Onko teillä ollut niin että joku ystäväksi luulemanne sanoo jotain niin ilkeää, että jäätte aivan sanattomaksi!?

Tuttu tilanne myös täällä.

"Ystävä" alkoi ensin määräillä oudoissa kohdissa ja kertoi, että "nyt lopetat "Nellan" kanssa yhteydenpidon ja soitat minulle, jos on tarve soittaa jollekin". Olin ihan pihalla, että mitä... Sen jälkeen alkoi kertoa, miten minun pitää toimia ja olla. Viimeinen niitti oli, kun samanikäiset lapsemme (eivät olleet hyviä kavereita) pärjäsivät vähän eri tavalla elämässään. Tuin häntä tilanteessa ja kiitoksena siitä sain kuulla, miten olen pilannut oman lapseni niin, että hänellä on elämä pilalla ja huomaan sen viimeistään, kun alkaa aikuistua.

Sattuneesta syystä olemme enää vain tervehtimisväleissä.

On käynyt, luulin ystäviksi mutta olivat hyväksikäyttäjiä. Tyrmistyneenä kuuntelin haukkumista ja luin loukkaavaa viestittelyä. Katkaisin välit, he ovat minulle nyt ilmaa vaikka naapureina asutaankin.