Etenkin okt-asujat. Häiritseekö sinua, kun ihmiset tuijottaa pihaan/pihassa olijoita ohi ajaessaan?
Minua ärsyttää ihan tosi paljon. Talo oli kauan tyhjillään ja nyt ollaan tässä asuttu ja remontoitu, ja hyvä ettei ihmisillä katkea niskat.
Aletaan rakentaa aitaa/porttia joka tulee niin korkeaksi, ettei henkilöautolla/pyörällä ajavat enää näe pihaan. Maksoi mitä maksoi...
Kommentit (105)
Me ollaan nyt asuttu maalla 25 vuotta, muutettiin tänne että saadaan olla rauhassa (ei kummankaan vanha kotipaikka). Kukaan ei tule pyytämättä pihalle traktorilla tai muullakaan, joku satunnainen tien kysyjä on poikennut. Jotkut satunnaiset autot saattaa hiljentää ja koittaa katsella pihalle mutta kun ei tänne kunnolla nää edes talvella vaikka puista/pensaista lehdet tippuneet, niin ei haittaa. Kukaan ei kyläkaupassa tuijota sen kummemmin kun siellä harvoin käydään. Jos joku jotain tietää tai puhuu, niin ihan sama kun se ei meille kuulu eikä kiinnosta, puhettahan maailmaan mahtuu.
Ei tunneta naapureita eikä ketään täältä juuri muutenkaan, eikä edes kiinnosta kun meillä on omat kaverit.
Me asutaan ensimmäistä vuotta noin 10 vuotta vanhassa talossa, jossa pihaa kiertää 1,2 m lauta-aita, eli näkösuojan kannalta ihan turha. Pihalla ei juuri ole kasvillisuutta. Ihmetyttää, miten edelliset omistajat eivät ole istuttaneet pihalle mitään näkösuojaa, sillä nyt ne olisivat jo hyvän mittaisia. Ehkä kaikkia ei se tuijottelu sitten häiritse? Meidän kesä on mennyt pensaita ja puita istutellessa.
Me asuttiin vanhassa historiallisessa puutalokeskustassa jossa tottakai ihmisiä pyöri kävelemässä ja pyörällä tai autolla matelemassa, ja kurkki pihoihin aitojen yli. Ja sisälle ikkunoista. Siksi meillä oli tien puolen ikkunoissa korkeat salusiinit, ettei tieltä näy sisälle.
Mutta kerran viikonloppuna menin alusvaatteisillani keittiöön laittamaan kahvia ja kun käännyin ikkunaan päin, oli meidän kohdalla korkea turistibussi melkein pysähdyksissä ja ihmiset tuijotti siinä mun makkaroitani 😂 Ei ollut salusiineja mitoitettu korkeiden bussien mukaan.
Meni kyllä hermot siihen "museossa asumiseen" ja muutettiin maalle omaan rauhaan.
Satunnaiset toljottelijat ei edes ole niin pahoja kuin ne elämäntapakyylät, jotka toljottaa jotta saisivat jotain juoruiltavaa että voisi sitten jostain keksiä pskanpuhumisen aihetta kun ei elämässä muuta sisältöä näytä olevan kun naapureiden kyttääminen.
Itse olen kuullut tällaisen kyylän marisevan meidän pihan kukista, polkupyöristä, siisteydestä, meidän parisuhteesta ja ties mistä muusta keksimästään mitä mielikuvituksellisempia tarinoitaan kyyläposselleen. Ei taida tietää että ääni kulkeutuu kaverin luokse missä olen usein kylässä.
Asumme maalla syrjässä, mutta kun aloimme remontoimaan asuntoa, joka oli ollut tyhjillään muutaman vuoden, niin kas kummaa tänne eksyi jos jonkinmoista kyläläistä. Yksi oli kommentoinut kaupassa miehelleni, että onpa teillä hienot uudet lattiat asunnossa. Mies oli ihmetellyt mistä hän moisen tiesi, kun sisällä ei ollut käynyt ketään muuta kuin remppaporukka, joka oli omaa lähisukua. Takaisin tullessa katseltiin, kun kengän jälkiä näkyi lumessa ympäri taloa. Eli joku tosissaan oli katsellut ikkunoista sisälle! Myöhemmin joku poukkasi suoraan sisälle, että mitäs täällä puuhataan. Olin niin hämilläni. Jotenkin ajattelin, että on varmaan joku miehen isän tuttu tmv. En kyllä keitellyt kahvia kesken maalaamisen, joten lähti suhteellisen nopeasti.
Kun vihdoin pääsimme taloon muuttamaan, niin äkäisen koiran myötä kaikenmaailman kulkijat on kyllä kaikonneet. Tontille ei vieraalla ihmisellä ole asiaa, ellei joku omasta porukasta ole paikalla.