Miksi jotkut kuvittelevat, että suvun omilleen muuttaville nuorille voi kipata vanhat romut?

Missä tällainen oikeus on säädetty, jollei siihen itsellään ole varaa?

Antaa nuoren etsiä kirppareilta ja kaupoista vähitellen itselleen mieluisat tuotteet ja sisustaa kotinsa itse. 

Jos hän haluaa ja pyytää, sitten voi tavaroita tarjota mutta ei muuten. 

Kaikki eivät osaa kieltäytyä vaan haluavat miellyttää ja ottavat vastaan tyrkytettyjä tavaroita, jotta toinen ei pahastuisi. 

Nykyään saa  esim. täysin uudeveroisia sohvia ilmaiseksi tai pikkurahalla Torista, ei tarvitse ottaa sukulaisen vanhaa nuhjaantunutta 80-luvun sohvaa kukkakuosilla varustettuna 

Vierailija kirjoitti:

"Nuorellakin on oikeus sisustaa oma ensimmäinen asuntonsa sellaiseksi kuin haluaa."

 

 

No toki, jos nuorella kerran on rahaa siihen. Ei sitten mitään, tuskin tarvitsee vaivata sukulaisia asialla ollenkaan. 

Vai onko rahaa vailla, mutta käytetyt asiat ei kelpaa? Sitten saisi potkia perseelle aika monta kertaa. 

Tai sitten nuori voi etsiä mieleisensä asiat esimerkiksi Facebookin annetaan-ryhmistä. 

Vierailija kirjoitti:

"Nuorellakin on oikeus sisustaa oma ensimmäinen asuntonsa sellaiseksi kuin haluaa."

 

 

No toki, jos nuorella kerran on rahaa siihen. Ei sitten mitään, tuskin tarvitsee vaivata sukulaisia asialla ollenkaan. 

Vai onko rahaa vailla, mutta käytetyt asiat ei kelpaa? Sitten saisi potkia perseelle aika monta kertaa. 

Aivan sama onko rahaa vai ei, se nuori tuskin tarvitsee sitä, kuten aiempi kommentoija sanoi, kömpelöä tv-alttaria.

Vierailija kirjoitti:

Missä tällainen oikeus on säädetty, jollei siihen itsellään ole varaa?

Hyvää omaa silmää miellyttävää ilmaustavaraa on paljon tarjolla muuallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vajaaälyistä porukkaa teillä oikein on suvuissanne? Eiköhän suurin osa ymmärrä ihan normaalilla puhella, että nuorella on jo sohva eikä hän tarvitse enempää sohvia. Ja mitä tuohon "miksi ei ole käytössä" osuuteen tulee niin monet eivät heitä käyttökelpoista, mutta itselle tarpeettomaksi käytyttä tavaraa pois juurikin siksi, että jollain muulla voi olla sille käyttöä. Etenkin vanhempi sukupolvi on tottunut siihen, että ehjää tavaraa ei heitetä kaatopaikalle. Kertakäyttösukupolven voi olla vaikea hahmottaa tätä ajatusta. 

Nykyinen kertakäyttösukupolvi osaa laittaa ylimääräiset ja käyttökelpoiset tavarat heti kiertoon, eivätkä jemmaa niitä varastoon siltä varalta että joku joskus ehkä tarvitsee.

Minulla on yksi sukulainen

Räjäytit sitten loogisen pommin. Hänhän nimen omaan kierrättäisi. Itse sen sijaan muiden nuorten kanssa kertakulutatte trendien mukaan. Ja "modernein" tuottein, mitkä on yleensä ympäristömyrkyllisiä tekomateriaaleja. Eikä edes kestä, tai ole korjattavissa, tai edes maalattavissa, kun väritrendinne muuttuu muodin mukana. Kuinka kaksinaamaista "planeetansäästämistä". Mutta mukavahan se on anarkistisesti kulutuksensa kompensoidakseen maata autotiellä kauniilla ilmoilla, ottaa aurinkoa ja hyvesignaloida.Tavallaan ymmärrän, koska teillä ei ole kädentaitoja edes auttavalla tasolla, joten ette voi tuunata. Ette edes käsin enää kykene kirjoittamaan tekstiä, joka olisi jonkun muun luettavissa. Harakanvarpaat sitä tasoa, että kohta nimmarikin on nykyisen isojen ja pienten kirjainten sekamelsakan sijaan kirjoitustaidottomille ominainen puumerkki. Suoraan keskiajalta.

Mitähän aktuaalista kettua tämä purkaus oli. Kierrättäminen on tavaran myyntiä ja lahjoittamista _ myös muille kuin omille sukulaisille_. Ei sukulaisilla ole velvoitetta ottaa niitä jonkun papan ja - mummin kalusteita. Itse osaan tuunata kalusteita, lapsuudenkotini kasarin Lundiat olen hionut ja petsilakannut mieleisikseni, päällystänyt nojatuolin ja ruokaryhmän tuolit, kunhan olin ne ensin myös hionut ja maalannut. Kaikki sukulaiset kun ei hyväksy sitä, että heidän aarteensa uudessa kodissa tuunataan uuden omistajan mieltymyksiin. Voisin vaihtaa jotain kalusteitani tämän sukulaisen kalusteisiin (viemällä omani kaatopaikalle), mutta hän ei halua niitä tuunattavan ja kunnioitan häntä ja hän minua. Syntymävuoteni on 1987, joten nykynuorisoa minusta ei saa vääntämälläkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nuorellakin on oikeus sisustaa oma ensimmäinen asuntonsa sellaiseksi kuin haluaa."

 

 

No toki, jos nuorella kerran on rahaa siihen. Ei sitten mitään, tuskin tarvitsee vaivata sukulaisia asialla ollenkaan. 

Vai onko rahaa vailla, mutta käytetyt asiat ei kelpaa? Sitten saisi potkia perseelle aika monta kertaa. 

Tai sitten nuori voi etsiä mieleisensä asiat esimerkiksi Facebookin annetaan-ryhmistä. 

Mutta se nyt ei vaan kertakaikkiaan sovi, että nuori ostaa kirppikseltä kympillä kallaxin, kun se ihan hyvä lastulevyvitriinikin olisi tarjolla. Saati että ottaisi opiskelupaikkakunnan roskalavaryhmästä kivan kahden hengen pöydän, kun se ihan hyvä kuuden hengen kalustokin on vain neljänsadan kilometrin päässä tädin vintillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorellakin on oikeus sisustaa oma ensimmäinen asuntonsa sellaiseksi kuin haluaa.

Harva iäkkäämpi ihminen tykkäisi, jos hänelle tyrkytettäisiin vanhoja mattoja, verhoja, pyyhkeitä, astioita, huonekaluja tuosta vain. 

Ei kellään ole mitäån oikeutta. Nykynuoret ovat asennevammaisia lumihiutaleita. Herranjumala minä olen 59 v porvarisikäneito enkä ole ensimmäitäkään intaktia astiasarjaa uutena ostanut vaan kaikki astiani ovat aina oleet epätäydellisiä joko perittyjä tai kipputorilta ostettuja settejä.Mutta eikämitä Nuorimman siskoni tytär muutti opiskelut aloitettuaan ensimmäiseen omaan asuntoonsa jonka hänen äitinsä maksoi. Tyttö sanoi ensin että hän aikoo ekologista syistä sisustaa asuntonsa vain kierrätystavaroilla Hyvää hyvyyttäni minä avasin kaapit ja näytin mitä perintöastioita minulla on tallella. Tyttö ei halunnut niistä mitään vaan ostatti

Minä taas olen 39-v ja käytän edelleen niitä astioita, mitä keräsin jo nuorena. Omilleen muuttaessani jouduin ostamaan vain muutaman kauhan, kaikki muu oli jo olemassa. Ihan uutena minulle lahjaksi ostettuja, monet jo edesmenneeltä kummiltani. Jos sinulla ei ole koskaan ollut mitään uutta, niin miksi muilla ei saisi olla?

Pirttipöytä penkkeineen on just hyvä 25 neliön yksiöön. Kysy vaikka mummilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorellakin on oikeus sisustaa oma ensimmäinen asuntonsa sellaiseksi kuin haluaa.

Harva iäkkäämpi ihminen tykkäisi, jos hänelle tyrkytettäisiin vanhoja mattoja, verhoja, pyyhkeitä, astioita, huonekaluja tuosta vain. 

Ei kellään ole mitäån oikeutta. Nykynuoret ovat asennevammaisia lumihiutaleita. Herranjumala minä olen 59 v porvarisikäneito enkä ole ensimmäitäkään intaktia astiasarjaa uutena ostanut vaan kaikki astiani ovat aina oleet epätäydellisiä joko perittyjä tai kipputorilta ostettuja settejä.Mutta eikämitä Nuorimman siskoni tytär muutti opiskelut aloitettuaan ensimmäiseen omaan asuntoonsa jonka hänen äitinsä maksoi. Tyttö sanoi ensin että hän aikoo ekologista syistä sisustaa asuntonsa vain kierrätystavaroilla Hyvää hyvyyttäni minä avasin kaapit ja näytin mitä perintöastioita minulla on tallella. Tyttö ei halunnut niistä mitään vaan ostatti

No hän ei halunnut niitä sinun astioitasi. 2nd hand kaupoista ja kirpputoreilta olisi voinut löytyä mieleisempiä ja edullisesti, siinä mielessä hölmöä hankkia Ikeasta, se on kyllä totta. Ei pidä vetää vesimelonipeltoa nenäänsä, jos joku ei halua juuri niitä sinun romujasi. Ne kun eivät muiden silmissä välttämättä ole mieluisia. Turha on perustella asiaa "mut en mäkään saanut aikanaan sellaista". Typerää kuvitella muiden haluavan samaa kuin sinä, syytetään nuoria itsekkäiksi, kun se itsekäs on siellä peilissä. "Mulla oli pascaa, pitää muillakin olla, niih".

Jos se tavara, mitä nuorelle tyrkyttään, on niin hyvää ja kaunista, miksi ne eivät ole käytössä, vaan varastoitu piiloon?

Vierailija kirjoitti:

"Nuorellakin on oikeus sisustaa oma ensimmäinen asuntonsa sellaiseksi kuin haluaa."

 

 

No toki, jos nuorella kerran on rahaa siihen. Ei sitten mitään, tuskin tarvitsee vaivata sukulaisia asialla ollenkaan. 

Vai onko rahaa vailla, mutta käytetyt asiat ei kelpaa? Sitten saisi potkia perseelle aika monta kertaa. 

Oletus siis on, että jos se kermapersenuori ei huoli juuri minun rakkaita romppeitani, se menee Ikeaan ostamaan uutta. Kannattaisiko välillä vilkaista muuallekin kuin omaan napaan? Nykyään nuoret aikuiset ovat mieluummin vaikka hetken ilman kuin hankkivat (lue: huolivat) jotain epäsopivaa väliaikaista.

Himohamstraaja halusi käyttää asuntoamme varastona. Yritti perustella että tarvitsemme asuntoomme kalusteita ja tavaroita vaikkemme tarvinneet ainokaistakaan. Haluamme muutenkin sisustaa omalla tyylillä eikä toisen epäkäytännöllisellä ja huonokuntoisella romulla

Vierailija kirjoitti:

Jos se tavara, mitä nuorelle tyrkyttään, on niin hyvää ja kaunista, miksi ne eivät ole käytössä, vaan varastoitu piiloon?

Aiheellinen kysymys. Sekin kiinnostaisi, miksi niistä tavaroista vastuutetaan nuoria, joilla ei ole osaa eikä arpaa niiden tai uudempien tai vielä uudempien tavaroiden olemassaoloon.

Vierailija kirjoitti:

Jos se tavara, mitä nuorelle tyrkyttään, on niin hyvää ja kaunista, miksi ne eivät ole käytössä, vaan varastoitu piiloon?

Ei sovi sisustukseen, on vanhanaikaista, ei ole enää kivaa, on huvittanut laittaa sisustus uusiksi. Kyllä kertakäyttösukupolvella tekosyitä riittää.

Omassa suvussa myös näitä tuputtajia. Mitään nykyaikaista ei tietenkään tarjottu, vaan niitä vintille sullottuja "viedään joskus kierrätykseen, kun jaksetaan". Mm. vanha putkitelkkari digiboxiaikana (eli tv oli täysin hyödytön, kun ei siihen digiboxia saanut), homeinen ruokailuryhmä astma/allergiakotiin, cd-torni levyineen viime vuosikymmenellä... (eihän minulla ollut mitään laitetta, jolla soittaa niitä 90-luvun räppilevyjä), 80-lukulainen koiran nakertama möhkälesohva ikuisilla epämääräisillä tahroilla (yksiöön olisi pitänyt ottaa!), sängynrunko jota oli moneen kertaan korjattu lankuilla ja nauloilla, astiasto jossa oli alastomia kerubien ja Jeesuksen kuvia...

Minä olin ihan ilman sohvaa melkein kolme vuotta, ja ostin sitten nätin ja minulle pitkäaikaisen ja miellyttävän sohvan, kun sellainen tuli edullisesti vastaan. Käytössäni oli pitkään kaksi muovilautasta ja yhdet aterimet, kunnes sain säästettyä rahaa ja hain mieluisan Ikea-astiaston. Sekin edelleen käytössä.

Ihanaa kun onnistuin jotain vanhoja romuja saamaan ja tuunasin niitä. Rahaa ei ollut paljoa ja kun ensiasuntoon tarvitse ihan kaikki alusta alkaen. Pesukone ja sänky piti osamaksulla ostaa. Ei niitäkään saanut kerralla vaan alussa piti käydä pesutuvassa kunnes sänky oli maksettu.

Mitään tupaantuliais lahjoja en saanut kun lasta odottava sisarus sai heti astianpesukoneen, pyykinpesukoneen, vaunut, rattaat ja pienemmistä kodinkoneista lähtien. Tunsin kamalaa arvottomuutta. Lyhentelin opintovelkoja ja olisi itsellenikin vaikkapa edes pyykinpesukone kelvannut.

Kyllä niin köyhää oli siihen aikaan ettei kukaan vaihdellut sohviaankaan tiuhaan pelkän sisustutamisen vuoksi että jonkun vähän käytetyn siistinä pidetyn olisin ilmatteeksi tai halvalla halunnut.

Riippuu nuoresta kenellekkä kelpaa vanhat huonekalut eikä niitä kysymättä kenenkään kämppään kukaan tule väkisin tuomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin on isomummon lautaset vielä käytössä, jotka sain 21 vuotta sitten kun muutin omilleni. Mummo kuoli 10v sitten.

Varoituksen sana jos on vanhoja lyijylasitteisia. Niitä ei todellakaan suositella arkikäyttöön lyijymyrkytysriskin vuoksi. Lapset eivät saisi edes koskea näihin.

Tämäkin vielä nykyään.  Kysyn nyt ihan asiallisesti onko tämä jokin ominaisuus, että lyijylasitteiset aiheuttavat ongelmia vanhemmiten? Meinaan miksei isoäiti ole saanut myrkytystä? Vai tarkoitetaanko nyt vain kuluneita astioita? Isoäitihän pesi kupit käsin. Tiskikonetta vanhat astiat eivät välttämättä kestä. Tai mikroa. 

Alumiinikattiloitakin käytettiin aikanaan ihan päivittäin,  kunnes huomattiin, ettei olekaan hyvä juttu. En silti tiedä ketään niistä sairastunutta. 

Nuori voisi sanoa, että ottaa vain rahalahjoituksia vastaan ja osaa ostaa itse mieleisensä tavarat. Tai isän tai äidin kortin rinnakkaiskortilla ihan verovapaasti voi ostaa tarpeelliset kalusteet sun muut ensiasuntoon, jos työtulot ovat pienet.