Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko edellisiin elämiin?
12.07.2024 |
Ja siihen että niissä tapaamanne tärkeät ihmiset kohdalle osuessaan tässä elämässä tuntuvat tutuilta ja hyvin tärkeiltä ennenkuin kunnolla edes tunnette?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan, täyttä puppua. Ei ole mitään ihmisen kehosta erillistä tietoutta olemassa.
Aijaa? Missäs se tietoisuus kehossa on?
Aivoissa.
Ei se nyt siltä tunnu. Tätä voi ihan tutkia käytännössäkin. Istuu vaikka ja ihmettelee olemustansa. Tietoisuus elää myöskin joten erilaiset fiilikset ja tuntemukset kuten ajatuksetkin saattavat muuttua ja sitähän saattaa joskus saada älynväläyksiäkin tai tehdä hassuja havaintoja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta tuli mieleen Deja Vu, jonka muistan parhaiten ja jonka koin ala-asteella puukässän tunnilla. Opettaja näytti meille oppilaille kuinka löylykauhan rautavarsi taotaan/hakataan litteäksi niin, että siihen saadaan se kuparikauha tms. kiinnitettyä. Kun hän takoi sitä, niin sain todella vahvan Deja Vu kokemuksen.... semmoisen, että 10v minulla melkein silmissä sumeni.
Olen lukenut nyt vanhempana, että Deja Vu:t ovat joidenkin mielestä kokemuksia menneestä elämästä. Olen ruvennut miettimään tuota kokemaani ja kaikki tuo käy sinänsä järkeen, koska ihmiset ovat takoneet varmaan tuhansia vuosia. Jännä, että sain sen kokemuksen tuommoisessa kontekstissa.
Veikkaan, että jokainen ihminen on saanut vastaavan kokemuksen eläessään. Teet jotain ja ikään kuin harmaa pilvi pyyhkisi silmiesi ja aivojesi yli ja alat ajatella, että tämän olen tehnyt aikaisemminkin, vaikka et muista tehneesi. Mikä lie juttu tuo deja vu on, mutta se on mielenkiintoinen kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri puhui, että kristinuskoon liittyi alussa myös oppia uudelleensyntymisestä. Jeesus olisi siitä puhunut. Löytyy myös netistä Googlettamalla.
Poistettiin jossain vaiheessa opista. Uudelleen syntymiseen liittyy myös moraalinen ongelma. Moni voisi päättää itse päivänsä, jos elämänsä sotkee pahasti. Sitten vaan ranteet auki, syntyy uudelleen ja aloittaa tyhjältä pöydältä.
Se uudelleensyntyminen tarkoittaa elämässä uudestisyntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon. Siitä on myös jonkinlaisia todisteita, ei ole pelkästään uskon asia. On kirjoitettu paljon jälleensyntymismuistoista. Ihmiset ovat kyenneet kertomaan tarkkoja yksityiskohtia jotka ovat voitu vahvistaa. Lasten jälleensyntymismuistot ovat kiinnostavia, samoin esimerkiksi Shanti Devin tapaus. Edgar Caycen kuvaukset ym. Hypnoosissa ihmiset ovat saattaneet osata täydellisesti vierasta kieltä ja kertoneet tarkasti entisen elämänsä, ovat tienneet kaikkia harvinaisia sen ajan sanoja ym.
Kun kaksoisliekkisi kohtaat, luissasi ja ytimissäsi tämän tunnistat. Se on spooky kokemus. Ei heikkohermoisille.
Jonkun aikaa uskoin vahvasti tähän, enää en usko. Huti meni todella rajusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta tuli mieleen Deja Vu, jonka muistan parhaiten ja jonka koin ala-asteella puukässän tunnilla. Opettaja näytti meille oppilaille kuinka löylykauhan rautavarsi taotaan/hakataan litteäksi niin, että siihen saadaan se kuparikauha tms. kiinnitettyä. Kun hän takoi sitä, niin sain todella vahvan Deja Vu kokemuksen.... semmoisen, että 10v minulla melkein silmissä sumeni.
Olen lukenut nyt vanhempana, että Deja Vu:t ovat joidenkin mielestä kokemuksia menneestä elämästä. Olen ruvennut miettimään tuota kokemaani ja kaikki tuo käy sinänsä järkeen, koska ihmiset ovat takoneet varmaan tuhansia vuosia. Jännä, että sain sen kokemuksen tuommoisessa kontekstissa.
Veikkaan, että jokainen ihminen on saanut vastaavan kokemuksen eläessään. Teet jotain ja ikään kuin harmaa pilvi pyyhkisi silmiesi ja aivojesi yli ja alat ajatella, että tämän olen tehnyt aikaisemminkin
Ei kaikkien kokemukset ole samanlaisia vaikka puhuttaisiinkin jostakin samantyylisestä asiasta tai ihan tavallaan samastakin asiasta. Tuollaisia pyyhkäisyjä ei minulla ole liittynyt deja-vu-kokemuksiin koskaan. Nekin ovat usein hieman erilaisia jokainen, näin minulla ainakin on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkään sielunkierron olevan totta. Itse en haluaisi enää tähän maailmaan syntyä uudestaan. 1 kerta on tarpeeksi tällä planeetalla.
Koin yhden kerran henkisen kokemuksen, jossa uudelleensyntyminen avautui minulle täysin luonnollisena ja loogisena asiana.
Kokemuksen opetus oli se, että meidän tulisi kohdella ympäristöämme ja toisiamme hyvin, koskapa joudumme tänne tulemaan taas uudelleen ja olemme toisistamme ja maailmasta riippuvaisia.
Kohtele toisia niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, näinhän se raamattukin sanoo..
En tiedä miten muutenkaan ne tapaukset selittyisivät, missä lapset ovat kuvailleet edellistä elämäänsä jossain toisella puolella maapalloa. Kertovat aidoista olemassa olevista paikoista ja ihmisistä vaikkeivät ole siellä päin käyneetkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri puhui, että kristinuskoon liittyi alussa myös oppia uudelleensyntymisestä. Jeesus olisi siitä puhunut. Löytyy myös netistä Googlettamalla.
Poistettiin jossain vaiheessa opista. Uudelleen syntymiseen liittyy myös moraalinen ongelma. Moni voisi päättää itse päivänsä, jos elämänsä sotkee pahasti. Sitten vaan ranteet auki, syntyy uudelleen ja aloittaa tyhjältä pöydältä.
Se uudelleensyntyminen tarkoittaa elämässä uudestisyntymistä.
Sillä tavalla se on kuulemma nykyään väännetty. Väite oli, että tarkoitettiin alunperin ihan oikeaa uudelleensyntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Uskon. Siitä on myös jonkinlaisia todisteita, ei ole pelkästään uskon asia. On kirjoitettu paljon jälleensyntymismuistoista. Ihmiset ovat kyenneet kertomaan tarkkoja yksityiskohtia jotka ovat voitu vahvistaa. Lasten jälleensyntymismuistot ovat kiinnostavia, samoin esimerkiksi Shanti Devin tapaus. Edgar Caycen kuvaukset ym. Hypnoosissa ihmiset ovat saattaneet osata täydellisesti vierasta kieltä ja kertoneet tarkasti entisen elämänsä, ovat tienneet kaikkia harvinaisia sen ajan sanoja ym.
Mä pidän itseäni kristittynä, mutta nämä jälleensyntymäjutut ovat todella mielenkiintoisia, enkä poissulje niiden mahdollisuutta olla todellisia. En varsinaisesti usko tai ole myöskään uskomatta näihin. Ajattelen että elämä on ihme ja kaikki on mahdollista. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen useitakin kertoja tavoittanut entisiä elämiäni meditaation kautta.
Kokemukset ovat olleet hyvin fyysisiä.
Tunnen kuinka olen ollut jonkunlainen sotilas keskiajalla, luultavasti maisemien perusteella jossain päin Britanniaa. Tunnen kehossani silmukkapaidan painon ja maistan oman vereni maun suussani. Olen haavoittunut kun nuoli on lävistänyt yläselkäni. Tunnen kuinka tajuntani alkaa hämärtyä ja makaan ruohikossa. Sitten jossain vaiheessa jotkut löytävät minut ja kantavat ruumiini pois. Joku soittaa huilua samaan aikaan jossain taustalla.
Tässä nykyisessä elämässä juuri tuo kohta selästäni on aina kipeä ja jännittynyt. En myöskään kestä lainkaan, että joku on selkäni takana tietämättäni.
Toinen kokemuksessa olen nainen 1600-luvun Rotterdamissa. Olen sisällä talossani, jossa on kaksi kerrosta. Laitan ruokaa ja odotan miestäni kotiin. Hän kurkistaa sisään ikkunasta ennen kuin tulee sisään. Tässä elämässä olen onnellinen ja rakastan miestäni. Myös tässä kokemus on hyvin fyysinen, tunnen puukenkien tuntuman jaloissani ja vaatteideni tunnun ja laittamani ruoan tuoksun.
Olen myös ollut nuori tyttö, joka juoksee korkeassa ruohikossa karkuun päällekarkaajaa. Hän saa minut kiinni. Tämä kokemus on hyvin ahdistava, enkä pysty menemään kokemukseen syvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Olin muistaakseni punkki tai demari.
Taisit olla myöskin ääliö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristinuskon näkökulmasta ajatus jatkuvista inkarnaatioista on kyllä ongelmallinen. Mihin sitten tarvitaan syntien sovitusta, jos ihminen voi inkarnoitua aina uudelleen ja uudelleen ja sovittaa itse elämässään tehdyt virheet? Tietysti jos haluaa ottaa sellaisen näkökulman, että ihminen lähetetään tänne aina uudestaan kunnes kykenee ottamaan vastaan kristinuskon sanoman, tämä tavallaan sopisi jopa kristinuskon raameihin jollain tasolla.
Olen joskus kehitellyt teoriaa, joka selittäisi kaiken tämän - myös sen, miksi jotkut tulevat uskoon ja toiset eivät, miksi joillakuilla on näitä jälleensyntymisen kokemuksia. Sielu kiertäisi niin kauan, kunnes tulisi vanhaksi ja väsyneeksi (=valmiiksi) ja siirtyisi "jumalan yhteyteen" tai osaksi maailmankaikkeuden energiaa tai mitä ikinä se olisikaan. Ne, jotka eivät koe halua pois, ts. yhteyteen jonkin jumaluuden tai kaikkeuden kanssa, syntyisivät uudelleen eli jatkaisivat tietoisuutena jossakin kehossa. Oikeastaan kaikki uskonnot sopisivat tähän kuvioon. Myös uskonnottomuus. Kristinuskon "helvetti" tarkoittaisi sitä, että jatkaa kiertoa, on "kaukana jumalasta". Sen, joka kaipaa jo yhteyteen, olisi vaikea ymmärtää, miksi toiset eivät tuota yhteyttä kaipaa. Osa taas olisi niin nuoria sieluja, ettei heillä olisi minkäänlaista hengellisyyden paloa. Lähtökohtaisesti sielu ei olisi tietoinen monista elämistä, mutta joillakin erityisen herkillä sieluilla saattaisi olla pääsy myös edellisten elämien muistoihin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten muutenkaan ne tapaukset selittyisivät, missä lapset ovat kuvailleet edellistä elämäänsä jossain toisella puolella maapalloa. Kertovat aidoista olemassa olevista paikoista ja ihmisistä vaikkeivät ole siellä päin käyneetkään.
No tarinoita, tieto kulkee ihmisen tietoisuuden läpi. Eivät lapset tyhmiä ole, lapsi saattaa haluta kertoa jotakin minkä hän tietää nyt oikeaksi kertoa. Kannattaisi myös muistaa että tokihan lapsi saattaa ajatella että tämän on oltava totta mutta näinhän me aikuisetkin tulkitsemme kaiken tiedon mikä tulee läpi meidän tietoisuutemme. Toisaalta, tarinoissakaan ei ole mitään pahaa ja nehän ovat suorastaan mielenkiintoisia kuten ne kokemuksetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri puhui, että kristinuskoon liittyi alussa myös oppia uudelleensyntymisestä. Jeesus olisi siitä puhunut. Löytyy myös netistä Googlettamalla.
Poistettiin jossain vaiheessa opista. Uudelleen syntymiseen liittyy myös moraalinen ongelma. Moni voisi päättää itse päivänsä, jos elämänsä sotkee pahasti. Sitten vaan ranteet auki, syntyy uudelleen ja aloittaa tyhjältä pöydältä.
Se uudelleensyntyminen tarkoittaa elämässä uudestisyntymistä.
Sillä tavalla se on kuulemma nykyään väännetty. Väite oli, että tarkoitettiin alunperin ihan oikeaa uudelleensyntymistä.
Älä selitä. Mene nyt nukkumaan tai hanki joku kehittävämpi harrastus. Jeesus mikä hahmo tämä selittelijä täällä palstalla.
103 jatkaa vielä:
Olen saanut myös tietää tämän elämäni kuolinpäivän. Seisoin yhtenä tavallisena päivänä bussipysäkillä kun yhtäkkiä päähäni tuli päivämäärä 21.7.2034. Tulen kuolemaan 82-vuotiaana henkirikoksen uhrina. Joku tuntematon lyö takaa päähäni kuolettavan iskun kun kävelen kadulla. Päähän kohdistuvaan iskuun kuoleminen ennustettiin minulle myös kun 3-kymppisenä kävin Intiassa.
Sairastuin 40-vuotiaana vakavasti, jolloin kaikki lääkärit olivat sitä mieltä, että tulen kuolemaan harvinaiseen syöpääni. Kävin reiki-hoitajalla, joka sanoi tyynesti, että älä huolehdi, et sitä kuole tähän sairauteen, vaan elät vanhaksi. Enkä kuollutkaan, vaan olen ihan terveenä nyt parikymmentä vuotta myöhemmin.
Saan myös etiäisiä tuntemieni ihmisten kuolemista. Välillä se on raskasta.
Uskon. Ennenkin on ollut elämiä. Ei tosin kenelläkään nyt elävällä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta tuli mieleen Deja Vu, jonka muistan parhaiten ja jonka koin ala-asteella puukässän tunnilla. Opettaja näytti meille oppilaille kuinka löylykauhan rautavarsi taotaan/hakataan litteäksi niin, että siihen saadaan se kuparikauha tms. kiinnitettyä. Kun hän takoi sitä, niin sain todella vahvan Deja Vu kokemuksen.... semmoisen, että 10v minulla melkein silmissä sumeni.
Olen lukenut nyt vanhempana, että Deja Vu:t ovat joidenkin mielestä kokemuksia menneestä elämästä. Olen ruvennut miettimään tuota kokemaani ja kaikki tuo käy sinänsä järkeen, koska ihmiset ovat takoneet varmaan tuhansia vuosia. Jännä, että sain sen kokemuksen tuommoisessa kontekstissa.
Muistan lukeneeni jostain, että Deja Vu- ilmiö selittyy aivojen kemian jostain hetkellisestä häiriöstä. Ts. Deja Vu voi ilmaantua milloin vain ja tuloksena on etiäinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen useitakin kertoja tavoittanut entisiä elämiäni meditaation kautta.
Kokemukset ovat olleet hyvin fyysisiä.
Tunnen kuinka olen ollut jonkunlainen sotilas keskiajalla, luultavasti maisemien perusteella jossain päin Britanniaa. Tunnen kehossani silmukkapaidan painon ja maistan oman vereni maun suussani. Olen haavoittunut kun nuoli on lävistänyt yläselkäni. Tunnen kuinka tajuntani alkaa hämärtyä ja makaan ruohikossa. Sitten jossain vaiheessa jotkut löytävät minut ja kantavat ruumiini pois. Joku soittaa huilua samaan aikaan jossain taustalla.
Tässä nykyisessä elämässä juuri tuo kohta selästäni on aina kipeä ja jännittynyt. En myöskään kestä lainkaan, että joku on selkäni takana tietämättäni.Toinen kokemuksessa olen nainen 1600-luvun Rotterdamissa. Olen sisällä talossani, jossa on kaksi kerrosta. Laitan ruokaa ja odotan miestäni kotiin. Hän kurkistaa sisään ikkunasta ennen kuin tulee sisä
Uskon tämän muuten mutta oikeasti kyseessä ei ole entiset elämät vaan tarinat jotka sisältävät asioita elämästäsi. Kerrot kivuista joten olet saanut parannusta myös fyysisesti. On omakohtaista kokemusta näistä eri tavoin ja tietoa ihan tosissaankin. Älä siis usko niihin entisiin elämiin vaan asiat on kerrottu sinulle tarinoina ja se kaikki energia vaikuttaa kehoosi.
Inhoan tyrnin makua. Se muistuttaa minua 1600-luvusta. Se ja eräs yrttien tuoksu saa minut tuntemaan itseni sairaaksi. Olen kuumeessa ja palelen eikä siinä auta yhtään se, että olen hyvässä talossa ja hyvässä sängyssä ja että ympärilläni on ihmisiä, joilla on kauniit koristellut vaatteet. Tunnen kylmyyden rintakehäni sisällä ja se tekee oloni heikoksi ja epämukavaksi.
Kaveri puhui, että kristinuskoon liittyi alussa myös oppia uudelleensyntymisestä. Jeesus olisi siitä puhunut. Löytyy myös netistä Googlettamalla.
Poistettiin jossain vaiheessa opista. Uudelleen syntymiseen liittyy myös moraalinen ongelma. Moni voisi päättää itse päivänsä, jos elämänsä sotkee pahasti. Sitten vaan ranteet auki, syntyy uudelleen ja aloittaa tyhjältä pöydältä.