Perheen perustaminen ihmisen kanssa jolla ei ole lapsuusperhettä eikä sukulaisia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata, näillä on aina jotain omia traumoja mihin he tuudittautuu

Tässä tapauksessa ap kuulostaa traumatisoituneelta siskon lapsenhoidosta ja näkee perhe-elämän lähtökohtaisesti negatiivisena. Miksi ap edes haluaa lapsia vai haluaako?

No en sanoisi että olisin traumatisoitunut, mutta kyllä se aikamoinen todellisuuspudotus oli parikymppiselle hoitaa pieniä lapsia pitkiäkin aikoja. En sanoisi että näen perhe-elämän negatiivisena, mutta tiedostan sen haasteet ja siksi harkitsen huolella, milloin ja missä tilanteessa hankin omia lapsia.

Aika moni parikymppinen hoitaa ihan omia lapsia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitten teidän elämään ei kuulu lainkaan lapsia? Sinä sanoit, että sinulla on iso suku. Miksi teidän elämään ei kuulu sitten ainuttakaan sukulaislasta, kummilasta tai muitakaan lapsia?  Edes kavereiden lapsia.

Jokin tässä ei nyt täsmää. Jos olet huolissasi, ettei mies näe lapsiperhe-elämää, kysymys kuuluu miksi ei näe?

Kaikkien läheisimpien lapset on nykyään jo niin isoja, että pikkulapsiaika on kaukana takanapäin. Ainoa perhe missä on vielä pienempiä lapsia asuu kauempana eikä mies näe heitä kuin satunnaisesti.

Yleensä siinä kolmekymppisenä vauvoja pulpahtelee ihan kaveripiirissäkin niin, ettei se jää huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata, näillä on aina jotain omia traumoja mihin he tuudittautuu

Tässä tapauksessa ap kuulostaa traumatisoituneelta siskon lapsenhoidosta ja näkee perhe-elämän lähtökohtaisesti negatiivisena. Miksi ap edes haluaa lapsia vai haluaako?

No en sanoisi että olisin traumatisoitunut, mutta kyllä se aikamoinen todellisuuspudotus oli parikymppiselle hoitaa pieniä lapsia pitkiäkin aikoja. En sanoisi että näen perhe-elämän negatiivisena, mutta tiedostan sen haasteet ja siksi harkitsen huolella, milloin ja missä tilanteessa hankin omia lapsia.

Minkä ikäinen sitten olet nyt? Loputtomasti ei ole aikaa lykätä, jos haluaa lapsia ylipäätään saada. 

Varsinkin jos et halua lapsia nykyisen miehen kanssa vaan jonkun muun, kello kä

Nykyään olen melkein kolmekymppinen. Koen että ainakin vielä on aikaa ihan hyvin.

Meillä molempien isät kuolleet, emme siis heitä tavanneet. Anoppi, 9 lapsen äiti, asui kaukana, kävi kodissamme kahdesti. Me kyllä vierailimme hänen luona muutaman kerran vuosittain. Äitini oli suurena apuna. 

Kaikkea ei voi saada ja silti elämä sujuu aivan hyvin.

Onko miehellä huonot geenit?

Totta kai tulee miehen sukunimi, hänelle nimi on tärkeämpi kuin sinulle koska ei ole muitakaan.

Jos kaikki tietäisivät etukäteen, mitä se lasten kanssa eläminen on, niin eihän kukaan uskaltaisi hankkisi lapsia! Mutta sitten kun se lapsi on syntynyt, kyllä sitä opetellaan hoitamaan ja hoivaamaan. Ja selvitään kaikesta, mitä eteen tulee.

Ap vaikuttaa hieman hysteeriseltä tämän asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai tulee miehen sukunimi, hänelle nimi on tärkeämpi kuin sinulle koska ei ole muitakaan.

Miten niin tottakai?

En koskaan hankkisi lapsia miehen kanssa joka vaan ilmoittaa että lapsille tulee sitten hänen sukunimensä.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki tietäisivät etukäteen, mitä se lasten kanssa eläminen on, niin eihän kukaan uskaltaisi hankkisi lapsia! Mutta sitten kun se lapsi on syntynyt, kyllä sitä opetellaan hoitamaan ja hoivaamaan. Ja selvitään kaikesta, mitä eteen tulee.

Valitettavasti. Ei niitä lapsia kuitenkaan ihan vaan fiilispohjalta kannata hankkia.

Meillä ei ole yhtään mummolaa. Mun koko lapsuuden perhe on kuollut, eikä mulla ole kuin pari muuta sukulaista, joiden kanssa olen tekemisissä. Lapset ei näiden kanssa ole tekemisissä. Miehen äiti ja sisarus asuu ulkomailla. 

Voitko ilmoittaa, että tarjoat lastenhoitoapua esim. 5e/h? Luulisi, että jotkut haluavat jättää lapsensa teille lapsiparkkiin, kun pitävät treffi-iltaa puolisonsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olisikin lapsuudenperhe olemassa, niin se ei tarkoita, että olisi mummola. 

Tämä.  

Toinen mummo on alkkis, aina vapaalla umpijuovuksissa. Enot ja tädit kriminaaleja ja narkkeja.

Tuskinpa tuosta perheen perustamiselle kannattaa estettä tehdä jos muuten olette hyvä pari.

Toki pienentää tukiverkostoa ja saattaa olla että oma suku ihmettelee miehen suvun poissaoloa.

Hieman huvittaa tämä ketju, jossa aloittaja saa haukut siitä, että epäröi lasten hankintaa ja pohtii onko miehensä sopiva isäksi.

Voisinpa lyödä vetoa, että jos aloittaja pyöräyttää miehen kanssa muksut ja tulee tänne muutaman vuoden päästä kertomaan kuinka mies on alkanut yhtäkkiä kipuilemaan traumojaan, on kylmä lapsia kohtaan ja täysin kykenemätön kantamaan vastuunsa yhteisestä arjesta, niin ketju täyttyisi "itseppä olet miehesi valinnut" ja "tuon kanssa sitten teit lapsia" kommenteista.

Vierailija kirjoitti:

Hieman huvittaa tämä ketju, jossa aloittaja saa haukut siitä, että epäröi lasten hankintaa ja pohtii onko miehensä sopiva isäksi.

Voisinpa lyödä vetoa, että jos aloittaja pyöräyttää miehen kanssa muksut ja tulee tänne muutaman vuoden päästä kertomaan kuinka mies on alkanut yhtäkkiä kipuilemaan traumojaan, on kylmä lapsia kohtaan ja täysin kykenemätön kantamaan vastuunsa yhteisestä arjesta, niin ketju täyttyisi "itseppä olet miehesi valinnut" ja "tuon kanssa sitten teit lapsia" kommenteista.

Niin minäkin luulen. Ja tietty se klassinen "miksi teit lapsia tuon miehen kanssa, olisko kannattanut ajatella?".

Vierailija kirjoitti:

Totta kai tulee miehen sukunimi, hänelle nimi on tärkeämpi kuin sinulle koska ei ole muitakaan.

Lain mukaan lapselle tulee äidin sukunimi ellei vanhemmat muuta ilmoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai tulee miehen sukunimi, hänelle nimi on tärkeämpi kuin sinulle koska ei ole muitakaan.

Lain mukaan lapselle tulee äidin sukunimi ellei vanhemmat muuta ilmoita.

Mietippä uudestaan, toinen menettänyt koko perheen eikä sukua. Kyllä se hänen nimi lapsille kuuluu ap on itsekäs jos ei suostu.

Vierailija kirjoitti:

Hieman huvittaa tämä ketju, jossa aloittaja saa haukut siitä, että epäröi lasten hankintaa ja pohtii onko miehensä sopiva isäksi.

Voisinpa lyödä vetoa, että jos aloittaja pyöräyttää miehen kanssa muksut ja tulee tänne muutaman vuoden päästä kertomaan kuinka mies on alkanut yhtäkkiä kipuilemaan traumojaan, on kylmä lapsia kohtaan ja täysin kykenemätön kantamaan vastuunsa yhteisestä arjesta, niin ketju täyttyisi "itseppä olet miehesi valinnut" ja "tuon kanssa sitten teit lapsia" kommenteista.

Jos aloittajan mielestä mies ei sovi isäksi, miksi olla miehen kanssa lainkaan? Jos ap ei halua lapsia juuri tämän miehen kanssa, se pitää kertoa miehelle.

Jos mies ei haluaisi hankkia lasta vauvakuumeisen ap:n kanssa, hän olisi sika, joka pilaa naisen haaveet. Kaikki sanoisivat, että jätä se mies ja hanki lapsi toisen miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai tulee miehen sukunimi, hänelle nimi on tärkeämpi kuin sinulle koska ei ole muitakaan.

Lain mukaan lapselle tulee äidin sukunimi ellei vanhemmat muuta ilmoita.

Mietippä uudestaan, toinen menettänyt koko perheen eikä sukua. Kyllä se hänen nimi lapsille kuuluu ap on itsekäs jos ei suostu.

Sehän ei olekaan yhtään itsekästä vaatia omaa sukunimiä lapselle siksi että perhe kuoli. Kyllä niillä lapsilla on ihan yhtä suuri oikeus äitinsä sukunimeen.