Lue keskustelun säännöt.
ASUNTOPOMMI Asunnon piti turvata varallisuus, mutta siitä tulikin painajainen: Tässä ollaan ihan jäätävässä ahdingossa
10.07.2024 |
Asunnon piti turvata varallisuus, mutta siitä tulikin painajainen: Tässä ollaan ihan jäätävässä ahdingossa katso oman kotikuntasi tilanne
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010526097.h
Suomessa on yhä suurempi määrä tyhjiä ja arvonsa menettäneitä asuntoja, erityisesti syrjäisemmillä seuduilla ja muuttotappioalueilla. Tämä ilmiö aiheuttaa stressiä ja taloudellista ahdinkoa monille suomalaisille, joiden asunnot ovat muuttuneet vaikeasti myytäviksi tai lähes arvottomiksi. Tilastokeskuksen mukaan tyhjillään olevien asuntojen määrä on kasvanut merkittävästi koko 2000-luvun ajan, ja viime vuoden lopulla Suomessa oli 378 250 asuinrakennusta, joissa ei asuttu vakituisesti. Tämä vastaa lähes 12 prosenttia kaikista suomalaisista asunnoista.
Autioituminen on pahinta syrjäseuduilla, joissa väestö ikääntyy ja muuttotappiot ovat suuria. Esimerkiksi Pelkosenniemellä peräti 32 prosenttia asunnoista on tyhjillään. Muita pahasti autioituneita kuntia ovat muun muassa Keski-Suomen Kivijärvi, Multia, Rautavaara Pohjois-Savossa, Rääkkylä Pohjois-Karjalassa, Hyrynsalmi Kainuussa ja Juupajoki Pirkanmaalla. Vaikka suurissa kaupungeissa ja niiden lähialueilla tilanne on parempi, myös siellä on tyhjiä asuntoja, erityisesti uudiskohteissa.
Monet suomalaiset, jotka ovat aikanaan hankkineet asunnon varallisuuden turvaksi ja vanhuuden turvaksi, kohtaavat nyt suuria haasteita. Esimerkiksi haminalaisnainen, joka maksoi asunnostaan viimeisen lainaerän viisi vuotta sitten, kohtaa nyt vaikeuksia asuntonsa myymisessä. Hänen asuntonsa arvo on pudonnut merkittävästi, ja se on varustettu riskirakenteella sekä kalliilla lämmitysmuodolla, mikä lisää taloudellista taakkaa.
Tyhjiä asuntoja on vaikea myydä, koska ostajia ei riitä kaikille vaille asukkaita jääville kodeille. Pankit eivät aina myönnä lainaa alueille, joilla asuntojen arvo on romahtanut, mikä vaikeuttaa myyntiä entisestään. Välittäjät suosittelevat, että ennen myyntiä pihat ja sisätilat laitetaan kuntoon, mutta suurempia saneerauksia ei yleensä kannata tehdä, koska ne eivät välttämättä nosta myyntihintaa riittävästi.
Asiantuntijat ehdottavat useita mahdollisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Purkuavustusten lisääminen voisi auttaa eroon käyttökelvottomista rakennuksista, ja varainsiirtoveron poistaminen voisi rohkaista ihmisiä hankkimaan asuntoja laajemmin ympäri Suomea. On myös ehdotettu, että kaupunkien ja kuntien tulisi miettiä arvottomina autioiksi jääneiden asuntojen purkamista, jotta päästäisiin eroon juoksevista kuluista ja autettaisiin säilyttämään jäljelle jääneiden asuntojen arvo.
Asuntopommiongelma on laaja ja merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa erityisesti muuttotappioalueita. Isännöintiliitto arvioi, että Suomessa on jopa tuhansia taloyhtiöitä, jotka saattavat joutua tekemään hallitun alasajon, koska niillä ei ole varaa tai ne eivät saa rahoitusta välttämättömiin remontteihin. Hallittu alasajo voisi olla viisasta erityisesti alueilla, joilla rahoitusvaikeudet ovat vaikeimmat.
Vaikka asuntomarkkinoilla on monia haasteita, on tärkeää, että oikeanlaista tietoa ja tukitoimia tarjotaan, jotta asunnon myyjät ja ostajat voivat tehdä järkeviä päätöksiä. Taloudellisten ja yhteiskunnallisten ratkaisujen löytäminen on avainasemassa, jotta tyhjien asuntojen ongelma saadaan hallintaan ja asuntomarkkinoiden vakaus turvataan.
Kommentit (191)
Toisin kuin ennen, en enää käy keskustassa ostoksilla käytännössä ollenkaan. Muissa, vain pakottavissa asioissa tuskin edes kuukausittain käydessä huomiota on herättänyt valtaisa muutos kaduilla kulkevissa ihmisissä.
Niin vastenmielinen kuin liikennejärjestelyjen muutos on, demografinen muutos on yhtä vastenmielinen. Kadut ovat arkipäivisin täynnä maleksijoita joiden olemus suorastaan huokuu kaikkea muuta kuin päivätyötä tai edes työasioita. Resupekkoja resupirjo tai modernisti resuantonio kainalossa ja reppu selässä löntystämässä pitkin kantakaupungin katuja. Katukuva näyttää siltä että sosiaalitoimistossa olisi räjähtänyt pommi ja evakuoitu porukka haahuilisi päämäärättömästi ympäriinsä.
Aiemmin harvinaiset päiväsaikaan juomaa muttei ruokaa anniskelevat ravitsemusliikkeet eivät pelkästään ole täplittäneet liiketiloja vaan ne ovat jo alkuiltapäivästä silmiinpistävän täynnä asiakkaita. Tiistaina. Ja maanantaina. Ja keskiviikkona. Keskellä arkipäivää. Naamat tuntikausia naulittuna iLuureihin joissa tuskin pyörii minkään firman sähköposti tai telco.
Näyttää siltä, että uusi uljas stadi on miehitetty ihmisillä jotka eivät tee keskellä arkipäivää mitään ja joilla kauppojen liikevaihdon kehityksen perusteella ei ole kiinnostusta eikä ostovoimaa mihinkään mitä ei voi huljuttaa kurkusta alas tiistain päiväpöhnän edesauttamiseksi.
Tämä on todistusaineiston perusteella siis se demografinen ryhmä johon Helsingissä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana harjoitettu kaupunkisuunnittelupolitiikka vetoaa ja jolle se on vetovoimatekijä.
Ostovoimaisiin, maksaviin asiakkaisiin ilmiselvästi ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on lähinnä se, että Suomessa on suuria alueita joissa ei ole työpaikkoja, eli ne ovat pikkuhiljaa kadonneet. Näiden seutujen asunnoila ei ole juurikaan arvoa, ei sinne kukaan muuta. Työpaikat ovat keskittyneet pk-seudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Kysyntä ja tarjonta.
Jos asia olisi oikeasti näin, PK-seudulla ei olisi juurikaan työttömiä tuen tarvitsijoita. Tosiasiassa tukia tarvitsee suuri osa alueella asuvista. Eli tämä on vassarien ja demarien vuosikymmeniä hokema valhe, josta on tullut kansan suussa totuus. Todellisuudessa landella olisi vaikka kuinka perustyötä tarjolla, mutta siihen ei tukiin tottuneet loiset enää tartu, vaan työvoima mm. maatiloille, marjatiloille jne. pitää tuoda ulkomailta...
Voitaisiin nyt aluksi pakkosiirtää 200 000 tyyppiä savon metsiin, ja katsoa mitä työtä keksivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolaiset voisi ohjata näihin tyhjiin asuntoihin, jotta niistä saataisiin jotain hyötyä irti.
Ei noilla kriisikunnilla ole vara elättää enempää ihmisiä, eikä tuolla integroidu tai löydä työtä tai pysty opiskelemaan. Ihan hullua alkaa syrjäyttämään heitä ihan tarkoituksella.
Ihmisten on asuttava halvasti halvalla paikkakunnalla ja yhtäaikaa muutettava työn perässä
Ei se vuokralla asuminen ole juuri sen halvempaa Kuhmossa kuin Espoossakaan. Asuntojen myyntiarvossa on iso ero, mutta samat kulut ne juoksee, jos taloyhtiö pidetään siinä kunnossa, kuin rakennusvalvonta ja määräykset sanelee asuinkäyttöön luokiteltavalta talolta. Minusta noita määräyksiä pitäisi löysätä. Jos taloyhtiö alkaa olla purkukunnoss
Höpöhöpö taas. Asuntojen myyntiarvo on yksi olennainen vuokratasoon vaikuttava tekijä. Sijoittaja haluaa pääomalleen kohtuullisen tuoton ja jos samalla pääomalla saa Helsingistä yhden yksiön ja Kuhmosta kolme niin on aivan selvää että noiden yksiöiden vuokrissakin on vähän enemmän kuin nimellin ero, vaikka kuluissa ero Kuhmon ja Espoon välillä pienempi onkin kuin asuntojen hinnoissa Tämä on toki myös varsin helppo tarkistaa vertaamalla tarjolla olevien vuokra-asuntojen vuokria netistä ihan omin silmin tai vaikkapa kaivamalla esiin jokin säännöllisesti Tilastokeskuksen julkaisema tilasto aiheesta. Jos et jaksa nähdä vaivaa niin voin kertoa että Kuhmossa vuokrat ovat karkeasti noin kolmanneksen halvempia kuin Espoossa.
Vierailija kirjoitti:
Osa ongelmaa on se, että purkukuntoisista talonröttelöistä halutaan saada 50 000-100 000 euroa, vaikka ne pitäisi myydä nimellisellä tontin hinnalla.
Ei tontin hinnalla vaan tontin hinta miinus purkukustannukset
vihervassarien kateus aihettanut sen ettei tavallisella palkansaajalla ole enää varaa asua omistamassaan omakotitalossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan haluaisi asua Helsingissä? Olen tuota jäkätystä ihmetellyt vuosikausia. Ei siellä ole mitään, mitä ei muuallakin olisi. No, okei, snooker-turnausta oli pakko lähteä katsomaan Kulttuuritalolle, mutta Turussa me nähtiin kansainvälistä huippusnookeria jo vuonna 2010.
Kuka haluaa katsoa snookeria 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakolaiset voisi ohjata näihin tyhjiin asuntoihin, jotta niistä saataisiin jotain hyötyä irti.
Ei noilla kriisikunnilla ole vara elättää enempää ihmisiä, eikä tuolla integroidu tai löydä työtä tai pysty opiskelemaan. Ihan hullua alkaa syrjäyttämään heitä ihan tarkoituksella.
Ihmisten on asuttava halvasti halvalla paikkakunnalla ja yhtäaikaa muutettava työn perässä
Ei se vuokralla asuminen ole juuri sen halvempaa Kuhmossa kuin Espoossakaan. Asuntojen myyntiarvossa on iso ero, mutta samat kulut ne juoksee, jos taloyhtiö pidetään siinä kunnossa, kuin rakennusvalvonta ja määräykset sanelee asuinkäyttöön luokiteltavalta talolta. Minusta noita määräyksiä pitäis
Ajattelin lähinnä perintönä tulleita syrjäseudun asuntoja. Ei kukaan sijoittamisesta ymmärtävä mene ostamaan sellaista rahankiilto silmissä. Vastike velattomassa asunnossa on melko lailla samaa kokoluokkaa, jos verrataan omalla tontilla olevia omistusasuntoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuntojen hinnat laskee tutun välittäjän mukaan ihan pk-seudullakin, näillä näkymin vielä 2026 saakka. Ellei korot painu nollaan jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on lähinnä se, että Suomessa on suuria alueita joissa ei ole työpaikkoja, eli ne ovat pikkuhiljaa kadonneet. Näiden seutujen asunnoila ei ole juurikaan arvoa, ei sinne kukaan muuta. Työpaikat ovat keskittyneet pk-seudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Kysyntä ja tarjonta.
Jos asia olisi oikeasti näin, PK-seudulla ei olisi juurikaan työttömiä tuen tarvitsijoita. Tosiasiassa tukia tarvitsee suuri osa alueella asuvista. Eli tämä on vassarien ja demarien vuosikymmeniä hokema valhe, josta on tullut kansan suussa totuus. Todellisuudessa landella olisi vaikka kuinka perustyötä tarjolla, mutta siihen ei tukiin tottuneet loiset enää tartu, vaan työvoima mm. maatiloille, marjatiloille jne. pitää tuoda ulkomailta...
Laskepas huviksesi montako marjaämpäriä pitää satokauden aikana ehtiä keräämään, että sillä elelee edes kolme kuukautta Suomessa?
Kausitöiden varaan on aika vaikea rakentaa elämää pitkän päälle, varsinkin jos tavoite on pärjätä ilman niitä tukia. Sopivat lähinnä täkäläisille opiskelijoille ja sitten näille kolmansista maista tuleville joille se Suomessa maksettu miinimipalkkakin on iso raha. Kannattaa muistaa että esimerkiksi näiden thai-poimijoiden kotipuolessa köyhyysrajaksi on määritelty noin 500 euron ansiot - vuodessa, ei kuukaudessa - ja tuon rajan alapuolella elelee miljoonia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hesan asukkaista 25% vieraskielisiä
varakasta porukkaa ovat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on lähinnä se, että Suomessa on suuria alueita joissa ei ole työpaikkoja, eli ne ovat pikkuhiljaa kadonneet. Näiden seutujen asunnoila ei ole juurikaan arvoa, ei sinne kukaan muuta. Työpaikat ovat keskittyneet pk-seudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Kysyntä ja tarjonta.
Jos asia olisi oikeasti näin, PK-seudulla ei olisi juurikaan työttömiä tuen tarvitsijoita. Tosiasiassa tukia tarvitsee suuri osa alueella asuvista. Eli tämä on vassarien ja demarien vuosikymmeniä hokema valhe, josta on tullut kansan suussa totuus. Todellisuudessa landella olisi vaikka kuinka perustyötä tarjolla, mutta siihen ei tukiin tottuneet loiset enää tartu, vaan työvoima mm. maatiloille, marjatiloille jne. pitää tuoda ulkomailta...
Laskepas huviksesi montako marjaämpäriä pitää satokauden aikana ehtiä keräämään, että
Ei opiskelijan kannata nykyään marjoja poimia vaikka sillä tiliä tekisikin,ellei opiskele nimenomaan marjanpoimijaksi tai suunnittele uraa työttömänä. Jos meinaa valmistumisen jälkeen saada oman alan töitä niin silloin pitää löytyä siinä vaiheessa jo myös oman alan kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vihreää eli punavihreää elämäntapaa lähdetään analysoimaan, vastaan tulee paljon komparatiivisia ja näennäisiä ekotekoja joiden minkäänlainen oikeutus on sidoksissa ainoastaan harvojen, näennäisesti tai satunnaisesti myös todellisesti pahempien vaihtoehtojen olemassaoloon. Sekin on tosiasiota tutkien useimmiten vain propagandalla ja perusteettomalla, kollektivismiaatteen vastaisten valintojen tahallisella demonisoinnilla luotu olkinukke. Absoluuttisesti ottaen kuitenkin ollaan äärimmäisen kaukana väitetyistä tavoitteista.
Otettakoon esimerkin vuoksi ääritapaus, eli Helsingissä asuva, toisen tai korkean asteen humanistisia opintoja suorittava kasvisruokavalioon taipuvainen perheetön naishenkilö; tilastollisesti todennäköisin punavihreän aatteen kannattaja.
Hän asuu asumistuetussa vuokrayksiössä keskustan ulkopuolella. Kyseessä on kuluiltaan subventoitu asumismalli, hiilivoimalla kaukolämmöllä lämmitetyssä kerrostalossa, jonka energiatehokkuus on keskimäärin 1990-luvun tasolla. Todennäköisin vuokranantaja on ammattiliiton hallinnoima vuokrakiinteistöyhtiö joka ei maksa liitolle tulouttamastaan liikevoitostaan veroja.
Hän liikennöi keskustaan päivittäin kuluiltaan verosubventoidulla ja monilta osin -vapautetulla linja-autolla, jonka keskimääräinen matkustajamäärä HSL:n alueella on 6,7 matkustajaa liikennesuoritekilometriä kohden, jonka hiilidioksidipäästöt pysäkkien välisessä kaupunkiliikenteessä ovat 1400-1650g/km ja jota varten on rakennettu ja ylläpidetään tällöin käytetyistä pääväylistä yli 80%:lla joukkoliikennekaista. Tämän lisäksi hän liikkuu linja-autolla noin viisi muuta edestakaista matkaa viikossa.
Kevät- ja syysaikaan hän pyöräilee keskustaan. Vähäkalorisen ja pienellä hyötysuhteella metabolisoituvan kasvisruokavalion kotimaisuusaste on keskikesää lukuunottamatta vähäinen, etnisten ruoka-aineiden osalta lähes nolla, ja merkittävin osa näistä laivataan pohjois-Afrikasta, Eteläamerikasta ja tuodaan jäähdytettynä rekkarahtina etelä-Euroopasta. Edestakainen pyöräily, 30 minuuttia suuntaansa, vaatii noin 700kcal ylimääräistä energiaa eli esimerkkinä 800g härkäpapua, 6300g lehtisalaattia tai 5000g tomaatteja. Samojen ajankohtien lähiruokatuotanto kasvihuoneviljelynä on hyötysuhteeltaan tietenkin vielä huonompi. Hän ei syö lihaa, ei edes laidunnettua eikä riistalihaa.
Hän käy keskimäärin 1,8 kertaa vuodessa ulkomaanmatkalla, joka suuntautuu tyypillisesti Euroopan ulkopuolelle. Matkustus tapahtuu lentäen. Keskimäärin kolmeen vuotuiseen kotimaanmatkaan hän käyttää junaa ja linja-autoa.
Hän säästää vettä. Vesijohtoveden tuotannon energiantarve on 0,35kWh kuutiometriltä. Keskimääräinen veden käyttö asukasta kohden Helsingissä on 58 kuutiometriä vuodessa eli energiantarpeeltaan 20kWh. Sama kuin pienen saunan kiuas käyttää kolmessa tunnissa tai yhden leivän paahtaminen joka viikonloppuaamu vuoden ajan. Veden riittämätön virtaama aiheuttaa hapettumisvaurioita viemäriverkostossa ja ennenaikaisen saneeraustarpeen. Suomessa ei ole vesipulaa vaan asukasta kohden maailman suurimmat varannot makeaa vettä.
Hän opiskelee alaa, jolla on olemattomat työllistymisedellytykset yksityisellä, kustannusvastuullisella sektorilla, jonka työpaikoista yli 95% on julkisrahoitteisia ja jonka työttömyysaste oman alan töissä on vähintään 60, tyypillisimmin yli 80%. Hän ei tuota eikä tule tuottamaan mitään sellaista hyötyä mitä kukaan haluaisi omasta valinnastaan ja omalla rahallaan ostaa. Hänen opiskelunsa kustannetaan verovaroin, mukaanlukien asumistuki ja opintotuki. Hänen alansa opiskelupaikkoja ei ole vähennetty valmistuneiden massatyöttömyydestä huolimatta. Hän on siitä huolimatta suunnitellut valmistuvansa virkaan ja aikoo työttömyyskorvausten avulla kieltäytyä kaikista töistä jotka eivät vastaa hänen koulutustaan jos julkisen sektorin verorahoitteista virkaa ei löydy.
Hän ei harrasta mitään kuntoliikuntaa ja pitää kävelyä ja pyöräilyä riittävänä tekosyynä koska hän huonon kuntonsa vuoksi mieltää ne rasittaviksi ja on omaksunut mielikuvansa tueksi väitteet hyötyliikunnasta, vaikkei kumpikaan täytä terveyssuositusten mukaista säännöllisen hikoilua aiheuttavan liikunnan määritelmää.
Hän uskoo, että talous on optiomiljonäärien salaliitto, joka on piilottanut pohjattomia rahasäiliöitä veroparatiiseihin, ja että kaikki raha mitä kenelläkään muulla on, on varastettu kansalta, mikä tarkoittaa häntä itseään ja hänen vertais- ja viiteryhmäänsä humanististen alojen opiskelijoita ja tuilla eläviä kaupunkilaisia jotka hänen mielestään ovat ihmisinä niin arvokkaita että he saavat aivan liian vähän subventiota verovaroista. Hänen mielestään etnoravintolan omistaja ei ole kapitalistisika mutta sen naapurissa olevan lähikaupan kauppias on.
Hän uskoo, että Neuvostoliitto, DDR, Albania, Pohjois-Korea, Kuuba, Venezuela ja muut reaalimaailman valtiot ovat harjoittaneet vääränlaista sosialismia ja hänen kannattamansa punavihreä ideologia ei koskaan voisi eskaloitua identtiseen lopputulokseen vaan toisi maanpäällisen paratiisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuhmo 54 neliötä, oma tontti, vastike 248 euroa.
Espoo 53,5 neliötä, oma tontti, vastike 225 euroa.
https://www.etuovi.com/kohde/21561524
https://www.etuovi.com/kohde/21155523
Toki Espoon asunnosta sijoittajan pitää pyytää enemmän, koska hintaeroa 300 tonnia. Kuhmon asuntoon voi tehdä tiukkaa löytää vuokralaista edes vastikkeen hinnalla. Asunto-osakkeen ylläpitokulut ei siis juurikaan riipu paikkakunnasta, jos verrataan samoilla perustiedoilla keskenään samanlaisia. Vastike tietenkin muuttuu, jos kohde on vuokratontilla tai siihen ei sisälly lämmityskulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on lähinnä se, että Suomessa on suuria alueita joissa ei ole työpaikkoja, eli ne ovat pikkuhiljaa kadonneet. Näiden seutujen asunnoila ei ole juurikaan arvoa, ei sinne kukaan muuta. Työpaikat ovat keskittyneet pk-seudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Kysyntä ja tarjonta.
Jos asia olisi oikeasti näin, PK-seudulla ei olisi juurikaan työttömiä tuen tarvitsijoita. Tosiasiassa tukia tarvitsee suuri osa alueella asuvista. Eli tämä on vassarien ja demarien vuosikymmeniä hokema valhe, josta on tullut kansan suussa totuus. Todellisuudessa landella olisi vaikka kuinka perustyötä tarjolla, mutta siihen ei tukiin tottuneet loiset enää tartu, vaan työvoima mm. maatiloille, marjatiloille jne. pitää tuoda ulkomailta...
Tu rpa kiinni, vai h u o r a ko olet. On täy
Yrittäjiä pahempia nilviäisiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Asia on monisyinen. Kansainvälinen (oikeastaan englanninkielisten maiden) bisnespolitiikka on paljolti toisen maailmansodan jälkeisen kaupungistumisen takana. Miksikö? Koska niillä mailla on sellaisia yrityksiä, joita voi myydä pääasiassa urbanisoituneille ihmisille ja jotka tarvitsevat riittävän ison asiakaskunnan ympärilleen, ollakseen tuottavia. Mietipä esimerkiksi pikaruokaravintoloita, Hollywoodin leffatuotantoa ja yökerhoja (joihin liittyy alkoholi- ja tupakkateollisu...
Kerran näin dokumentin Detroitista. Siellä asukkaat hoitivat yhdessä puistoja. He viljelivät entisiä teollisuusalueita, jotka olivat palanneet luonnontilaan.
Ei jäänyt sormi suuhun.
Piipahdin kerran Detroitissa ja oli kyllä mieleenpainuva paikka. Turisteja varoitettiin pukeutumasta tiettyihin väreihin, koska ne olivat paikallisten rikollisjengien värejä. Vastaantulijat saattoivat varoitella ainakin tällaista yksin liikkuvaa naista, että kulman takana on tappelu käynnissä tai hämäräperäinen jengi norkoilemassa.
Detroit on mainio esimerkki yhdysvaltalaisesta muuttotappiokaupungista. Se sijaitsee Kanadan vastaisella rajalla ja oli aiemmin tunnettu autoteollisuuden suurista yrityksistä. Kun ne firmat ovat pärjänneet heikommin ja/tai siirtäneet toimintojaan muualle, on Detroitiin syntynyt aavekaupunginosia. Keskustassa oli vierailuni aikaan yhtä paljon tyhjillään olevia liikehuoneistoja kuin käytössä olevia.
Detroitista saisi omakotitalon yhdellä dollarilla. Ostajalle siirtyy kuitenkin vastuut kuten kiinteistöverot ja lukuisat muut maksut, joita rahapulassa rypevä kaupunki on kehittänyt: Sähköverkkoon liittymismaksu, sähköverkossa pysymisen vuosimaksu, sähkön siirtomaksu ja sähkön käyttömaksu. Samanlaiset maksut tietysti myös mm. vesi-, jäte- ja katupalveluista. No, ehkä tässä nyt vähän liiottelen, mutta tuon tyyppistä se on. Asuinalueella ei välttämättä ole naapureita, mutta tyhjillään olevia taloja vallanneita huumeporukoita siellä tyypillisesti majailee.
Puistojen hoitaminen talkoilla voi olla hyvä juttu. Entisillä teollisuusalueilla viljeleminenkin saattaa olla ihan järkevää - ainakin jos on tutkittu, kuinka terveellistä siellä on kasvattaa mitään syötäväksi menevää.
Yksi Yhdysvaltojen perusongelma on nimenomaan suurkaupunkeihin ja jättibisnekseen keskittyminen. He ovat kehittäneet liukuhihnatuotantoon perustuvia bisnesideoita (esim. McDonalds). Lukutaidotonkin voi valmistaa (=kuumentaa) tarkkaan suunnitellun aterian teollisesti valmistetuista tarvikkeista. Kaikki on mitattu tarkasti ja koneet hoitavat työn pääosin. Palkat ovat matalia, koska ateria on 95-prosenttisesti koneiden valmistama, se myydään halvalla ja uusia työntekijöitä on helppo rekrytoida. Pikaruoka on usein valmistettu pelottavan huonolaatuisista raaka-aineista, mutta se on suunniteltu kauniiksi ja markkinoitu aggressiivisesti. Bisnesideaa voidaan skaalata tarpeen mukaan, minkä lisäksi sitä on helppo levittää ympäri maailmaa. Laadusta ei välitetä. Vastaavia bisnesideoita on Jenkeissä paljon.
Valitettavasti Yhdysvalloissa ei ole panostettu yleissivistykseen eikä ammatilliseen koulutukseen. Liian paljon ihmisiä on koulutettu yliopistoissa aloille, joille ei enää työllisty. Ammatillista osaamista ja yrittäjyystaitoja on onneksi alettu arvostaa enemmän.
Hesari julkaisi 18.5.2024 hyvin kiinnostavan jutun Yhdysvaltojen korkea- ja ammattikoulutuksen murroksesta. Suosittelen lukemaan. Liittyy myös aluepolitiikkaan!
Vierailija kirjoitti:
Kuhmo 54 neliötä, oma tontti, vastike 248 euroa.
Espoo 53,5 neliötä, oma tontti, vastike 225 euroa.
https://www.etuovi.com/kohde/21561524
https://www.etuovi.com/kohde/21155523
Toki Espoon asunnosta sijoittajan pitää pyytää enemmän, koska hintaeroa 300 tonnia. Kuhmon asuntoon voi tehdä tiukkaa löytää vuokralaista edes vastikkeen hinnalla. Asunto-osakkeen ylläpitokulut ei siis juurikaan riipu paikkakunnasta, jos verrataan samoilla perustiedoilla keskenään samanlaisia. Vastike tietenkin muuttuu, jos kohde on vuokratontilla tai siihen ei sisälly lämmityskulut.
Taitaa tuo lähes 40 vuoden ikäkin näkyä jonkun verran kuhmolaiskämpän vastikkeessa. Espoolaiskämppä taas niin tuore että siellä tehdään vielä pitkään lähinnä takuukorjauksia rakennusliikkeen piikkiin.
Kaksi suurinta kuluerää taloyhtiöillä ovat lämmitys ja korjauskulut, noihin menee keskimäärin suurinpiirtein yhtä paljon rahaa. Tuo espoolaiskämppä tuskin edustaa siltä osin keskiarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Asia on monisyinen. Kansainvälinen (oikeastaan englanninkielisten maiden) bisnespolitiikka on paljolti toisen maailmansodan jälkeisen kaupungistumisen takana. Miksikö? Koska niillä mailla on sellaisia yrityksiä, joita voi myydä pääasiassa urbanisoituneille ihmisille ja jotka tarvitsevat riittävän ison asiakaskunnan ympärilleen, ollakseen tuottavia. Mietipä esimerkiksi pikaruokaravintoloita, Hollywoodin leffatuotantoa ja yökerhoja (joihin liittyy alkoholi- ja tupakkateollisu...
Kerran näin dokumentin Detroitista. Siellä asukkaat hoitivat yhdessä puistoja. He viljelivät entisiä teollisuusalueita, jotka olivat palanneet luonnontilaan.
Ei jäänyt sormi suuhun.
Piipahdin kerran Detroitissa ja oli kyllä mieleenpainuva paikka. Turisteja varoitettiin pukeutumasta tiettyihin väreihin, kosk
Nimenomaan Yhdysvalloissa useimmiten työttömäksi jäävät duunarit eikä korkeasti koulutetut. Rakennemuutos osuu duunareihin vaikeimmin ja niin kävi myös Detroitissa.
"Detroitista saisi omakotitalon yhdellä dollarilla. Ostajalle siirtyy kuitenkin vastuut kuten kiinteistöverot ja lukuisat muut maksut, joita rahapulassa rypevä kaupunki on kehittänyt: Sähköverkkoon liittymismaksu, sähköverkossa pysymisen vuosimaksu, sähkön siirtomaksu ja sähkön käyttömaksu. Samanlaiset maksut tietysti myös mm. vesi-, jäte- ja katupalveluista. No, ehkä tässä nyt vähän liiottelen, mutta tuon tyyppistä se on. Asuinalueella ei välttämättä ole naapureita, mutta tyhjillään olevia taloja vallanneita huumeporukoita siellä tyypillisesti majailee."
Olen minä ollut ihan Suomessakin tonttihuutokaupassa missä tonttien lähtöhinta oli 1 markka. Suurin osa jäi myymättä. Noissa piti muistaakseni sitoutua rakentamaan tontille talo jollain aikajänteellä, liittyä kunnallistekniikkaan ja tietysti maksaa ne kiinteistöverot. Eikä olleet Paloheinässä ne tontit..
Meillä on haja-asutusalueella talo, joka on täysin asuttavassa kunnossa. Ongelma on korkea verotusarvo. Jos emme saa tätä nopeasti myytyä, kun tästä pois muutamme, meidän kannattaa ottaa tästä kaikki, mikä irti lähtee, ja myydä eteenpäin. Vetää koko tontti sileeksi, eli kaikki rakennukset pois, ja metsittää tämä, tai myydä pikkurahalla naapurille metsämaaksi.