Oliko 90-luvun lamassa työttömien pilkkaamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pilkattu 90-luvulla suomalaisia työttömiä. Se on persujen synnyttämä ilmiö.

Ei pilkattu työttömiä, muttei myöskään haukuttu ja solvattu vanhempia sukupolvia ja tavallisia keskuluokkaisia koulunsa käyneitä ja työnsä tehneitä ihmisiä. Se on vasemmiston synnyttämä ilmiö.

Olipa outo kommentti, en ymmärrä yhtään

 Kyse on siis siitä, että digitalisaatio on vienyt hommat kirjanpainajalta, joka joutuu uudelleenkouluttautumaan alanvaihdon vuoksi. Veikkaan, että useampi kirjanpainaja uudelleenkouluttautuu sairaanhoitajaksi kuin tekoälyn kehittäjäksi. 

----

Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tekoälyn kehittäjistä yhtään mitään. Teknologia on katsopas aikas paljon muutakin kuin tekoäly, joka on nyt niin kovin trendikästä. Tiesitkö muuten, että osa sairaanhoitajistakin hyödyntää tekoälyä työssään? Jos nyt eivät tekoälyn kehittäjiä olekaan niin ainakin tekoäly työllistää heitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen mobiilialan loi Nokia, joka kuten hyvin tiedetään on menneen talven lumia. Pitkäaikaisena Nokian osakeomistajana harmillista katsoa miten he kompuroivat ja hakevat suuntaa tulevaisuudelle. 

En ole väittänyt missään, etteikö teknologia luo työpaikkoja, mutta automaatio ja digitalisaatio vievät Suomesta enemmän työpaikkoja kuin luovat niitä. Lisäksi luoduissa työpaikoissa on merkittävä laadullinen ero verrattuna vietyihin työpaikkoihin. Vain hyvin pieni osa niistä ihmisistä joiden työpaikat automaatio vie voidaan uudelleenkouluttaa luotuihin työpaikkoihin. Mitäs lopuille tehdään: eutanasia? Mitäpä ehdotat?

-----

Aika moni on ratkaissut asian sellaisella yllättävällä asialla kuin alan vaihto. Oletko koskaan sellaisesta kuullut?

t. entinen kirjanpainaja, nykyinen sairaanhoitaja 

Mitä ihmettä nyt taas? Vaihtoi alaa perinteiseen toiseen alaan tai johonkin uuteen tulevaisuuden hommaan, siihen pitää silti uudelleenkouluttautua. Kirjanpainajan koulutuksella ei paljon sairaanhoitajan tehtäviä hoidella. 

Milloin sairaanhoitajien palkkaus parannetaan vaativuutta vastaavalle tasolle? Sitä ei saanut aikaiseksi edellinen hallitus eikä tämä hallitus, eikä varmasti tulevaisuuden hallituksetkaan. Töitähän on tietysti enemmän kuin mitä ehtii tehdä, mutta jos palkkaus ei ole sinne päinkään niin tunku jää vähäiseksi. Ei ihme, että niin moni sairaanhoitaja ottaa hatkat ja vaihtaa alaa tai muuttaa ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen mobiilialan loi Nokia, joka kuten hyvin tiedetään on menneen talven lumia. Pitkäaikaisena Nokian osakeomistajana harmillista katsoa miten he kompuroivat ja hakevat suuntaa tulevaisuudelle. 

En ole väittänyt missään, etteikö teknologia luo työpaikkoja, mutta automaatio ja digitalisaatio vievät Suomesta enemmän työpaikkoja kuin luovat niitä. Lisäksi luoduissa työpaikoissa on merkittävä laadullinen ero verrattuna vietyihin työpaikkoihin. Vain hyvin pieni osa niistä ihmisistä joiden työpaikat automaatio vie voidaan uudelleenkouluttaa luotuihin työpaikkoihin. Mitäs lopuille tehdään: eutanasia? Mitäpä ehdotat?

-----

Aika moni on ratkaissut asian sellaisella yllättävällä asialla kuin alan vaihto. Oletko koskaan sellaisesta kuullut?

t. entinen kirjanpainaj

Ymmärrätköhän enää itsekään mitä höpiset? :D Minä en ainakaan saa sepustuksestasi enää mitään tolkkua. 

Mentiin heti kun saatii koulusta paperit ulos seuraavan arkipäivänä työvoimatoimistoon ilmottautumaan työttömiksi. Ei toivettakaan että olisi hakenut jonnekin ja saanut työpaikan. Kaveri sai sitten suhteilla ja pyöräytti mukulan ettei oltaisi irtisanottu.Ite tein keikkaa, ja se oli yhtä helve ttiä. Pari päivää jossain ja seuraavalla viikolla kolme päivää jossain muualla. Lapsia en uskaltanut koskaan tehdä, koska mun pää meinasi hajota keikkaduuneissa. Sain burnoutinkin.

Vierailija kirjoitti:

 Kyse on siis siitä, että digitalisaatio on vienyt hommat kirjanpainajalta, joka joutuu uudelleenkouluttautumaan alanvaihdon vuoksi. Veikkaan, että useampi kirjanpainaja uudelleenkouluttautuu sairaanhoitajaksi kuin tekoälyn kehittäjäksi. 

----

Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tekoälyn kehittäjistä yhtään mitään. Teknologia on katsopas aikas paljon muutakin kuin tekoäly, joka on nyt niin kovin trendikästä. Tiesitkö muuten, että osa sairaanhoitajistakin hyödyntää tekoälyä työssään? Jos nyt eivät tekoälyn kehittäjiä olekaan niin ainakin tekoäly työllistää heitä. 

Tekoäly on trendikästä, mutta samalla se on viimeisen 20 vuoden aikana suurin teknologinen murros ja haaste mitä ollaan kohdattu. Siksi sen merkityksestä on tärkeää puhua. Ja vaikka se suurin työpaikkojen viejä eli yleinen tekoäly on vielä enemmän tai vähemmän kaukana tulevaisuudessa, sitä kehitetään maailmanlaajuisesti yli sadassa tai jopa sadoissa projekteissa. Kyseessä ei ole siis asia mikä voidaan ohittaa olankohautuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin ylioppilaaksi 1993 ja ei ollut kyllä helppoa saada mitään töitä. Ei ollut edes ns.pa*kaduuneja juurikaan tarjolla. Siivosin porraskäytäviä, tein henkilöstövuokrausfirmoille pätkähommia, olin ulkomailla jne.vuosina 1993-1995, ennen kuin pääsin opiskelemaan yliopistoon. Ehkä isoin ero tuolloin oli nuoren kannalta se, että yhteiskunnan taholta ei ollut kiinnostusta tai pakotteita oikein mihinkään suuntaan. Itselle tämä oli hyvä, mutta kyllä moni jäi tietynlaiseen pätkätyölimboon, josta osa ei koskaan päässyt pois.

Sen muistan kaveripiiristä, että kaikki työ kelpasi eikä nirpistelty nenää millekään työlle.

Pakotteita oli vain siihen suuntaan, että työttömät pakotettiin kotiin makaamaan.

Itse menetin työttömyystuen kun ilmoittauduin avoimen yliopiston kurssille. Iltaopintoja oli muistaakseni 5 tuntia viikossa. Työkkärin mukaan olin päät

Työpaikkoihin soitettiin. Itse pääsin elintarviketehtaaseen töihin, kun ihan randomisti soitin vaan ja kysyin, että tarvitaanko työntekijöitä. Tämä oli keskellä synkintä lamaa. Moni makasi myös silloin kotona tukien varassa 

90-luvulla irtisanominen perustui tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, vientiala erityisesti kärsi juuri Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi. Itse sain valita teenkö irtisanomisajan töitä vai lähdenkö heti. Irtisanomisaikani oli 6 kk. Lähdin 3 tunnin kuluttua irtisanomispaperin saamisesta. Silloisesta Eroraharahastosta hakemuksestani sain myös sievoisen korvauksen. Sittemmin Eroraharahasto on lakkautettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olllut. Eikä ollut työttömyyttäkään tässä mittakaavassa. 

Paljonkohan nyt on työttömiä 90-luvun tilastointitavalla..Varmaan miljoona. Sen verran ainakin on virallisesti vajaatyöllistettyjä eli työttömiä ja vasten tahtoaan osa-aikatöitä tekeviä.

Tuollainen vertailu kiinnostaisi, samoin kuin mikä oli työttömyysturvan taso 90-luvun alussa verrattuna nykyiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kortistoon joutuminen oli hirveä häpeä, muuta en muista. 

Minä kävin töissä ja tein graduani. Samassa rapussa elävä hieno rouva sai päähänsä, että olen työtön ja alkoi puhua minusta pahaa rapun ihmisille. Kerran tämä daami oli unohtanut avaamensa asuntonsa sisälle ja odotti rapussa telkkarin kanssa laitamyötäisessä (kumpikin juoneet omilla tahoillaan alkoholia?) lukkoseppää. 

 

Rouva alkoi riekkua ja rähistä kun tulin ulko-ovesta sisään ja haukkui, että päältäkin näkee että olen työtön ja olen hävytön kun en tule pesemään hänen työpaikkansa lattioita. Väki alkoi kurkkia ovista ja minun piti sanoa portaat tukkineelle parille, että minun on pakko ehtiä suihkuun ennen yöhiljaisuutta. Rouva kiihdytti itsensä villiin raivoon ja naapurin eläkeläinen, jonka verhot olin pessyt ja silttänyt ihan pullakahvipalkalla, ärähti tiukkaan sävyyn rouva tukkimaan suunsa ennen kuin ollaan kamarilla vieraan ihmisen haukkumista j jos kunnianloukkausta.

Ilmeisesti rouva muisti tuon ikimuistoisen illan jälkeenkin minua kun aina mulkoili kuin suurta syyllistä kun kuljin neutraalisti tervehtien portaita pitkin. Vaikutti sen tyypin eläjältä, joka ottaa seuraavan hampaisiinsa kun edellinen mullattava häipyy maisemasta. Muut, ikäiseni normaalit ihmiset suhtautuivat työttömyyteen kuten flunssan, se tulee ja siitä on mahdollista parantua. Työttömyysaste ovat menneet vasta 2020-luvulla älyttömäksi kärjistämiseksi ja mollaamiseksi ministereitä myöten. Ovat varmaan sukua sille räyhärouvalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kyse on siis siitä, että digitalisaatio on vienyt hommat kirjanpainajalta, joka joutuu uudelleenkouluttautumaan alanvaihdon vuoksi. Veikkaan, että useampi kirjanpainaja uudelleenkouluttautuu sairaanhoitajaksi kuin tekoälyn kehittäjäksi. 

----

Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tekoälyn kehittäjistä yhtään mitään. Teknologia on katsopas aikas paljon muutakin kuin tekoäly, joka on nyt niin kovin trendikästä. Tiesitkö muuten, että osa sairaanhoitajistakin hyödyntää tekoälyä työssään? Jos nyt eivät tekoälyn kehittäjiä olekaan niin ainakin tekoäly työllistää heitä. 

Tekoäly on trendikästä, mutta samalla se on viimeisen 20 vuoden aikana suurin teknologinen murros ja haaste mitä ollaan kohdattu. Siksi sen merkityksestä on tärkeää puhua. Ja vaikka se suurin työpaikkojen viejä eli yleinen tekoäly on vielä enemmän tai vähemmän kau

Ei kukaan sitä yritäkään ohittaa olankohautuksella. Sinulle vain yritetään ratakiskoa vääntämällä kertoa, että tekoäly ei ole vain pahis, joka tulee ja vie kaikkien työt. Tekoälyä hyödynnetään hyvinkin paljon monissa niin sanoituissa perinteisissä töissä, kuten vaikkapa sairaaloissa. On hyödynnetty jo kauan ennen kuin tekoälystä tuli mediatrendi. Itse asiassa on hyvin vähän aloja, joissa ei hyödynnetä minkäänlaista tekoälyyn tavalla tai toisella pohjautuvaa järjestelmää tai teknologiaa. Tekoäly on niin syvällä työelämässä jo tässä vaiheessa, että sinäkään et ole edes hoksannut sen perussairaanhoitajankin käyttävän sitä. Siksi haet jotain "apua tekoäly vie työt" paniikkia sen sijaan, että näkisit työelämän murroksen, jossa työ pysyy, vaikka työn sisältö muuttuu. Ei se tekoäly itsekseen toimi ikinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kyse on siis siitä, että digitalisaatio on vienyt hommat kirjanpainajalta, joka joutuu uudelleenkouluttautumaan alanvaihdon vuoksi. Veikkaan, että useampi kirjanpainaja uudelleenkouluttautuu sairaanhoitajaksi kuin tekoälyn kehittäjäksi. 

----

Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tekoälyn kehittäjistä yhtään mitään. Teknologia on katsopas aikas paljon muutakin kuin tekoäly, joka on nyt niin kovin trendikästä. Tiesitkö muuten, että osa sairaanhoitajistakin hyödyntää tekoälyä työssään? Jos nyt eivät tekoälyn kehittäjiä olekaan niin ainakin tekoäly työllistää heitä. 

Tekoäly on trendikästä, mutta samalla se on viimeisen 20 vuoden aikana suurin teknologinen murros ja haaste mitä ollaan kohdattu. Siksi sen merkityksestä on tärkeää puhua. Ja vaikka se suurin työpaikkojen viejä eli yleinen tekoäly on vielä enemmän tai vähemmän kau

Teepä sitten ihan oma ketju sille tekoälylle. Tämän ketjun aiheena on työttömien pilkkaaminen 90-luvulla vs. nykypäivänä. Sinä hölötöt nyt ihan ohi aiheen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olllut. Eikä ollut työttömyyttäkään tässä mittakaavassa. 

 

VÄÄRIN.

Kyllä oli. Ja paljon enemmän.

Lamavuosina 1992 - 1997, Suomen työttömyys prosentti oli yli 12 %:a.

 Nyt se heittelee Suomssa  6 - 7,5 %:ssa. 

 

1990-luvun lopussa tuli matkapuhelin yhtiö Nokia. Joka oli jumalan lahja Suomelle. Suomi lähti nousuun, työpaikkoja syntyi rytinällä.

 

Nyt on työttömiä työvoimasta 8,2% Työttömiä yli 300000

https://tem.fi/-/tyottomia-tyonhakijoita-toukokuussa-266-400

Ex-työvoimaministeriöllä ja ex-työkkäreillä olivat aikoinaan omat työttömyyslukunsa. Suomalaisiin viranomaisiin ei voi luottaa, koska jokainen viranomainen ja virasto laatii paragraafinsa. Ysärillä ei tunnettu kuntouttavaa eikä harjoitteluita, joten työttömyysluvut eivät ole verrattavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloinkin lama syveni ja pitkittyi liian ankarien säästöjen vuoksi. Köyhyys oli järkyttävä, työttömyys 16%.

Kokoomuksen virhe. Tai kyky?

Sama toistetaan nyt. Ja saman teki Katainen js Stubb.

Silloinkin Demarit liukesi oppositioon,jäi heidän hallituskauden sotkut muille,kuten nytkin.

Holkeri (kok.) oli pääministeri, ja hallitus oli demarien hallitus? Just. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olllut. Eikä ollut työttömyyttäkään tässä mittakaavassa. 

Paljonkohan nyt on työttömiä 90-luvun tilastointitavalla..Varmaan miljoona. Sen verran ainakin on virallisesti vajaatyöllistettyjä eli työttömiä ja vasten tahtoaan osa-aikatöitä tekeviä.

Tuollainen vertailu kiinnostaisi, samoin kuin mikä oli työttömyysturvan taso 90-luvun alussa verrattuna nykyiseen. 

Sun kantsii etsiä käsiisi työllisten määrän sijaan kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä, eli unohda työttömyys ja katso verottajalle ilmoitettuja työtunteja. Niiden mukaan Suomi ei koskaan pompannut takaisin kasarin täystyöllisyyteen. Tällä hetkellä ehkä joku 17% työttömyys, jos työtunnit jaetaan kahdeksantuntisen työviikon perusteella työikäiselle kansanosalle.

Itselläni riitt8 rahaa ja olut virtasi. Mitä siitä?Ei mitään soasutukia ollut. Yksi perheenjäsen oli vähän aikaa työtön siinå kaikki v...tin luuserit. 

2006 jälkeen en puhuisi mitään, koska rikoksia, rikoksia rikoksia! Ja mulla 20v. työvuosia. Revi siitä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Kyse on siis siitä, että digitalisaatio on vienyt hommat kirjanpainajalta, joka joutuu uudelleenkouluttautumaan alanvaihdon vuoksi. Veikkaan, että useampi kirjanpainaja uudelleenkouluttautuu sairaanhoitajaksi kuin tekoälyn kehittäjäksi. 

----

Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut tekoälyn kehittäjistä yhtään mitään. Teknologia on katsopas aikas paljon muutakin kuin tekoäly, joka on nyt niin kovin trendikästä. Tiesitkö muuten, että osa sairaanhoitajistakin hyödyntää tekoälyä työssään? Jos nyt eivät tekoälyn kehittäjiä olekaan niin ainakin tekoäly työllistää heitä. 

Tekoäly on trendikästä, mutta samalla se on viimeisen 20 vuoden aikana suurin teknologinen murros ja haaste mitä ollaan kohdattu. Siksi sen merkityksestä on tärkeää puhua. Ja vaikka se suurin työpaikkojen viejä eli yl

Ei se tekoäly itsekseen toimi ikinä. 

Miksi ei? Teknologisen singulariteetin myötä se kykenee tekemään kaikki hommat mitä ihminenkin. Jos siihen liittyy fyysistä tarvetta, robotisaation tuoma lisä täyttää tarpeen ja ylittääkin sen. Robotilla voi olla vaikka 4 kättä ja 30 silmää. Hirmuisesti enemmän kuin ihmisellä ja se kykenee käyttämään kaikkia paremmin ja tehokkaammin kuin ihminen. Siksihän tekoäly ja robotit ovat tunkemassa jopa perinteisesti ihmistä vaativiin hommiin. Robotti aivokirurgina on todennäköisesti vakaampi ja tarkempi kuin ihminen. 

Ihmisen rooli on lähinnä olla varmistajana siltä varalta, ettei tekoäly toimikaan tarkoituksenmukaisesti. Sitten kun uskotaan, ettei varmistajaa tarvita ja tehdään lainsäädännölliset muutokset, niin sekin rooli poistuu tai tarvittavien ihmisten määrä vähenee. Riittää kun katsoo itseajavia autoja, joissa alkaa olla se piste, että lainsäädäntöä aletaan purkaa ja kuskittomat ajoneuvot alkavat valua yleiseen käyttöön. 

Niin ja tulevaisuudessa robotit myös suunnittelevat ka kehittävät uusia robotteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

62 lisää että työllistämistukipaikat olivat usein oikeita hyviä työpaikkoja, julkisella määräaikaisia, yksityisellä sitä sai vain toistaiseksi voimassa oleviin. Starttirahaa haettiin paljon. 

Mistä sait sellaista tietoa että tuöllistämistukea olisi saanut vain toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin?

Itse olin ysärin alkupuolella kahdessa eri työllistämistyössä. Ensin kunnalla, sitten yksityisellä. Kumpikin oli määräaikaisia ja niihin otettiin aina uusi työllistetty kun edellisen sopimus päättyi.

Itse pääsin eroon niistä hommista kun pääsin opiskelemaan ja satuin valmistumaan ennen it-kuplan puhkeamista. Sain silloin ihan oikean työpaikan. Mutta sitten kupla puhkesi ja taas oltiin työttömänä.

Olin työvoimatoimistossa työllistämistuella toimidtohommissa itse 1997 ja osin määrärahojen jakopuolella. Vain yhdistyksille ja julkiselle sektorille myönnettiin määräajaksi työllistetty.

Käytäntö ja teoria eivät sitten kohdanneet. Käytännössä ihmisiä työllistettiin määräajaksi, sitten potkittiin pihalle ja otettiin uusi työllistetty tilalle. Ja sama sirkus jatkuu edelleen. Tuen nimi vaan muuttuu aina välillä.

Itse olin puoli vuotta työllistettynä erikoisessa pienessä tietokoneita yrityksille myyvänsä yrityksessä. En tiedä miten se pysyi edes pystyssä. TJ kävi joka viikko parturissa, osteli hienoja vaatteita ja hengaili muutenkin päivät pitkät tekemättä mitään työhön liittyvää.

Minä olin ainoa kuka vastasi asiakkaiden puheluihin ja otin soittopyyntöjä vastaan. Samat asiakkaat soittelivat sinne jatkuvasti, eikä tj koskaan vastannut soittopyyntöihin. Parhaani mukaan siellä pahoittelin ja lupasin aina vaan toimittaa soittopyyntöjä tj:lle.

Se oli yksi ilmaisia työntekijöitä kierrättävistä yrityksistä. Mutta ei se ainoa ollut.

Toinen omistajista toimi teknisenä tukena ja kävi parhaansa mukaan asikaskäynneillä.

Olen ollut työtön sekä 90-luvun laman aikaan että 2020-luvulla. Sanoisin, että 90-luvulla oli pahempaa asenneilmapiirin suhteen. Nykyisin työttömistä öyhötetään lähinnä tämänkaltaisilla palstoilla. 90-luvulla tultiin halveksimaan päin naamaa tai kyräiltiin niin näkyvästi, ettei varmasti jääntyt huomaamaamatta. Normielämässä työttömyys on nykyisin arkipäiväistynyt niin paljon, ettei se ole enää mikään ihmeellinen asia eikä herätä närää kuin trolleissa ja muutamissa ylimielisissä yksilöissä, joiden mielipiteellä ei ole merkitystä. 

En tiennytkään että itselläni periaatteessa ei mitään hävettävää sossutuissa. Juma...uta rikosten kohde. Work you loosers! Niin mäkin tein! Work work you loosers.