Lue keskustelun säännöt.
Kerro miten poikkeat stereotyyppisestä naisesta/miehestä.
Kommentit (657)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukupuoli ei ole minulle ykkösprioriteetti.
En suorita sukupuolta.
"Naisen/miehen kuuluu, koska..." on yhdentekevää.
En elä miehen kautta enkä tarvitse randommiesten kehuja tai ihailua tunteakseni itseni viehättäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuoli ei ole minulle ykkösprioriteetti.
En suorita sukupuolta.
"Naisen/miehen kuuluu, koska..." on yhdentekevää.
Niinko?
Mainitsemasi asia ei ole sukupuoleen sidottu ominaisuus vaan yksilöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa meikata enkä kiinnostua hiusten laitosta.
En ole koskaan halunnut naimisiin / lapsia/ parisuhdetta, ikää nyt reilu 50v., ja nainen olen, jos sillä on mitään merkitystä. Jo 14-vuotiaana tiesin, etten halua mitään noista, ja mielipide on pitänyt koko elämäni ajan, en ole koskaan tätä katunut. Ja lapsista pidän, samoin seksistä, mutta omaa perhettä en ole koskaan halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, taidan poiketa stereotyyppisestä miehestä sillä, että tykkään leipoa ja viedä leivoksia joskus töihinkin kahvipöytään.
Yritän olla näyttämättä sievältä. Puhun autoista ja olen taitava rakentaja. Inhoan kaikkea realityä enkä menisi edes siskon häihin. N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajan edullisella autolla.
Pistän rahat naisiin, treffeillä ja maksullisissa.
Pidän huolta lapsistani.
En dokaa baareissa.
Haluan tietynlaiset kengät ja kun en niitä naisten puolelta nyt löydy, aion hankkia ne miesten puolelta. Mut on kai tää yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen. En halua lapsia ja häät on minusta pelleilyä. En myöskään tykkää yhtään shoppailusta.
Käyn aktiivisesti erilaisissa urheilutapahtumissa ja tiedän seuraamistani lajeista hyvinkin paljon.
N40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta ryyppääminen ja pettäminen.
En ole hetero. Olen ensisijaisesti kiinnostunut muunsukupuolisista.
Minua ei lainkaan kiinnosta millainen naisen tulee olla tai miten hänen tulee käyttäytyä. Siitä huolimatta minua pidetään suht feminiinisenä - luultavasti lähinnä vartalon muodon ja äänen vuoksi.
Olen autohifistelijä, remppailen ja nikkaroin kotiani, joskus rakentelen huonekaluja. Inhoan shoppailua ja muuta jonninjoutavaa ajanviettoa kaupungilla, merkkituotteet eivät oikein nappaa (Marimekko, Finlayson, Pentik, ulkomaisista nyt puhumattakaan). Olen nainen 40-v, mutta "miehisistä" mielenkiinnonkohteistani huolimatta ulkonäöllisesti erittäin femme.
En ole koskaan omistanut korkokenkiä tai meikkejä.
Olen autisti.
Olen keskivertoa älykkäämpi, mutta en halua tehdä Mensan pääsykoetta, koska kyseinen kuppikunta ei kiinnosta.
Vihaan sitä, että minut nähdään ensisijaisesti naisena, myös työelämässä. Työelämässä haluan tulla nähdyksi osaamiseni ja työn kannalta oleellisten vahvuuksieni kautta.
Olen harrastanut seksiä vain yhden ihmisen (miehen) kanssa, ja olen ollut hänen kanssaan parisuhteessa jo yli 25 vuotta. Jos parisuhteemme päättyy, en halua uutta kumppania.
Ystävissäni on enemmän miehiä kuin naisia.
En pidä itseäni tyypillisenä autistina.
Olen tosi perusnainen: looginen, vahva, velvollisuuteni hoitava, sitkeä.
Ehkä poikkean siinä, että joskus liikutun todella herkästi.