Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Avioeron jälkeisiä mietteitä
04.07.2024 |
Takana pitkä, yli 20 vuoden avioliitto, erosta useampi vuosi. Tässä miettinyt ja työstänyt asioita ja tajusin vasta nyt että en tosiaan tainnut ollut suhteessa normaalin ihmisen kanssa. Olen käynyt mielessäni elämääni läpi ja kaikki tuo tuli kuin päin naamaa yhdenäkin.
Luulin aina että vika on jotenkin minussa. Se kun toisen lähellä oli ahdistava olla, kun ei ikinä tiennyt seuraavaa liikettä. Tai se kun kävelin munankuorilla kun mies oli läsnä. Se ettei parisuhteessa ollut tilaa minulle ollenkaan, oli vain mies ja hänen parhaansa tai kriisinsä. Se tunne kun kaikki oli ehdollista. Tai se että riidan (hän piti mykkäkoulua) jälkeen käytiin läpi vain hänen osaltaan asia, mun puoli asiasta oli yhdentekevä. Sitä ei saanut ottaa esille tai riita jatkui. Se että hänen kaikki oli vain isompaa, kuten tunteet ja tapahtumat, niitä piti vain ymmärtää.
Paljon muutakin, hyvin itsekkäitä tekoja jotka satutti minua. Nyt jälkeenpäin olen ymmärtänyt traumatisoineeni monesta asiasta.
Ehkä täältä saisin vertaistukea? Varasin ajan myös psykologille, ehkä hyvä käydä läpi myös ammattilaisen kanssa.
Kommentit (81)
Miten helvetissä sinä jaksoit olla tuollaisen kanssa 20 vuotta! Eikö tuommoisesta erota heti tapailun jälkeen tai viimeistään parin tai kolmen vuoden kuluttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin psykopaatin kanssa naimisissa ja näin 20v jälkeen hänen kuolemastaan on monenlaisia mietteitä. Hän sai aina mulle luuloteltua, että vika on minussa.
Ja jos toinen puolisko on jo haudan levossa, niin kaikki sun uskomukset on automaattisesti tottakin vielä, kun vastaväitteitä ei enää tule 🎉
Mä olen ollut ihmeellisesti käyttäytyvän miehen kanssa puolitoista vuotta yhdessä ja alan ihan vakavissani miettimään eroa.
-olen hänelle sanonut muutamaan otteeseen hänen yrityksestä kaasuvalottaa. Minulla on adhd ja varsinkin lyhyen muistin kanssa voi olla välillä ongelmia. Hän selkeästi käyttää sitä hyödyksi ja aivan puhtaasti saattaa jopa valehdella asioista. Kiinni jäätyään kääntää aina asiat vitsiksi tai kiven kovaa väittää, että asia oli niin.
-meidän parisuhteessa on paljon asioita, joista en saa puhua. En saa puhua töistäni, en saa puhua terapiastani, en saa puhua harrastuksestani ja jos siitä puhutaan niin se on vain akkojen höpötyksiä. Myös tulevaisuus on sellainen, että minun pitäisi olla hänen saatavillaan, mutta ei minun säännöilläni ja siitä ei ole hyvä puhua kun hän on aina joko vapaalla tai töissä ja silloin ei näistä asioista puhuta. Minun kuitenkin pitäisi kertoa hänelle, että mitä haluan tulevaisuudessa hänen ja meidän parisuhteen osalta.
-olen olemassa hänen tarpeitaan varten. Min tarpeeni ovat hänen puheissaan hyvin tärkeitä hänelle, mutta en saa niistä kertoa.
En ole itsekään helpoin kumppani ja minussa on paljon paljon vikoja. Joka kerta kun tappelemme niin asiat ovat niin, että hän kertoo mikä minussa on vikana ja asiat pitää hoitaa hänen tahtiinsa. Olen miljoonaan otteeseen sanonut, että en pysty siinä tilanteessa heti toimimaan. Käyn aivan liian ylikierroksilla ja en pysty pidättelemään itseäni, vaan huudan ja räyhään. Silti hänen mukaansa meidän pitää selvittää asiat heti kun hän niin haluaa, eli siinä vaiheessa kun olen pyytänyt tilaa että saan rauhoituttua. Hän jankkaa ja jankkaa niin pitkään, että saa haluamansa eli jonkun reaktion minusta. Yleensä reaktio on aivan kamala raivo. Sen jälkeen hän on loukkaantunut minulle ja minä joudun pyytämään anteeksi käytöstäni. Hän toteaa, että hän yrittää olla parhain mies minulle, mutta minussa on niin paljon parannettavaa ettei voi aina ymmärtää miksi käyttäydyn häntä kohtaan näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin psykopaatin kanssa naimisissa ja näin 20v jälkeen hänen kuolemastaan on monenlaisia mietteitä. Hän sai aina mulle luuloteltua, että vika on minussa.
Psykopaatti, sosiopaatti, narsisti. Näitä löytyy ihmisten existä yllättävän paljon siihen nähden, mikä näiden häiriöiden esiintyvyys on väestössä 😅
Hänet totesi ihan lääkäri psykopaatiksi.
No mitä se kertoo susta?
Otit tällaisen valuvikaisen sairaan yksilön mieheksesi ja vielä 20 VUODEKSI.
Huh huh.
Et se sinäkään pelaa ihan täydellä pakalla.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Siltä, että yhtäkkiä jotkut sumentavat lasit on otettu silmiesi edestä pois ja alat yksitellen tajuta asioita, miksi ne menivät niin kuin menivät. Saatat varmaan muistella ihan yksittäisiä ja typeriäkin tilanteita suhteen ajoilta, tajuten, että niiden olisi pitänyt mennä toisella tavalla. Näin mulle kävi avioeron jälkeen.
Oma eksä on diagnosoitu epävakaaksi persoonallisuudeksi ja psykiatrin tekemässä persoonallisuustestissä (vai mikäköhän on oikea sana) erottui noin 20% narsismia.
Varmaan tärkeintä on tajuta, että eroaja on itse jollain tavalla peili. Suhteessa on aina kaksi ihmistä. Se kusipää-eksä käyttäytyy sua kohtaan kamalalla tavalla ja on siksi rajaton, mutta sä annat itseäsi kohdella sillä tavalla = sinäkin olet rajaton.
Ärsyttää että aina näihin ketjuihin ollaan heti huutelemassa, että ei joka eksä ole narsisti. No ei olekaan, mutta kai se eroajan kokemus on silti
Kiitos tästä. Tässä oli paljon mihin samaistua. Olimme nuoria kun menimme yhteen, vähänpä tiesin parisuhteista. Iän myötä kaikki selkeästi paheni mutta sitten olikin jo lapset, talot ja yhteiset velvollisuudet. Puolessa välin liittoa ilmaisin haluni erota, se vain pahensi tilannetta. Hän uhkasi tehdä itselleen jotain, jättää mut täysin yksin lasten kanssa ja monia muita raskaita asioita.
En tiedä millä mentaliteetilla minä ajattelin kaiken olevan jotenkin normaalia. Olin täysin yksin, edes aneltuani apua tai edes empatiaa, sitä ei herunut. Minulla ei ollut ongelmia tai huolia, hällä ne oli. Ja isoja olikin, tarvitsi tukea, hellyyttä, seksiä, mitä milloinkin että jaksaa sinnitellä.
Minä kutistuin, täysin näkymättömäksi. Elin hoitaen lapsia ja häntä. Minulla ei saanut olla tunteita eikä omaa tahtoa. Hän osasi ja osaa puhua edelleen. Joka kerta kun yritimme puhua, kaava oli sama. Hän kuunteli ja ymmärsi, hyvä mies kun on. Sitten tuli se mutta, tottakai hänen täytyy toimia näin koska ja siksi, syyt ei loppuneet eikä ne ikinä olleet hänen.
Sekä se itsekkyys, se oli käsittämätöntä. Ne oli joskus jopa julmia tekoja josta kärsin minä sekä lapset. Mutta pakko mikä pakko, hän nyt on vain sellainen tai niin piti toimia tai muuten hänen pää ei olisi kestänyt. Hän myös sulki meidät täysin elämästään kun oli huolia. Saattoi olla useita päiviä vastaamatta puhelimeen, katsomatta viestejä ja tulematta kotiin. Ihan vain koska hänen oli pakko.
Hän halusi myös näyttää tunteensa, koko perheelle. Varsinkin kun mökötti. Minä koitin olla lasten kanssa normaalisti, mies välittömässä läheisyydessä, kuitenkaan puhumatta kellekkään, edes omille lapsilleen.
Noihin vuosiin mahtuu paljon, liikaa. Se ystävän kommentti joka herätti oli se kun kysyi onko asioita mitä en halua kertoa.. silloin tajusin. Niitähän riittää, niin kipeitä etten ole koskaan niistä puhunut kenellekkään. Enkä puhu tässäkään.
En minä tiedä persoonallisuushäiriöistä mitään, narsismi on minulle käsitteenä hyvin suppean tuttu. Eikä minua kiinnosta mikä ex oli/on. Vaan se mitä minä koin ja saada selvyys miksi tämä on ollut niin rankkaa, miksi mun voimat ei palaudu vaikka erosta jo aikaa. Luulin oikeasti pitkään että minä olen vain hirveän herkkä tai alistuva. Nyt uskalsin miettiä että jospa vika ei ollutkaan vain minussa.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin psykopaatin kanssa naimisissa ja näin 20v jälkeen hänen kuolemastaan on monenlaisia mietteitä. Hän sai aina mulle luuloteltua, että vika on minussa.
Psykopaatti, sosiopaatti, narsisti. Näitä löytyy ihmisten existä yllättävän paljon siihen nähden, mikä näiden häiriöiden esiintyvyys on väestössä 😅
Hänet totesi ihan lääkäri psykopaatiksi.
Valehtelet.
Terveystiedot ja diagnoosit ovat salaisia. Lääkäri ei saa kertoa niitä kenellekäön, ilman potilaan lupaa.
Eikä tuollaista diagnnoosia kirjata tietoihin. Se edellyttää erittäin laajaa laajaa ja pitkää tutkimusta
Mielentilatila tutkmusta. Mikä on erittäin kallis. Ja tehdään vain tietyille ihmisille.
Psykopaatti on maaillman vaarallisin ihminen.
Mielentilatutkimus tehdään tuomioistuimen pyynnöstä.
Syystä että, että tuomioon vaikuttaa se, onko rikollisen teon, ( tappo, tapon yritys ) jonka seuraksena, rangaistuksena on vankeutta, tehnyt normaali ihminen, vaiko päästään sekaisin ollut henkilö.
Murha on aina suunniteltu, harkittu teko. Sen voi tehdä vain päästään todella sairas ihminen, psykopaatti.
Julmuus, empatian ja katumuksen puute, sekä tunnekylmyys, ovat psykopatian yksiä suurimpa kriteereitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murhan voi kyllä tehdä muukin kuin psykopaatti. Kyllä, se vaatii häiriintyneisyyttä, mutta häiriintyneisyyttä on montaa laatua psykopatian lisäksikin. Muuten yllä oleva viesti on ihan asiaa.
Tulee VALTAVAT white trash -vibat jokaisesta, joka puhuu narsisti- tai psykopaattieksästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut ihmeellisesti käyttäytyvän miehen kanssa puolitoista vuotta yhdessä ja alan ihan vakavissani miettimään eroa.
-olen hänelle sanonut muutamaan otteeseen hänen yrityksestä kaasuvalottaa. Minulla on adhd ja varsinkin lyhyen muistin kanssa voi olla välillä ongelmia. Hän selkeästi käyttää sitä hyödyksi ja aivan puhtaasti saattaa jopa valehdella asioista. Kiinni jäätyään kääntää aina asiat vitsiksi tai kiven kovaa väittää, että asia oli niin.
-meidän parisuhteessa on paljon asioita, joista en saa puhua. En saa puhua töistäni, en saa puhua terapiastani, en saa puhua harrastuksestani ja jos siitä puhutaan niin se on vain akkojen höpötyksiä. Myös tulevaisuus on sellainen, että minun pitäisi olla hänen saatavillaan, mutta ei minun säännöilläni ja siitä ei ole hyvä puhua kun hän on aina joko vapaalla tai töissä ja silloin ei näistä asioista puhuta. Minun kuitenkin pitäisi kertoa hänelle, että mitä haluan
Miksi jatkat tuossa suhteessa, vaikka tajuat jo nyt, miten pielessä se on? Lähde äkkiä, ennen kuin siinä on lapsi etkä enää pääse eroon. Ei jokaisen tarvi tehdä samaa virhettä.
Vierailija kirjoitti:
Tulee VALTAVAT white trash -vibat jokaisesta, joka puhuu narsisti- tai psykopaattieksästä.
Enemmänkin tulee sellaisesta nuo vibat joka patologisesti millä tahansa alustalla haluaa kontrolloida keskustelua aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse hyvin antisosiaalinen mies, ollut sitä jo lapsesta saakka. Muistan jo kuinka lapsuudessani halusin olla yksin ja ahdisti koulu kun piti esittää sosiaalista..osaan kyllä olla hurmaava jos haluan mutta se on vain esitystä. Rakastan elämääni tällä hetkellä kun voin olla oma antisosiaalinen itseni. En ole koskaan parisuhdetta tai naista halunnutkaan vaikka halukkaita olisi muutama ollutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hyvin antisosiaalinen mies, ollut sitä jo lapsesta saakka. Muistan jo kuinka lapsuudessani halusin olla yksin ja ahdisti koulu kun piti esittää sosiaalista..osaan kyllä olla hurmaava jos haluan mutta se on vain esitystä. Rakastan elämääni tällä hetkellä kun voin olla oma antisosiaalinen itseni. En ole koskaan parisuhdetta tai naista halunnutkaan vaikka halukkaita olisi muutama ollutkin.
Psykiatriassa antisosiaalisuudella ei tarkoiteta ihan tuota, vaikka maallikon korvaan sana antisosiaalisuus toki kuulostaakin juuri siltä, että ei ole kiinnostunut sosiaalisista suhteista. Antisosiaalisuuden voisi kuvata ennemminkin "sosiaalisia käyttäytymissääntöjä ja normeja tuhoavana" kuin niistä vetäytyvänä. Tuo sinun kuvaamasi on mielestäni enemmän eristäytyvyyttä (eristäytyvä persoonallisuus) ja kenties ripaus estyneisyyttä.
Antisosiaalisella persoonallisuudella psykiatriassa tarkoitetaan ihmistä, jota kuvaa esim. tunnekylmyys ja empatian puuttuminen, muiden ihmisten häikäilemätön hyväksikäyttäminen oman edun saamiseksi, välinpitämättömyys muiden kärsimyksiä tai yhteisiä sääntöjä kohtaan, väkivaltaisuus ja lain rikkominen, muiden kärsimyksestä nauttiminen, katumuksen puuttuminen jne. Antisosiaalisuuden voi ajatella vaikkapa janaksi, jonka alkupäässä on antisosiaalisia taipumuksia omaava, mutta kuitenkin esim. jollain tasolla/joskus empatiaan kykenevä henkilö, ja loppupäässä kaikkein vaikeimpana muotona on psykopatia.
Lisäys vielä ylempään viestiini: antisosiaalinen persoonallisuus ei yleensä pyri välttämään sosiaalisia kontakteja, vaan päinvastoin pyrkii hyötymään muista ihmisistä niin paljon kuin pystyy. Sosiaalisia kontakteja voi olla paljonkin, mutta ne ovat antisosiaaliselle ihmiselle hyötysuhteita eivätkä esim. rakkaus- tai ystävyyssuhteita. Eristäytyvä persoonallisuus taas välttää sosiaalisia suhteita, koska hän ei ole kiinnostunut niistä. Estynyt persoonallisuus taas saattaisi haluta sosiaalisia suhteita, mutta jännityksen/pelon takia ei pysty niihin. Toivottavasti tämä selvensi vielä napakammin noita eroja.
Minä sanoisin että suhde aidon narsistin kanssa on h*lvetillistä, tuhoavaa ja omaa niin julmia sadistisia piirteitä ja niin omituisia juttuja, että olo on kuin olisi jossain toisessa maailmassa. Se ei ole samanlaista kuin suht normaalien ihmisten kanssa jotka ovat jopa suuresti ongelmallisia ja itsekkäitä k*sipäitä. Siinä on aivan omanlainen julmuuden ja avaruusoliomaisen kylmyyden taso, jota ei voi sellainen ihminen edes käsittää joka ei ole sellaista kokenut.
En puhu ihmisille monestikaan mitä olen kokenut, ja että hän oli narsisti, koska vastaanotto on juuri sellainen kuin tälläkin palstalla monesti näkyy, että joopa joo, kaikki sanovat että ex oli narsisti. Parempi kertoa näistä asioista uskotuille ja ammattilaisille, turha koittaa saada tavis ymmärtämään.
Sadistinen käytös on yksi narsistin tunnusmerkeistä. Ilmentyy somessa usein.
Erosta on 3 vuotta. Ensi viikolla olisi hopeahääpäivä... eihän minunkaan mieheni ollut esim. neurotyypillinen. Kriisi nosti huonot puolet esiin ja hieroi niitä lähipiirin kasvoihin.
Silti, minulla on ikävä häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin psykopaatin kanssa naimisissa ja näin 20v jälkeen hänen kuolemastaan on monenlaisia mietteitä. Hän sai aina mulle luuloteltua, että vika on minussa.
Psykopaatti, sosiopaatti, narsisti. Näitä löytyy ihmisten existä yllättävän paljon siihen nähden, mikä näiden häiriöiden esiintyvyys on väestössä 😅
Näinpä. Ja uusi paatti tai narsisti löytyy seuraavassa suhteessa joka myös kariutuu - siihen asti kun ymmärtää katsoa peiliin ja nähdä myös oman osuuden asioista. Helppoa uhriutua, mutta huomattavasti hyödyllisempää on miettiä kuinka itse käyttäytyy parisuhteessa, oppia OMISTA virheistä ennen kuin hyökkää seuraavaan suhteeseen. Näin sanoisivat pariterapeutit.
Alue: Aihe vapaa
Kutsutaan läheisriippuvuudeksi, jos valitsee kumppanin niin, että täytyy tuntosarvet olla jatkuvasti esillä ja toinen on impulsiivinen/räjähtävä/ilkeä.
Aina ei läheisriippuvaisen tarvitse ripustautua alkoholistiin vaan monesti otetaan joku muu, joka ei pysty täyttämään omia tarpeita.