Lue keskustelun säännöt.
On muilla tunnetta, että oma elämä on turha?
09.07.2024 |
ja merkityksetön? En koskaan saanut lapsia, mietin nyt keski-iän ylittäneenä, että pilasin puolisonkin elämän. Hänkin olisi halunnut lapsia. (Kaikki keinot yritettiin, myös sijaisperheeksi ja adoptiota ei vain toteutunut). Jos minua ei olisi ollut tai olisin tajunnut erota, hän olisi voinut saada oman perheen. Käyn töissä ja nukun paljon, koska ei ole muuta tekemistä. Harrastan mutta en ole koskaan saanut mitään sisältöä elämään, jolla kokisin, että elämälläni olisi ollut joku merkitys. Kun minusta aikanaan aika jättää niin jälkeeni ei jää mitään. Olen pitkäikästä sukua niin tätä tyhjyyden ja turhuuden tunnetta on vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. En vai löydä mitään tarkoitusta elämälleni, kuten muilla tuntuu olevan lapset ja lapsen lapset. Olenkohan ainut, josta oma elämä tuntuu turhalta?
Kommentit (301)
Aika mielikuvitukseton pitää olla jos tuntee että elämä on merkityksetöntä, eikä keksi mitään tekemistä. Maailmassa on liki 8 miljardia ihmistä, joista hyvin suuri osa elää järkyttävän kurjaa elämää, ja täällä ihmiset marisee tuollaisia, menisitte auttamaan niitä joilla oikeasti menee huonosti! Ottakaa pää pois sieltä omasta perseestä, ja katsokaa ympärillenne, joka paikka on täynnä asioita joita tekemällä voisi tästä maailmasta tehdä edes vähän paremman. Täällä hyvä osaiset kuvittelevat, että he ovat jotenkin oikeutettuja ja ansainneet kaiken hyvän mitä elämä vaan voisi tarjota, jos on työ ja puoliso, niin sitten maristaan kun ei ole lasta, jos on lapsia maristaan kun on niin raskasta kun on lapsia ja kaduttaa kun niitä hommasi, tai sitten työ on vääränlaista ja tylsää, puoliso on väärä jne. Ei herranjumala teitä kukaan pakota elämään sellaista elämää jos ei kerran tyydytä. Myykää kämppä pois, irtisanoutukaa työstä ja avioliitosta, muuttakaa toiselle puolelle maailmaa, ja katsokaa sieltä suunnasta, että minkälainen elämä oikeasti on paskaa ja mikä ei. Matkustakaa vaikka Ukrainaan olemaan avuksi jossain, ja on niitä avuntarvitsijoita Suomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika mielikuvitukseton pitää olla jos tuntee että elämä on merkityksetöntä, eikä keksi mitään tekemistä. Maailmassa on liki 8 miljardia ihmistä, joista hyvin suuri osa elää järkyttävän kurjaa elämää, ja täällä ihmiset marisee tuollaisia, menisitte auttamaan niitä joilla oikeasti menee huonosti! Ottakaa pää pois sieltä omasta perseestä, ja katsokaa ympärillenne, joka paikka on täynnä asioita joita tekemällä voisi tästä maailmasta tehdä edes vähän paremman. Täällä hyvä osaiset kuvittelevat, että he ovat jotenkin oikeutettuja ja ansainneet kaiken hyvän mitä elämä vaan voisi tarjota, jos on työ ja puoliso, niin sitten maristaan kun ei ole lasta, jos on lapsia maristaan kun on niin raskasta kun on lapsia ja kaduttaa kun niitä hommasi, tai sitten työ on vääränlaista ja tylsää, puoliso on väärä jne. Ei herranjumala teitä kukaan pakota elämään sellaista elämää jos ei kerran tyydytä. Myykää kämppä pois, irtisanoutukaa työ
Et ymmärtänyt aloituksen pointtia. Toki tuossa saarnassasi on myös paljon perää. Tekemällä nuo kaikki asiat ei kuitenkaan muuta sitä tosi asiaa, että omalla elämällä ei ole merkitystä. Tuokin kaikki luettelemasi on muiden palvelemista, joillekin se tuo merkityksen tunteen, mutta ei kaikille. En saa elämälle merkitystä siitä, että vain olen muille avuksi. Toki olen monella tapaa hyväosainen ja kiitollinen siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paitsi ettei ole sitä puolisoakaan, olen totaaliyksin. Olen viime aikoina miettinyt mikä on elämäni tarkoitus kun ei ole puolisoa, perhettä, vanhempia, sisaruksia eikä ystäviä. Mutta en vain pääse lopputulokseen.
N46
Olin kuin sinä tuossa iässä. Nyt voi listaan puutoksista lisätä vielä työn ja terveyden.
Ap kuulostaa kyllä masentuneelta. Oma aktiivinen suru lapsettomuudesta oli kova ne viimeiset muutamat oletettavasti hedelmälliset vuodet (hormoonit??).
N50
Lähde kotoa ulos! Osta/vuokraa mökki, viljelypalsta, vaella, matkaile!
Laavuja ja polkuja löytyy lähimaastoistakin!
Vierailija kirjoitti:
Aika mielikuvitukseton pitää olla jos tuntee että elämä on merkityksetöntä, eikä keksi mitään tekemistä. Maailmassa on liki 8 miljardia ihmistä, joista hyvin suuri osa elää järkyttävän kurjaa elämää, ja täällä ihmiset marisee tuollaisia, menisitte auttamaan niitä joilla oikeasti menee huonosti! Ottakaa pää pois sieltä omasta perseestä, ja katsokaa ympärillenne, joka paikka on täynnä asioita joita tekemällä voisi tästä maailmasta tehdä edes vähän paremman. Täällä hyvä osaiset kuvittelevat, että he ovat jotenkin oikeutettuja ja ansainneet kaiken hyvän mitä elämä vaan voisi tarjota, jos on työ ja puoliso, niin sitten maristaan kun ei ole lasta, jos on lapsia maristaan kun on niin raskasta kun on lapsia ja kaduttaa kun niitä hommasi, tai sitten työ on vääränlaista ja tylsää, puoliso on väärä jne. Ei herranjumala teitä kukaan pakota elämään sellaista elämää jos ei kerran tyydytä. Myykää kämppä pois, irtisanoutukaa työ
Suurin osa on masentuneita ilman diagnoosia. Masentunut ei osaa alkaa kohentaa olosuhteitaan eikä kestä vallitsevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähde kotoa ulos! Osta/vuokraa mökki, viljelypalsta, vaella, matkaile!
Laavuja ja polkuja löytyy lähimaastoistakin!
Kaikkia näitä olen tehnyt ja enemmän, matkustellut kaukomaille, opiskellut, auttanut muita ja mökkikin puutarhalla löytyy. Lähinnä etsin kohtalotovereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paitsi ettei ole sitä puolisoakaan, olen totaaliyksin. Olen viime aikoina miettinyt mikä on elämäni tarkoitus kun ei ole puolisoa, perhettä, vanhempia, sisaruksia eikä ystäviä. Mutta en vain pääse lopputulokseen.
N46
Olin kuin sinä tuossa iässä. Nyt voi listaan puutoksista lisätä vielä työn ja terveyden.
Ap kuulostaa kyllä masentuneelta. Oma aktiivinen suru lapsettomuudesta oli kova ne viimeiset muutamat oletettavasti hedelmälliset vuodet (hormoonit??).
N50
Mielestäni en ole kliinisesti masentunut, hormooniarvotkin on mitattu. Voihan tuon BDI lomakkeen toki täyttää, antaahan se suuntaa. Tyhjyyden ja merkitsemättömyyden tunne on valtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu. Miten sitä voikin epäonnistua kaikessa tärkeässä.
Tältä tuntui myös
Samaa. Itse saan lohtua virren sanoista:
Vain Sinä tunnet minut, Vapahtaja
Ja tiedät lääkkeet kaikkiin haavoihin.
Jos luoksesi en pääse voittajana,
Saan tappioni tuoda kuitenkin.
Kiitos tästä. Jotenkin olisin toivonut luojalta ohjausta, mutta olen tullut siihen lopputulemaan, että olen merkityksetön myös hänelle. Surullisinta on, kun uskon, että tämä ei lopu kuolemaan ja Jumala on olemassa.
Jumalan lupaukset koskevat sinuakin, niin kuin kaikkia Häneen uskovia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika mielikuvitukseton pitää olla jos tuntee että elämä on merkityksetöntä, eikä keksi mitään tekemistä. Maailmassa on liki 8 miljardia ihmistä, joista hyvin suuri osa elää järkyttävän kurjaa elämää, ja täällä ihmiset marisee tuollaisia, menisitte auttamaan niitä joilla oikeasti menee huonosti! Ottakaa pää pois sieltä omasta perseestä, ja katsokaa ympärillenne, joka paikka on täynnä asioita joita tekemällä voisi tästä maailmasta tehdä edes vähän paremman. Täällä hyvä osaiset kuvittelevat, että he ovat jotenkin oikeutettuja ja ansainneet kaiken hyvän mitä elämä vaan voisi tarjota, jos on työ ja puoliso, niin sitten maristaan kun ei ole lasta, jos on lapsia maristaan kun on niin raskasta kun on lapsia ja kaduttaa kun niitä hommasi, tai sitten työ on vääränlaista ja tylsää, puoliso on väärä jne. Ei herranjumala teitä kukaan pakota elämään sellaista elämää jos ei kerran t
Kyllä kun tarpeeksi kurjaa elämää pääsee näkemään läheltä, heidän auttamisensa saa aikaan merkityksen tunteen. Mitä muuta merkitystä sun elämällä pitäisi olla, kuin että teet jotain hyvää toisille? Emme me ole täällä pallolla vaan omaa persettä kaivelemassa. Osa on tekemässä pahaa toisille, ja sen vastavoimana on sitten ihmiset jotka tekevät hyvää toisille. Ihminen on laumaeläin ollut sata tuhatta vuotta, ja siksi ihminen voi huonosti kun keskittyy vain ja ainoastaan itseensä, ja se on nimenomaan hyväosaisten vaiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika mielikuvitukseton pitää olla jos tuntee että elämä on merkityksetöntä, eikä keksi mitään tekemistä. Maailmassa on liki 8 miljardia ihmistä, joista hyvin suuri osa elää järkyttävän kurjaa elämää, ja täällä ihmiset marisee tuollaisia, menisitte auttamaan niitä joilla oikeasti menee huonosti! Ottakaa pää pois sieltä omasta perseestä, ja katsokaa ympärillenne, joka paikka on täynnä asioita joita tekemällä voisi tästä maailmasta tehdä edes vähän paremman. Täällä hyvä osaiset kuvittelevat, että he ovat jotenkin oikeutettuja ja ansainneet kaiken hyvän mitä elämä vaan voisi tarjota, jos on työ ja puoliso, niin sitten maristaan kun ei ole lasta, jos on lapsia maristaan kun on niin raskasta kun on lapsia ja kaduttaa kun niitä hommasi, tai sitten työ on vääränlaista ja tylsää, puoliso on väärä jne. Ei herranjumala teitä kukaan pakota elämään sellaista elämää jos ei kerran t
Niin, ja ap sanoi että hän ei missään nimessä ole masentunut. Eikä kaikki varmasti oikeasti olekaan, ovat vaan lamaantuneet omaan tekemättömyyteensä, ovat näköalattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde kotoa ulos! Osta/vuokraa mökki, viljelypalsta, vaella, matkaile!
Laavuja ja polkuja löytyy lähimaastoistakin!
Kaikkia näitä olen tehnyt ja enemmän, matkustellut kaukomaille, opiskellut, auttanut muita ja mökkikin puutarhalla löytyy. Lähinnä etsin kohtalotovereita.
Niitä kermaperseitä joille mikään ei riitä?
Täältä niitä varmasti löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paitsi ettei ole sitä puolisoakaan, olen totaaliyksin. Olen viime aikoina miettinyt mikä on elämäni tarkoitus kun ei ole puolisoa, perhettä, vanhempia, sisaruksia eikä ystäviä. Mutta en vain pääse lopputulokseen.
N46
Olin kuin sinä tuossa iässä. Nyt voi listaan puutoksista lisätä vielä työn ja terveyden.
Ap kuulostaa kyllä masentuneelta. Oma aktiivinen suru lapsettomuudesta oli kova ne viimeiset muutamat oletettavasti hedelmälliset vuodet (hormoonit??).
N50
Mielestäni en ole kliinisesti masentunut, hormooniarvotkin on mitattu. Voihan tuon BDI lomakkeen toki täyttää, antaahan se suuntaa. Tyhjyyden ja merkitsemättömyyden tunne on valtava.
Mikä sen tyhjyyden voisi täyttää? Voisit ryhtyä vaikka sijaisvanhemmaksi jos lasta kaipaat elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde kotoa ulos! Osta/vuokraa mökki, viljelypalsta, vaella, matkaile!
Laavuja ja polkuja löytyy lähimaastoistakin!
Kaikkia näitä olen tehnyt ja enemmän, matkustellut kaukomaille, opiskellut, auttanut muita ja mökkikin puutarhalla löytyy. Lähinnä etsin kohtalotovereita.
Älä etsi, vellot vain tyhjyyden tunteessasi entistä enemmän.
Keskity edelleen itsellesi hyödyllisten asioiden tekemiseen. Ne helpottavat arkea ja pitävät terveenä.
Ei elämällä ole sen kummempaa tarkoitusta, yleisesti ottaen. Oikeastaan maapallo ei tarvitse ihmisiä mihinkään. Olemme turha mutaatio. Mutta tässä ollaan ja näillä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paitsi ettei ole sitä puolisoakaan, olen totaaliyksin. Olen viime aikoina miettinyt mikä on elämäni tarkoitus kun ei ole puolisoa, perhettä, vanhempia, sisaruksia eikä ystäviä. Mutta en vain pääse lopputulokseen.
N46
Olin kuin sinä tuossa iässä. Nyt voi listaan puutoksista lisätä vielä työn ja terveyden.
Ap kuulostaa kyllä masentuneelta. Oma aktiivinen suru lapsettomuudesta oli kova ne viimeiset muutamat oletettavasti hedelmälliset vuodet (hormoonit??).
N50
Mielestäni en ole kliinisesti masentunut, hormooniarvotkin on mitattu. Voihan tuon BDI lomakkeen toki täyttää, antaahan se suuntaa. Tyhjyyden ja merkitsemättömyyden tunne on valtava.
BDI 11. (0 - 9 pistettä: Mielialasi vaikuttaa olevan normaali ja hyvä.) Tässä on kyse vain elämän tosi asioiden hyväksymisestä ja sen hyväksymisestä, että elämälläni ei ole oikein merkitystä. Ei ole merkitystä sillä olenko täällä vai en. Puoliso saattaisi ensin kaivata ja vanhemmat, mutta niin se vain elämä jatkuisi. Minua ei tarvitse kukaan. Näin se vain on. Kohtalotovereita näyttää olevan enkä tiedä olenko siitä surullinen vai helpottunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde kotoa ulos! Osta/vuokraa mökki, viljelypalsta, vaella, matkaile!
Laavuja ja polkuja löytyy lähimaastoistakin!
Kaikkia näitä olen tehnyt ja enemmän, matkustellut kaukomaille, opiskellut, auttanut muita ja mökkikin puutarhalla löytyy. Lähinnä etsin kohtalotovereita.
Älä etsi, vellot vain tyhjyyden tunteessasi entistä enemmän.
Keskity edelleen itsellesi hyödyllisten asioiden tekemiseen. Ne helpottavat arkea ja pitävät terveenä.
Ei elämällä ole sen kummempaa tarkoitusta, yleisesti ottaen. Oikeastaan maapallo ei tarvitse ihmisiä mihinkään. Olemme turha mutaatio. Mutta tässä ollaan ja näillä mennään.
Kiitos tästä näkökulmasta, niin raadollinen kuin se onkin, mutta tuntuu että olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vi8erailija kirjoitti:
Kyllä paitsi ettei ole sitä puolisoakaan, olen totaaliyksin. Olen viime aikoina miettinyt mikä on elämäni tarkoitus kun ei ole puolisoa, perhettä, vanhempia, sisaruksia eikä ystäviä. Mutta en vain pääse lopputulokseen.
N46
Olin kuin sinä tuossa iässä. Nyt voi listaan puutoksista lisätä vielä työn ja terveyden.
Ap kuulostaa kyllä masentuneelta. Oma aktiivinen suru lapsettomuudesta oli kova ne viimeiset muutamat oletettavasti hedelmälliset vuodet (hormoonit??).
N50
Mielestäni en ole kliinisesti masentunut, hormooniarvotkin on mitattu. Voihan tuon BDI lomakkeen toki täyttää, antaahan se suuntaa. Tyhjyyden ja merkitsemättömyyden tunne on valtava.
BDI 11. (0 - 9 pistettä: Mielialasi vaikuttaa olevan
On helpotus päästää irti ja luopua, kun on oikea aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paitsi ettei ole sitä puolisoakaan, olen totaaliyksin. Olen viime aikoina miettinyt mikä on elämäni tarkoitus kun ei ole puolisoa, perhettä, vanhempia, sisaruksia eikä ystäviä. Mutta en vain pääse lopputulokseen.
N46
Olin kuin sinä tuossa iässä. Nyt voi listaan puutoksista lisätä vielä työn ja terveyden.
Ap kuulostaa kyllä masentuneelta. Oma aktiivinen suru lapsettomuudesta oli kova ne viimeiset muutamat oletettavasti hedelmälliset vuodet (hormoonit??).
N50
Mielestäni en ole kliinisesti masentunut, hormooniarvotkin on mitattu. Voihan tuon BDI lomakkeen toki täyttää, antaahan se suuntaa. Tyhjyyden ja merkitsemättömyyden tunne on valtava.
Mikä sen tyhjyyden voisi täyttää
Sijaisperhe asia selvitettiin myös. En en hae ratkaisua tilanteeseen vaan keskustelua samoin kokevien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä katsoa elämää vähän laajemmasta perspektiivistä. Lapset ja suvun jatkuminen ei ole elämän tarkoitus. Kun katsot ympärillesi huomaat että elämä luo sinulle tarkoituksen kun avaat silmäsi ja näet sen.
Kiitos neuvoistasi. Tämä tunne on kuitenkin ollut jo pitkään. Olen keskustellut myös ammattilaisten kanssa (lääkäri ja pappi), mutta näkemykseni ei ole vain muuttunut. Lähinnä minua kiinnostaa tuntuuko muista tältä? En ole myöskään masentunut.
Oletko ajatellut osallistua hyväntekeväisyyteen? Tehdä jotain, mistä on apua ja hyötyä toisille ihmisille? Jotkut saavat iloa siitä. Jos varallisuus antaa myöten, voi osallistua vähäosaisten lahjakeräykseen jouluna. Esim. Helsingissä lastensuojelu vie lahjoja tarvitseville la
Ei tullut mieleenkään, että sinun pitäisi hampaat irvessä auttaa muita ihmisiä. Huomautit, että lapsettomien halutaan aina toimivan toisten ihmisten hyväksi. Tämä oli vain ehdotus, että saisit muuta ajateltavaa kuin omat murheesi. Mikään harrastus tai tekeminen ei poista sitä, mikä painaa mieltäsi tällä hetkellä, mutta on hyvä, jos voi välillä saada uusia ajatuksia. Toinen ehdotukseni on säännöllinen kävelylenkki joka päivä. Ei juoksemista eikä treeniä vaan rauhallista kävelyä ja "mielen tyhjentämistä". P.S. Kyllä muutkin ihmiset auttavat vanhempiaan tai isovanhempiaan, vaikka heillä olisi lapsiakin. Joku tekee sen koska on pakko, toiset auttavat mielellään. Tottakai se voi uuvuttaa työn ja muun keskellä.
Ihminen on ainoa olento, joka miettii elämänsä tarkoitusta ja turhaan. Ei sellaista ole meillä kenellekään, joten hengitellään menemään. Niin muutkin elukat tekee.
Minä olen vielä työkykyinen ja olen iloinen jos verorahani menevät kaltaiselleni, joka niitä tarvitsee. Kaikkea hyvää sinulle!