä ensimmäisen kerran ja lähtevät pyörimään. Videoissa näkee usein kun pyöristä pöllähtää hieman savua kosketuksesta.

Kannattaisi laittaa niihin samanlaiset azipodit kuin laivoissa, niin voi kiepsauttaa moottoria 180 astetta... saa täydet tehot jarrutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, jatkokysymys, paljonko työntövoimaa saadaan eteenpäin suhteessa samalla moottoriteholla normaaliasennossa saadaan taaksepäin? Eli mikä on reverssin "hyötysuhde" ?

Tosi pieni. Ei niillä konetta saa kiihdytettyä peräpää edellä ilmaan.

Hyötysuhde ei ole niin oleellinen kun niitä käytetään vain hetkellisesti.

Potkurikoneissa varmaan aika hyväkin hyötysuhde, kun kääntää vaan lapoja toisinpäin. ATR:thän peruuttavat omilla moottoreillaan terminaalilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu nopeudesta.

No ei riipu vaan siitä paljonko voimaa moottoreista tulee hidastukseen ja paljonko pyöräjarruista. Veikkaan että moottorit on paljon isompi, mutta tuo on täys arvaus. 

Tottakai riippuu. Pyöräjarrujen teho riippuu nopeudesta. Suhteessa reverssin vaikutus on isompi tietyissä nopeuksissa.

Ajattele vaikka silleen, että ihan hitaassa nopeudessa pyöräjarrujen teho on 100 %. Kone pysähtyy lukkojarrutuksessa heti paikoilleen.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi laittaa niihin samanlaiset azipodit kuin laivoissa, niin voi kiepsauttaa moottoria 180 astetta... saa täydet tehot jarrutukseen.

F-35 STOVL

Pystyy laskeutumaan pystysuoraan paikoilleen. Tuollaisen kun saisi jumbojettiin!

Vastaus 19 on potaskaa.

Esin A340 tiputtaa nopeusedta 40% käänteisellä tuuppauksella ja sitten jarrut on pääosissa.

40% korkeammasta nopudesta on kuitenkin 65% energiasta.

Cesna taas käyttää pelkästään jarruja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu nopeudesta.

No ei riipu vaan siitä paljonko voimaa moottoreista tulee hidastukseen ja paljonko pyöräjarruista. Veikkaan että moottorit on paljon isompi, mutta tuo on täys arvaus. 

Tottakai riippuu. Pyöräjarrujen teho riippuu nopeudesta. Suhteessa reverssin vaikutus on isompi tietyissä nopeuksissa.

Ajattele vaikka silleen, että ihan hitaassa nopeudessa pyöräjarrujen teho on 100 %. Kone pysähtyy lukkojarrutuksessa heti paikoilleen.

Jos jumbojetin paino on satoja tonneja niin melkoiset pyöräjarrut saa olla että noissa riittää teho hidastamaan sitä siitä 200+ km/h laskunopeudesta kiitoradan matkalla. Siksi veikkaan että moottorien osuus on aika iso. 

Mut en jaksa tutkia tarkemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu nopeudesta.

No ei riipu vaan siitä paljonko voimaa moottoreista tulee hidastukseen ja paljonko pyöräjarruista. Veikkaan että moottorit on paljon isompi, mutta tuo on täys arvaus. 

Tottakai riippuu. Pyöräjarrujen teho riippuu nopeudesta. Suhteessa reverssin vaikutus on isompi tietyissä nopeuksissa.

Ajattele vaikka silleen, että ihan hitaassa nopeudessa pyöräjarrujen teho on 100 %. Kone pysähtyy lukkojarrutuksessa heti paikoilleen.

Jos jumbojetin paino on satoja tonneja niin melkoiset pyöräjarrut saa olla että noissa riittää teho hidastamaan sitä siitä 200+ km/h laskunopeudesta kiitoradan matkalla. Siksi veikkaan että moottorien osuus on aika iso. 

Mut en jaksa tutkia tarkemmin. 

Tukkirekka painaa 60 tonnia ja hyvin nekin pysähtyy. Eikä tarvitse kilometrin jarrutusmatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että usein jos laskeutuu 22L:lle, niin tekevät ihan hullut jarrutukset, jotta ehtivät kääntymään ensimmäisestä poistumistiestä vasemmalle kohti terminaalia! Ja joskus taas kun tulevat 04L:lle, niin eivät jarruta melkein ollenkaan, vaan antavat mennä kiitotien päähän asti, jotta pääsevät nopeammin terminaalille.

Miksi tehdä hullu jarrutus, jos pysähtymismatka riittää muutenkin?

Eiköhän jarruja käytetä tarpeen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu nopeudesta.

No ei riipu vaan siitä paljonko voimaa moottoreista tulee hidastukseen ja paljonko pyöräjarruista. Veikkaan että moottorit on paljon isompi, mutta tuo on täys arvaus. 

Tottakai riippuu. Pyöräjarrujen teho riippuu nopeudesta. Suhteessa reverssin vaikutus on isompi tietyissä nopeuksissa.

Ajattele vaikka silleen, että ihan hitaassa nopeudessa pyöräjarrujen teho on 100 %. Kone pysähtyy lukkojarrutuksessa heti paikoilleen.

Jos jumbojetin paino on satoja tonneja niin melkoiset pyöräjarrut saa olla että noissa riittää teho hidastamaan sitä siitä 200+ km/h laskunopeudesta kiitoradan matkalla. Siksi veikkaan että moottorien osuus on aika iso. 

Mut en jaksa tutkia tarkemmin. 

Mitä jos moottori menee rikki? Pitää se kone silloinkin saada turvallisesti laskettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu nopeudesta.

No ei riipu vaan siitä paljonko voimaa moottoreista tulee hidastukseen ja paljonko pyöräjarruista. Veikkaan että moottorit on paljon isompi, mutta tuo on täys arvaus. 

Tottakai riippuu. Pyöräjarrujen teho riippuu nopeudesta. Suhteessa reverssin vaikutus on isompi tietyissä nopeuksissa.

Ajattele vaikka silleen, että ihan hitaassa nopeudessa pyöräjarrujen teho on 100 %. Kone pysähtyy lukkojarrutuksessa heti paikoilleen.

Jos jumbojetin paino on satoja tonneja niin melkoiset pyöräjarrut saa olla että noissa riittää teho hidastamaan sitä siitä 200+ km/h laskunopeudesta kiitoradan matkalla. Siksi veikkaan että moottorien osuus on aika iso. 

M

 

Tukkirekka ei kulje 200kmh. Energia on nopeuden neliö 

"Tukkirekka ei kulje 200kmh. Energia on nopeuden neliö"

Tukkirekan jarrutusmatka on joitain kymmeniä metrejä. Kiitotien pituusvaatimus voi olla yli kolme kilometriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että usein jos laskeutuu 22L:lle, niin tekevät ihan hullut jarrutukset, jotta ehtivät kääntymään ensimmäisestä poistumistiestä vasemmalle kohti terminaalia! Ja joskus taas kun tulevat 04L:lle, niin eivät jarruta melkein ollenkaan, vaan antavat mennä kiitotien päähän asti, jotta pääsevät nopeammin terminaalille.

Miksi tehdä hullu jarrutus, jos pysähtymismatka riittää muutenkin?

Eiköhän jarruja käytetä tarpeen mukaan.

Koska kun kurvaa 22L:n ekasta liittymästä pois, pääsee melkein suoraan porteille. On muuten varmaan maailman nopeimpia aikoja laskusta portille tuo, joskus ihan hämmentynyt itsekin, kun pyörät hädin tuskin maassa, niin ollaan jo portilla! :)

Kun lentoliikenteessä aina maksimoidaan turvallisuus potenssiin 5, niin ihmettelen sitä käytäntöä, että usein lähdetään pienemmillä konetyypeillä nousukiitoon jostain kiitotien keskivaiheilta! Eli säästeen rullausaikaa silloin, kun laskelmien mukaan riittää lyhytkin kiitotien pätkä nousuun, mutta silti, eikö kannattaisi tässäkin maksimoida turvallisuus ja lähteä aina liikkeelle kiitotien päästä?