Nainen, viehätytkö kehonrakentajan vartalosta?

Aki Mannisesta, olen Ritalle kade

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi asiaa miehissä on vastenmielistä minulle: yli 190 cm pituus, ja kehonrakentajan kroppa.

Nämä on makuasioita, eikä yhtä vastausta ole.

Sääli tietysti on, että miehet luulee, että naiset etsii hyvin pitkää miestä, ja mielellään vielä kehonrakentajaa.

Ei kukaan normaali mies niin luule, tällä pastalla vaan, ja Amerikan MGTOW-miehet.

Kysyin kerran omalta mieheltäni aiheesta, se kun on lyhyt ja hyvin hoikka (urheilee kyllä, mutta on rakenteeltaan vinttikoira, tai ehkä whippet). Siis kysyin, että onko sitä ikinä kiusannut oma pituuden tai massan puute suhteessa toisiin miehiin. Se vaan tuijotti minua tyhjästi.

Normaalit miehet ei ylipäänsä tunnu koskaan juuri vertailevan itseään muihin tai ajattelevan, että eivät ehkä kelpaisi.

Edellyttäen tietysti, että minun tuttavapiirini miehet on normaaleja. Ainakin ne on kaikki hyvissä työpaikoissa olevia urheilijoita ja kunniallisia perheenisiä.

Nuo öljytyt kisapullistelut ei viehätä. Ilmekin tuskainen irvistys että kaulan lihakset ja suonet näkyy. Sitten suihkussa käytyä ovat vain normaaleja, raamikkaita miehiä

Yhden olen kuitenkin nähnyt alasti. En tiedä oliko pippeli kutistunut jatluvasya roinaamisesta vai näyttikö se vain luonnottoman pieneltä noin isossa ja lihaksikkaassa kehossa. Vaikutelma oli kuin Michelangelon Davidin patsaassa. Kaveri osasi pullistella kaikkia muita lihaksiin paremmin kuin sitä ilolihasta. Vaikutti tosiaan siltä että oma keho kiinnosti enemmän kuin naisen. 

laihalla runoilijapojalla saman kokoinen elin näyttäisi normaalilta. 

Tuo bodaripoika oli vanha tuttu ja siksi jouduimme tilanteeseen. Ei olisi kannattanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehonrakentajat näyttävät, kuin olisivat räjähtämäisillään koko ajan. Onko sekään mukavaa elämää..

Kehonrakennuksessakin on monta eri sarjaa. Jos vaan niitä 20 maailman lihaksikkainta ukkoa katsotaan, ja vieläpä kun ovat lavakunnossa (nesteet ja rasvat poistettu ihon alta), niin ehkä joo. Toisaalta aika moni nainen varmaan sanoisi tämän kuvan kehonrakentajan vasemmasta kondiksesta, että ihan kivalta näyttää. 

https://images.squarespace-cdn.com/content/v1/5977dbbad7bdcee0e2b3ccfe/…

Vas. mitäänsanomaton, oik. luonnoton. Edelleen ei.

Naiset eivät useinkaan ymmärrä lihasten vastauksesta ja kehonrakennuksesta mitään, niin helposti tulee varma

No minä en ainakaan ymmärrä lihasten kehittämisestä yhtään mitään, joten olet oikeassa. Minua ei kiinnosta lihakset lainkaan, jokainen mies on mielestäni paremman näköinen ilman lihaksia, siis pulloharteisena ja hintelänäkin. Vasemmanpuoleinen kuva ei minusta ole juurikaan paremman näköinen kuin kisakunto, jos puhutaan pelkästään estetiikasta. En pidä tuon näköisistä rintalihaksista. Pidän luonnostaan leveäharteisista ja tavallisen näköisistä lihaksista, joita ei ole bodattu yhtään. En pidä urheilullisen näköisistä miehistä lainkaan. 

Mutta kuten sanottu, naisilla on eri makuja. Minulla on yksi ystävätär, joka pitää jalkapalloilijoiden tyyppisestä lihaksikkaasta kropasta. Mutta jos olisin itse sinkku ja etsisin seuraa Tinderistä, niin ohittaisin jokaisen miehen joka käy salilla. Siksi että en pidä rakennetuista lihaksista, en edes pienemmistä. Siis puhtaasti esteettinen asia enkä väitä miesmakuineni edustavani valtavirtaa. Valtavirta varmaankin pitää sopusuhtaisesta urheilullisesta miesvartalosta, joka on itselleni turn off. Kaikki mieheni ovat oikeastaan olleet ihan samannäköisiä, vaikka olen ymmärtänyt tuon vasta kun se minulle osoitettiin. Eräs mies nimittäin osasi osoittaa miesjoukosta aviomieheni sen perusteella, että tiesi entisen poikaystäväni. Hämmästyttävää. 

Vierailija kirjoitti:

Chris Hemsworth. Varsinkin Thor elokuvissa. En tiedä ainuttakaan naista joka ei pitäisi häntä komeana. Toki hän ei nyt varsinaisesti mikään kehonrakentaja ole, mutta lihaksikas. Toinen on Jason Momoa, naisten mieleen hänkin. Molemmat myös yli 190cm pitkiä. 

Millaisten naisten?

En tiennyt keitä nuo ovat, joten googlasin. Kummallakin on ihan ok naama, joskin näyttävät molemmat jotenkin ilkeitä (eivät varmaan ole, silmät vaan ovat sellaiset), joten en kyllä irl tykkäisi. Ja "elokuvakunnossa" oleva kroppa on ainakin minun makuuni liian lihaksikas, kun siitä näkee heti että lihakset on vaan rakennettu ulkonäköä ajatellen, ei toiminnallisuutta.

Jos mietitään ihan oikeita urheilijoita, esim Piotr Lisek (puolalainen seiväshyppääjä) on lähes yhtä lihaksikas kuin nuo näyttelijät, mutta se lihaksisto on ihan eri tavalla tasapainossa silloin, kun se on rakennettu lajia, ei ulkonäköä silmällä pitäen. Seiväshyppääjillä noin muuten on parhaat vartalot, ja kymmenottelijoilla. Hiihtäjissäkään ei ole mitään, telinevoimistelijoilla taasen on epämuodostuneen iso yläkroppa jalkojen kustannuksella. Tai sitten ne typerät kisahousut luo erittäin epäedullisen optisen harhan.

Itse en arvosta miestä, joka treenaa peilin edessä ja peiliä varten. Pitää treenata sitä lajia, mistä muuten tykkää, ja se sitten muokkaa kropan sellaiseksi kuin muokkaa.

bodarit lipittää terasseilla ja baareissa kaljupäinä (mömmöt vie hiukset ja munat) mehuja, muuten sekoo pää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chris Hemsworth. Varsinkin Thor elokuvissa. En tiedä ainuttakaan naista joka ei pitäisi häntä komeana. Toki hän ei nyt varsinaisesti mikään kehonrakentaja ole, mutta lihaksikas. Toinen on Jason Momoa, naisten mieleen hänkin. Molemmat myös yli 190cm pitkiä. 

Millaisten naisten?

En tiennyt keitä nuo ovat, joten googlasin. Kummallakin on ihan ok naama, joskin näyttävät molemmat jotenkin ilkeitä (eivät varmaan ole, silmät vaan ovat sellaiset), joten en kyllä irl tykkäisi. Ja "elokuvakunnossa" oleva kroppa on ainakin minun makuuni liian lihaksikas, kun siitä näkee heti että lihakset on vaan rakennettu ulkonäköä ajatellen, ei toiminnallisuutta.

Jos mietitään ihan oikeita urheilijoita, esim Piotr Lisek (puolalainen seiväshyppääjä) on lähes yhtä lihaksikas kuin nuo näyttelijät, mutta se lihaksisto on ihan eri tavalla tasapainossa silloin, kun se on rakenne

Lisek on satatuhatta kertaa paremman näköinen kuin täällä usein mainitut näyttelijät. Hänellä on hyvä väritys, hänellä on erinmaiset kehon mittasuhteet (pidän pitkäjalkaisista miehistä) ja on myös pitkä. Mutta noilla lihaksilla ei pääse minun komeuslistalleni :) 

Vierailija kirjoitti:

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

No eikä joudu. Siinä missä kestävyysjuoksija joutuu pysymään aina laihana, niin bodari yrittää välillä kasvattaa painoaan. Ja totta kai isolla miehellä, joka treenaa lihaksiaan aktiivisesti, on kulutuskin korkea. Miksi yrität esittää tietäjää aiheesta, josta et selvästikään tiedä? Kysy mieluummin, jos haluat tietää, äläkä esitä huuhaaväitteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chris Hemsworth. Varsinkin Thor elokuvissa. En tiedä ainuttakaan naista joka ei pitäisi häntä komeana. Toki hän ei nyt varsinaisesti mikään kehonrakentaja ole, mutta lihaksikas. Toinen on Jason Momoa, naisten mieleen hänkin. Molemmat myös yli 190cm pitkiä. 

Millaisten naisten?

En tiennyt keitä nuo ovat, joten googlasin. Kummallakin on ihan ok naama, joskin näyttävät molemmat jotenkin ilkeitä (eivät varmaan ole, silmät vaan ovat sellaiset), joten en kyllä irl tykkäisi. Ja "elokuvakunnossa" oleva kroppa on ainakin minun makuuni liian lihaksikas, kun siitä näkee heti että lihakset on vaan rakennettu ulkonäköä ajatellen, ei toiminnallisuutta.

Jos mietitään ihan oikeita urheilijoita, esim Piotr Lisek (puolalainen seiväshyppääjä) on lähes yhtä lihaksikas kuin nuo näyttelijät, mutta se lihaksisto on ihan

 

Lisekillä on myös sellainen perusmukava naama. Siis onhan se komea, mutta näyttää silti ihan joltain hämäläiseltä jörrikältä. Näyttää siltä, että siellä huippu-urheilijan takana on tavallinen mukava mies. Noilla näyttelijöillä jotenkin näkyy se turhamaisuus naamasta. 

Lisekillä muuten on aika tavalla massaa seiväshyppääjäksi. On hauska nähdä kun se hyppää, tai lähinnä se vauhdinottojuoksu, se on kuin panssarivaunu virtahepo gasellimaisen Duplantiksen rinnalla, mutta niin vaan hyppää komeasti. Duplantis taas on poikkeuksellisen kevytrakenteinen.

Itse tykkään katsella miehiä tekemässä hienoja suorituksia. Senkään takia en ymmärrä tuota bodausta, kun ei siinä ole mitään katsottavaa muuta kuin ne typerät öljytyt lihakset ja teennäiset poseeraukset.

Tykkään katsoa erityisesti yleisurheilua, kun siinä näkee niin monenlaista vartalonmallia. Näkee hyvin, että jokaiselle kyllä voi löytyä laji, missä on hyvä. Paitsi jos on kovin lyhytjalkainen ja lanteikas, sitten on ruvettava ampujaksi, siinä hommassa on hyvä jos on painopiste matalalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

No eikä joudu. Siinä missä kestävyysjuoksija joutuu pysymään aina laihana, niin bodari yrittää välillä kasvattaa painoaan. Ja totta kai isolla mie

Itse et tiedä, mistä puhut. Bodarin kulutus treeneissä ei ole mitään verrattuna kestävyysjuoksijan kulutukseen. Eivät ne juoksijat yleensä yritä pysyä laihana, se on väistämätön seuraus treenimäärästä.

Bodarin kulutus perustuu siihen, että sairaalloisen ja luonnottoman kokoiset lihakset kuluttavat tietysti levossakin paljon. Sitten se ahtaa ja ähmii enemmän kuin edes tekisi mieli syödä, saadakseen sen naurettavan lihasmassan ylläpidettyä.

Tuo on oikeastaan vain yksi muoto feederismistä, ei mitään urheilua nähnytkään.

-eri-

"ksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että töitä tekemällä ei yleensä tule kovin kummoiset rintalihakset, ja niitä nuo salijampat taas pumppaavat. Ikään kuin kukaan nainen piittaisi vähääkään miesten tisseistä."

En haluaisi, että tämä ketju olisi bodareiden haukkumista, se tässä tuntuu pahalta, että he (kuten transnaiset, jotka haluavat "passing" eli käydä naisista) tuntuvat masokistisesti pyytävän sitä, että heille kerrotaan, että he eivät näytä komeilta, että heille hierotaan heidän traumaansa naamaan, missä tuntuisi olevan piirteitä myös acting out- traumakäytöksestä: heistä monihan kertoo tulleensa kiusatuksi. En haluaisi, että tämä on bodareiden kiusaamis- ja häpäisyketju, mutta koska en ole tätä asiaa näin pitkästi aiemmin pohtinut, niin kerron mielipiteeni ja ajatukseni kuitenkin. 

Eli tuo on hyvä huomio. Minusta nimenomaan nuo rintalihakset ja hartioilla ja niskassa olevat patit ovat hyvin epämiellyttävän näköisiä. Ja ehkä nuo tissit ja kimallebiksut tuovat mieleen sen, että onko osa näistä miehistä transvestitteja. Hehän ovat autoerotiikkaan täysin hurahtaneita: kuten bodari pukeutuu lihaksiinsa ja parafiiliöljyyn, tv pukeutuu naiseksi ja ihailee itseään peilistä keikistellen muille miehille. Valtaosa bodauksen harrastajistahan on miehiä. He keikistelevät siis toinen toisilleen.

Miten päin vain tätä tarkastelenkin, niin päädytään autoerotiikkaan ja seksuaalisten fetissien maailmaan. Niillä ei ole mitään tekemistä naisten kanssa. Jos ajatellaan sitäkin, ketkä heitä ovat aikoinaan kiusanneet, niin "minä näytän niille" yleisönä ovat muut miehet, jotka ovat myös katsoneet supersankarielokuvia. Siellä iso mies panee kulissit säpäleiksi ja kostaa. Samantyylistä sisältöä on myös Tom of Finland-kuvastossa. Isot karvaiset kivekset ja tykki tulee paikalle nahkaruoskan kanssa ja alistaa muut. Ei näissä kuvastoissa ole naisia edes yleisönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

No eikä joudu. Siinä missä kestävyysjuoksija joutuu pysymään aina laihana, niin bodari yrittää v

Totta kai kestävyysjuoksija yrittää pysyä laihana. Jokainen ylimääräinen kilo hidastaa juoksua, ja tähän on omat laskentakaavansa maratoonareilla. Niin tietoisia he ovat asiasta. Bodarin peruskulutus on merkittävästi korkeampi kuin juoksijan. Ja kokenut juoksija juoksee nimenomaan erittäin taloudellisesti energiankulutuksen kannalta. Se on etu siinä lajissa. Ei ne lihakset tyhjästä bodarille kasva, vaan kaloreita on syötävä yli kulutuksen, jotta paino nousee ja lihakset kasvavat. 

En viehättyisi, eikä hänkään viehättyisi minun vartalostani. 

"Lisekillä on myös sellainen perusmukava naama. Siis onhan se komea, mutta näyttää silti ihan joltain hämäläiseltä jörrikältä. Näyttää siltä, että siellä huippu-urheilijan takana on tavallinen mukava mies. Noilla näyttelijöillä jotenkin näkyy se turhamaisuus naamasta. 

Lisekillä muuten on aika tavalla massaa seiväshyppääjäksi. On hauska nähdä kun se hyppää, tai lähinnä se vauhdinottojuoksu, se on kuin panssarivaunu"

Hämäläinen jörrikkähän on siis minun makuuni maailman komeimpien joukkoon kuuluva, jos hän on reilusti yli 190 cm ja mallia pitkäjalkainen panssarivaunu, ristiverinen, isonenäinen ja kapeasilmäinen (metsästäjän silmät). Komeat suomalaismiehet ovat jokainen komeampia kuin kukaan elokuvatähti, joista suurin osa on todella lyhyitä. Lisekilla on vähän turhan suuri suu (pidän kapeahuulisista, pienisuisista miehistä) ja liian pyöreät silmät minun makuuni. 

On vaikea löytää julkisuuden henkilöistä yhtä komeita miehiä kuin vaikkapa jokin suomalais- tai saksalaismies, joka tulee kadulla vastaan. Sellainen karun näköinen korsto viehättää minua. Jos kasvot ovat arpiset, hän on ihannemieheni. Eikä mulla ole käsitystä mistä ihmeestä olen saanut tuollaisen miesihanteen, kun se oli jo teininä samanlainen.

Bodarit tässäkin ketjussa korostavat, että miehen pitää olla vahva. Sinun viestisi korosti ketteryyttä, minä korostan tuota vahvuutta kyllä myös. Isokokoisissa painijoissa on minun makuni mukaisia järkäleitä kehonsa suhteen. Yli satakiloinen pitää olla ja harteikas, sellainen, joka voi kääntää helposti minut vaikka ylösalaisin (mieheni aina uhkasi tehdä noin minulle, jos en ole kunnolla, välillä toteuttikin sen) eli näihin asioihin mielestäni liittyy kaikkien kohdalla myös seksuaalisia sisältöjä. Maskuliiniseen ulkonäköön usein liittyy käsitys siitä, että mies voi tarvittaessa puolustaa itseään ja muita, ketterästi, älykkäästi, vahvuutensa avulla jne. Ulkoiset asiat eivät ole olleet merkityksettömiä evoluutiossa tai vielä 60-luvullakaan, jolloin vahva mies pystyi nostamaan vaikka kuplavolkkarinsa ojasta, jos se meni sinne liukkaalla kelillä ilman talvirenkaita (isäni kertoi tehneensä usein noin).

Vierailija kirjoitti:

Tottakai, mistään muusta emme unelmoikaan kuin kehonrakentajan vartalosta.

Juuri sen takia romanttisissa komedioissa on aina miespääosassa bodari, eikä suinkaan mikään huonohampainen Hugh Grant tai Colin Firth.

Valoja päälle nyt, ap. Katso sitä viihdettä, mitä naisille suunnataan, ja kerro montako lihaksikasta miestä näet. Et niin yhtään.

Ai vähän niinku Magic Mike?

https://m.media-amazon.com/images/S/pv-target-images/98925d1b5933c55a95…

Vierailija kirjoitti:

"ksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että töitä tekemällä ei yleensä tule kovin kummoiset rintalihakset, ja niitä nuo salijampat taas pumppaavat. Ikään kuin kukaan nainen piittaisi vähääkään miesten tisseistä."

En haluaisi, että tämä ketju olisi bodareiden haukkumista, se tässä tuntuu pahalta, että he (kuten transnaiset, jotka haluavat "passing" eli käydä naisista) tuntuvat masokistisesti pyytävän sitä, että heille kerrotaan, että he eivät näytä komeilta, että heille hierotaan heidän traumaansa naamaan, missä tuntuisi olevan piirteitä myös acting out- traumakäytöksestä: heistä monihan kertoo tulleensa kiusatuksi. En haluaisi, että tämä on bodareiden kiusaamis- ja häpäisyketju, mutta koska en ole tätä asiaa näin pitkästi aiemmin pohtinut, niin kerron mielipiteeni ja ajatukseni kuitenkin. 

Eli tuo on hyvä huomio. Minusta nimenomaan nuo rintalihakset ja hartioilla ja niskassa olevat patit ovat hyvin epämiell

Hyvää analyysiä.

Luin kerran jonkun sosiologisen tutkimuksen bodareista, oli ihan kotimainen tutkimus ja painettuna kirjana kirjastossa, mutta en kuollaksenikaan muista nimeä. Siinä oli juuri tuosta rintavaosta, miten bodarimiehet valkkaavat paitansa niin että rintalihasvako pilkottaa jne. Eli ne yrittävät tehdä rintalihaksistaan samanlaisen sekundaarisen sukupuolielimen kuin naisen rinnat ovat?

Samoinhan ne muuten hakevat isoa pyllyä ja toisaalta erottuvaa vyötäröä. Tavallaan tässä tulee yhtymäkohtia Dragiin, missä homomiehet laittavat itseensä toppauksia ja korsetin saadakseen naistyypilliset muodot. Bodari hakee jossain määrin samaa lihaksiaan muokkaamalla, mutta samalla hakee myös yltiömaskuliinisuutta, ettei homona pidettäisi? (Todettakoon, että arvostan Drag Queeneja artisteina suuresti, mutta fetissihän se on silti.)

Onko bodaus siis tavallaan heteromiesten Dragia, kun Drag-piireissä ei heteroita juuri liiku? Ne tahtovat sitä samaa itsensä palvomista ja muokkaamista kumminkin?

Tahtovat olla joku muu, joka on niiiin fierce. Drag queenit puhuvat aina siitä, miten rohkeita ovat Dragissa, ja kaikki ne ovat muuten olleet kiusattuja ja pelokkaita (ainakin sellaisia nyyhkytarinoita ne kertovat Drag Racessa).

Mitä löytyisi, jos bodareista tehtäisiin samanlaisia ohjelmia?

Koska on yksi asia treenata siksi, että se on hauskaa ja haluat olla hyvä lajissa x. Ja kokonaan toinen asia muokata hirvittävällä vaivalla koko ilmiasunsa suorastaan epäinhimilliseksi. Että voit olla ihan kokonaan Joku Muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

No eikä joudu. Siinä missä kestävyysjuoksija jou

Niin, on syötävä yli kulutuksen että saa turhaa lihasmassaa, mistä ei ole mitään hyötyä minkään järjellisen suorituksen kannalta. Eikä kukaan ole väittänytkään, etteikö ne turhat lihakset kuluttaisi koko ajan turhaan, joten on sitten syötäväkin turhaan.

Tottakai kestävyysjuoksilla jokainen ylimääräinen gramma hidastaa, mutta jos tuntisit yhtäkään kestävyysjuoksijaa, tietäisit että NE EIVÄT JOUDU AJATTELEMAAN ASIAA VÄHÄN PÄTKÄÄKÄÄN. Ihan kaikki palaa, minkä normisyömisellä saa napaansa ahdettua.

Ja kyllä, tottakai sen juoksun on oltava taloudellista, että sitä jaksaa tehdä. Mutta silti se kulutus on tosi kovaa, koska treenataan paljon ja pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

No eikä joudu. Siinä missä kestävyysjuoksija jou

 

On syvästi vastenmielistä, että ihminen syö enemmän kuin tarvitsisi saadaksen ruhonsa isommaksi. Ihan sama, halutaanko tällä feederismillä ihraa vai hyödytöntä lihasta. 

Tähän oikeastaan kiteytyy meidän aikamme vastenmielisyys. Ihmisillä on aikaa ja resursseja haaskattavaksi asti ja elämä niin tyhjää, että sitten ylensyödään että saataisiin mahdollisimman iso ruho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Se on lajin idea. He kilpailevat kehonrakennuksessa. Ei maratoonarikaan halua välttämättä näyttää sairaalloisen laihalta, mutta se on osa lajia. Ja bodarithan ovat kisakunnossa käytännössä vain kisoissa. Voi olla vain kerran vuodessa tai ei edes joka vuosi. *

 

Joutuu sitä silti miettimään jatkuvasti ruokaa aivan syömishäiriöisesti, ettei se rasvattomuuden saaminen kilpakaudella mene liian hankalaksi. Kestävyysurheilijat on siitä kivoja, että nehän pystyy syömään melkein mitä vaan. Niiden ongelma on enemmänkin se, että tulee syötyä tarpeeksi. Niinpä heidän kanssaan voi kyllä syödä ihan ravintoloissa ja tehdä kotonakin mitä ruokaa vaan. Elämä ei ole yhtä rajoitettua kuin rahka-petterin kanssa.

 

 

Kiteytit aika hyvin. 

Miksi muuten kukaan haluaisi isomman kehon, jos se ei sitä mihinkään käytä? Nämähän eivät käytä sitä massaansa mihinkään, kuten vaikka painonnostajat tai kuulantyöntäjät. Ne tahtovat vain ja ainoastaan olla ISOJA.

Miksi? Joku isompi kiusannut koulussa?

Meinaan kyllähän isosta koosta on normaalielämässä vain haittaa. Vie liikaa tilaa lentokoneessa, tuoleista pettää jalat, vaatteita ei löydy ja puoliso valittaa kun viet liikaa tilaa sängyssä. Ruokaankin täytyy haaskata rahaa kun syödään enemmän kuin olisi tarvis. Polvet on kovilla, ei niveliä kiinnosta onko se turha paino läskiä vai lihasta.