Kuinka moni kokee, että yli n.35 vuotiaana parinvalinta perustuu entistä enemmän samanlaisiin arvoihin ja taustoihin?

Vierailija kirjoitti:

Itsensä kanssa jotkut haluavat mennä parisuhteeseen. Mua naurattaa nyt tuo. Ihmisestä voi tykätä vaikka hän olisi ihan erilainen ns arvoiltaan kuin itse.

Tietysti voi tykätä, mutta yhdessä asumisesta ei tule mitään.

Arvot nyt tietysti lähtökohtaisesti samankaltaiset, mutta yhä selvemmin koen, että molempien tarpeet ja odotukset parisuhteelta pitäisi natsata ikään kuin luonnostaan. Eli ei mitään hirveetä puristusta ja yrittämistä. Aikaisemmin luulo, että rakkaus riittää. No, aluksi joo riittää, mutta ajan myötä voi paljastua, että odotukset ovatkin melko eriävät. Lisäksi enää en pidä parisuhdetta niin merkittävänä juttuna kuin ennen. Yksinkin on usein kivempaa kuin suhteessa, jossa aletaan etääntymään ja "tyytymään".

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsensä kanssa jotkut haluavat mennä parisuhteeseen. Mua naurattaa nyt tuo. Ihmisestä voi tykätä vaikka hän olisi ihan erilainen ns arvoiltaan kuin itse.

Tutkimusten mukaan yhtenevät arvot ovat paras parisuhdeonnea ennustava tekijä. Enkä ihmettele tätä yhtään. Miltä tuntuisi esim. olla suhteessa miehen kanssa, jonka mielestä naisilla ei tulisi olla oikeutta äänestää?

Totta. Tai miehen kanssa joka pitää normaliina oikeutenaan käydä salaa vieraissa höpisten epämääräisesti jostain muka vapaudesta rakkauden ilmentymänä.

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Niin no, itsepä valitset nämä naiset, kun voisit valita sen kiltin nörttinaisen joka harrastaa kirjallisuutta ja neulomista eikä baareissa juoksemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Niin no, itsepä valitset nämä naiset, kun voisit valita sen kiltin nörttinaisen joka harrastaa kirjallisuutta ja neulomista eikä baareissa juoksemista.

Kuka sanoi, että olisin valinnut jännämiesten perässä kulkevan naisen? Löysin fiksun naisen.

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Voi se mennä niinkin, että se Iiro Insinööri löytyy jo lukiosta. Mutta silti vaan puolet liitoista päättyy eroon.

Vierailija kirjoitti:

Itsensä kanssa jotkut haluavat mennä parisuhteeseen. Mua naurattaa nyt tuo. Ihmisestä voi tykätä vaikka hän olisi ihan erilainen ns arvoiltaan kuin itse.

Voi tykätä, mutta kyllä se erilainen arvomaailma alkaa jossain kohtaa hiertää. Tai en ainakaan tunne yhtään sellaista paria, joitten suhde olisi kestänyt vaikka arvoissa olisi ristiriitaa. Jotkut pikkujutut nyt toki vielä menee, ei kaikesta tartte tasan samalla lailla ajatella, mutta isommat linjat olisi syytä olla saman suuntaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Mihin sä sijoitut tuossa kun sä et ole ollut mielenkiintoinen nuorena etkä ole päässyt tekemään niitä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Arvot voivat myös muuttua elämän aikana. Näin ainakin itselle on käynyt. Valitsisin nyt yli 40-v. ensisijaisesti perhekeskisen ahkeran miehen, joka haluaa lapsia, enkä menestyvää uramiestä, joka ei ota tarpeeksi osaa lasten hoitoon.

Nainen ei voi ulkonäön perusteella Suomessa edes valita miestä, mutta hoikkuudesta en edelleenkään tinkisi. En haluaisi näyttää lapsille epäterveellistä syömistä. Muuten edelleen samat arvot alkoholin käytön ja päihteiden suhteen. Moni mies on Suomessa narkki tai alkoholisti ja näitä on myös paljon hyvätuloisissa menestyvissä miehissä erityisesti johtotehtävissä ja myyntitehtävissä. Kuka nainen oikeastaan noin 40-vuotiaana viitsisi enää lähteä edes etsimään uutta miestä, kun todennäköisyydet hyvän löytämiseen ovat aika pienet?

Siinä ollaan tosiaan myöhässä. Niitä fiksuja, perhekeskeisiä ja mahdollisesti jopa komeita ja urallakin hyvin pärjääviä miehiä on kyllä yllin kyllin sinkkuna parikymppisenä. Jostain syystä kaikki minkäänlaiseen vakauteen tai tasapainoon liittyvä karkoittaa tuossa iässä tietynlaisia naisia kuin ruttoa ja sitten valitaan paljon mieluummin joku kovismake, jolla on rikkinäinen perhetausta ja liian suuret tilannenopeudet moottoripyörällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Niin no, itsepä valitset nämä naiset, kun voisit valita sen kiltin nörttinaisen joka harrastaa kirjallisuutta ja neulomista eikä baareissa juoksemista.

Kuka sanoi, että olisin valinnut jännämiesten perässä kulkevan naisen? Löysin fiksun naisen.

Äitisi?

Moninkertainen sarjapettäjä ei ainakaan. Kertoo tuollaisen arvoista ja elämästä kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Mihin sä sijoitut tuossa kun sä et ole ollut mielenkiintoinen nuorena etkä ole päässyt tekemään niitä lapsia?

Ei kaikki naiset mene tuolla klassisella sapluunalla, vain ehkä kolmannes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvot voivat myös muuttua elämän aikana. Näin ainakin itselle on käynyt. Valitsisin nyt yli 40-v. ensisijaisesti perhekeskisen ahkeran miehen, joka haluaa lapsia, enkä menestyvää uramiestä, joka ei ota tarpeeksi osaa lasten hoitoon.

Nainen ei voi ulkonäön perusteella Suomessa edes valita miestä, mutta hoikkuudesta en edelleenkään tinkisi. En haluaisi näyttää lapsille epäterveellistä syömistä. Muuten edelleen samat arvot alkoholin käytön ja päihteiden suhteen. Moni mies on Suomessa narkki tai alkoholisti ja näitä on myös paljon hyvätuloisissa menestyvissä miehissä erityisesti johtotehtävissä ja myyntitehtävissä. Kuka nainen oikeastaan noin 40-vuotiaana viitsisi enää lähteä edes etsimään uutta miestä, kun todennäköisyydet hyvän löytämiseen ovat aika pienet?

Siinä ollaan tosiaan myöhässä. Niitä fiksuja, perhekeskeisiä ja mahdollisesti jopa komeita j

Parikymppiset ei ole kyllä vielä sen paremmin uralla kuin perhekeskeisiäkään. Ja mitä tulee holtittomaan elämäntapaan, ne naiset on samanlaisia itsekin.

Parikymppisenä hyvä ura? Ai sähkömiehenäkö? Ura alkaa aikaisintaan 24-vuotiaana kun on valmistunut yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Mihin sä sijoitut tuossa kun sä et ole ollut mielenkiintoinen nuorena etkä ole päässyt tekemään niitä lapsia?

Ei kaikki naiset mene tuolla klassisella sapluunalla, vain ehkä kolmannes.

Juu juu, mutta tuon tyyppistä katkeruutta ei oikein voi saavuttaa jos on onnellisessa parisuhteessa. Eli et sinä ole. Onnellisuus on sellaista, että tarve mollata muita vähän niin kuin loppuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin samanlaisiin arvoihin, niinkuin koko elämän ajan 🤔 mihin muuhun parisuhde edes voisi perustua? Ulkonäköönkö? Oletko mies?

Nuorena kyse on ehkä siitä, että ne arvot ja kiinnostuksen kohteet on vielä melko paljon hakusessa. Sitä kasvaa tavallaan yhteen. Vanhempana sitä on mikä on, eikä muutu enää. Koen että minulla oli ex-miehenkin kanssa pitkälle samat arvot ja kiinnostuksen kohteet, vaikka menimme yhteen kaksikymppisinä. Ne muotoutui samanlaiseksi yhdessä.

Se on totta, nuorena sitä on vielä vähän hakusessa kaikki. Me alettiin myös miehemme kanssa seurustella nuorena alle parikymppisenä, ja kyllä ollaan paljon vaikutettu toistemme kasvuun ja siihen millaisiksi aikuisiksi ollaan tultu. Toki meillä oli paljon samanlaisia ajatuksia ja haaveita jo silloin, siihen kai toisissamme rakastuttiin, mutta kyllä me ollaan myös kasvettu yhteen monella tavalla. Meillä on aika erilaiset taustat, mutta se on vaikuttanut yllättävän vähän. 

Alle 35 pelkkä paneminen, s.ksikkyys, ulkonäkö. Kyllä. Miltä ME NÄYTETÄÄN INSTAKUVINA-ajatus. 🥸 Jep. Nyt 34 mittarissa ja naurattaa oman nuoruuteni typeryys ja pinnallisuus. Ei löytynyt lasteni äitiä niillä spekseillä. Nainen perheen perustamista varten on yhä haussa ja lujaa onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klassinen reitti

16-30 v ollaan jännämiesten kanssa

31-40 v yritetään perustaa perhe tylsän Iiro Insinöörin kanssa. Lasten pullahdettua jalat ristiin ja parisuhde karille.

41-60 v kissoja ja voimaantumista

 

Voi se mennä niinkin, että se Iiro Insinööri löytyy jo lukiosta. Mutta silti vaan puolet liitoista päättyy eroon.

Jos Iiro Insinöörin kanssa aletaan kolmikymppisenä yhteen pelkästään siksi, että jännämiehistä ei ole isäksi taloudellisessa mielessä, niin lähtökohta on vähän eri kuin silloin, jos Iiro Insinöörin kanssa aletaan yhteen nuorempana siksi, että välitetään hänestä ihmisenä.

Miten ei vieläkään ymmärretä parisuhteiden olevan verrattavissa hevosmarkkinoihin? Hevosia kyllä menee, mutta myyjien ja ostajien pitää ymmärtää realiteetit. Hevonen saatetaan laittaa uudelleen myyntiin, ellei tämä sopeudu tai myyjältä loppui rahat.