Siivoamisen vaikeus masennus, ADHD tms?

Hyvin harvaa kiinnostaa siivous, vaikka ei ole diegnoosia. Sellaista elämä on, että pitää tehdä vaikka ei huvittaisi.

Arjen kaaosta auttaa myös sellainen asenne, että tavallaan puolihuolimattomasti vie tavaroita paikoilleen, kun kulkee tavaran x ohi paikkaan, jossa tavaran x paikka on. Että ei kuljekaan siitä ohi tyhjin käsin, vaan ottaa asenteen "tuo tullessas, vie mennessäs".

Esimerkki:

Olohuoneen sohvapöydälle on jääny pari juomalasia ja hiusharja. Kun nouset sohvalta, otat ne juomalasit mukaas ja viet ne tiskipöydälle. Seuraavalla kerralla, kun kuljet sohvapöydän ohi ja olet menossa vessaan, jonka kaapissa säilytät harjaa, niin nappaset sen harjan käsiisi ja palautat sen paikoilleen.

Tällä tavoin siis arjen kaaos pysyy edes pikkuisen hallinnassa, eikä se ole uuvuttavaa.

Eli sen sijaan, että kuljet päivästä toiseen väärässä paikassa olevien tavaroiden ohi, ota asenne, että aina pikku hiljaa siirrät niitä oikeisiin osoitteisiin.

Toki voi myös yrittää sitä, että laittaa tavarat aina käytön jälkeen omalle paikalleen, mutta se voi olla hankalaa.

Sitten voi ottaa sellaisia pikku spurtteja, että päättää että nyt 10 minuuttia vain kuljen ympäri asuntoa ja nappaan tavaroita ihan spontaanisti mitä huvittaa ja vien niitä omille paikoilleen.

Tavarakaaosta auttaa, että karsii myös tavaroita pois kokonaan ja että tavaroille on omat paikkansa mieluiten kaappien sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harvaa kiinnostaa siivous, vaikka ei ole diegnoosia. Sellaista elämä on, että pitää tehdä vaikka ei huvittaisi.

Olen tehnyt huomion että joskus ikävien asioiden tekeminen on helpompaa ja joskus vaikeampaa. Olen parhaimmillani muun muassa herännyt viideltä, tehnyt aamujumppaa, käynyt salilla aamulla, tehnyt kahta työtä yhtä aikaa ja onnistuneesti siivonnut ja hoitanut muitakin askareita. Joskus ikävien asioiden tekeminen on lähes mahdotonta. Koko päivä menee hukkaan kun yrittää turhaan käynnistää itseään tekemään yhtä pientä asiaa. Tämä vaihtelu on minulle mysteeri, mistä se johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harvaa kiinnostaa siivous, vaikka ei ole diegnoosia. Sellaista elämä on, että pitää tehdä vaikka ei huvittaisi.

Ainaei  kykene tekemään, vaikka ei huvittaisi ja vaikka tietäisi, että silti pitää tehdä. Silti sitä ei vaan kykene. Tai voi aloittaa, kun tajuaa, että pitää tehdä, mutta sitten kohta sitä tekeekin jotain muuta.

Itsellä on toiminut hyvin tekemättömien töiden listaaminen.Listassa on todella paljon tehtäviä hommia ja aina sieltä löytyy joku, jota voisi "juuri nyt" tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on, että se lähtee rönsyämään aina ihan älyttömästi tai sitten jos on ihan pieniä palasia, se ei etene mihinkään, kun toisesta päästä tulee jo taas lisää siivottavaa. 

Mikään ei ole lannistavampaa kuin työ jonka määrä ei vähene.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on, että se lähtee rönsyämään aina ihan älyttömästi tai sitten jos on ihan pieniä palasia, se ei etene mihinkään, kun toisesta päästä tulee jo taas lisää siivottavaa. 

Tämä on hyvä kuvaus. Suunnitelmia on päässä, mitä milloinkin kannattaisi tehdä ja missä järjestyksessä.  Kun vihdoin aloittaa, tulee joku keskeytys ja suunnitelma meni siinä. 

upupup

Miten ennen pärjättiin kun ADHD:sta ei ollut tietoakaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten ennen pärjättiin kun ADHD:sta ei ollut tietoakaan?

Silloin kärsittiin asian kanssa varmaan huomattavasti enemmän kuin nykypäivänä.

En tiedä miten täällä mutta kansainvälisesti noin muuten:

Yksittäisiä kirjoituksia tapauksista jotka vastaavat ADHD:ta on ollut ennen ajanlaskun alkua. (Hippokrates)

Tutkijat ovat katsoneet tietyillä raamatun henkilöillä olleen selvästi ADHD ominaisuuksia.

1700 ja 1800-luvuilla oli huomattavasti enemmän virallisia tieteellisiä kirjoituksia ja tutkimuksia ADHD tapauksista. Noina aikoina oli sinne päin olevia erilaisia määritelmiä.

1936  Benzedrine (Amfetamiini sulfaatti) hyväksyttiin yleisesti lääkkeeksi. Eräs tohtori kokeili sitä nuorille potilailleen, joilla oli ADHD käyttäytymistä ja huomasi positiiviset vaikutukset. Sitä ei silti alalla virallisesti huomioitu millään tavalla, kuin vasta paljon myöhemmin.

1950-luvulla se oli vain mielenterveyden häiriö.

Vasta 1980-luvulla nykyinen ADHD ja ADD määritelmä tuli viralliseksi ja ymmärrys asiaan alkoi kehittyä laajemmin.

Myöhemmin ADD:ta ei enää käytetty, vaan on ADHD:n yksi kolmesta alatyypistä.

Yläpuolelle vielä lisäys:

1960-luvulla tuli Ritalin (Metyylifenidaatti) mikä hyväksyttiin lääkitsemään "käyttäytymisongelmaisia" lapsia.

eri termejä mitä käyttivät vuosisatojen aikana:

Incapacity of attending with a necessary degree of constancy to any one object

Abnormal defect of moral control

A syndrome involving inability to focus attention

Defect of moral control

Disease of attention

Postencephalitic behavior disorder

The nervous child

Brain damage

Brain dysfunction

Hypermetamorphosis

Hyperkinetic disease of infancy

Hyperkinetic reaction of childhood

Hyperkinetic impulse disorder

Mental instability

Unstable nervous system

Simple hyperexcitability

Abnormal defect of moral control

Ei kantsi kuljeskella kotona tyhjin käsin.

Siis kun kuljet paikasta a paikkaan b, niin matkan varrelta nappaat jonkun tavaran ja pistät sen paikoilleen samalla vaivalla. Se ei edes tunnu siivoukselta siis.

Tälleen ei tuu ihan niin pahaa kaaosta.

Jos pöydällä on hiuspimpula ja se kuuluu kaapin sisään pimpulalaatikkoon, niin samalla kun kuljet, nappaat sen hiuspimpulan ja laitat sen omaan laatikkoonsa. Siis jos oot menossa joka tapauksessa sen pimpulalaaatikon lähettyville.

Nyt on kerrakin täällä hard core juttua🤣

Vierailija kirjoitti:

Naisystävälläni on ADHD ja siivoaminen on yksi hänelle tuskaa tuottavist arkiaskareista. 

Muistanpa erään kerran kuinka meidän piti tehdä yhdessä nopeasti viikkosiivous ja naisystäväni lähti viemään roskia ulos kun minä jäin tiskaamaan. Jossain vaiheessa aloin ihmettelemään kun ei näy ei kuulu ja löysin naisystäväni pihalta tyhjentämässä varastorakennuksen rännejä. 

Oli vaan tullut mieleen sellainen yhtäkkiä. Kuvaa hyvin, että hänen on helpompi aloittaa joku rännientyhjennyoperaatio kuin suorittaa nopea viikkoimurointi. 

Mä alan olla varma että mulla on kans ADHD... Aina kun kuulen jotain kuvauksia siitä, tuntuu että kaikki sopii täydellisesti. Esimerkiksi eilen mun piti imuroida, aloinkin käydä lankavarastoani läpi. Nyt ne langat on tuossa lattialla ja edelleen on imuroimatta. Ja nyt ahdistaa. En vain saa tehtyä. Hampaatkin piti pestä jo 6 tuntia sitten, mutta unohdin. Nyt muistin. Lähetän tämän viestin ja sitten menen pesemään ne. En haluaisi olla tällainen vaan sellainen jolla on kaikki langat (heh) käsissä :(.

Vierailija kirjoitti:

Ei kantsi kuljeskella kotona tyhjin käsin.

Siis kun kuljet paikasta a paikkaan b, niin matkan varrelta nappaat jonkun tavaran ja pistät sen paikoilleen samalla vaivalla. Se ei edes tunnu siivoukselta siis.

Tälleen ei tuu ihan niin pahaa kaaosta.

Jos pöydällä on hiuspimpula ja se kuuluu kaapin sisään pimpulalaatikkoon, niin samalla kun kuljet, nappaat sen hiuspimpulan ja laitat sen omaan laatikkoonsa. Siis jos oot menossa joka tapauksessa sen pimpulalaaatikon lähettyville.

 

Pimpula. PIMPULA??

Vierailija kirjoitti:

Arjen kaaosta auttaa myös sellainen asenne, että tavallaan puolihuolimattomasti vie tavaroita paikoilleen, kun kulkee tavaran x ohi paikkaan, jossa tavaran x paikka on. Että ei kuljekaan siitä ohi tyhjin käsin, vaan ottaa asenteen "tuo tullessas, vie mennessäs".

Esimerkki:

Olohuoneen sohvapöydälle on jääny pari juomalasia ja hiusharja. Kun nouset sohvalta, otat ne juomalasit mukaas ja viet ne tiskipöydälle. Seuraavalla kerralla, kun kuljet sohvapöydän ohi ja olet menossa vessaan, jonka kaapissa säilytät harjaa, niin nappaset sen harjan käsiisi ja palautat sen paikoilleen.

Tällä tavoin siis arjen kaaos pysyy edes pikkuisen hallinnassa, eikä se ole uuvuttavaa.

Eli sen sijaan, että kuljet päivästä toiseen väärässä paikassa olevien tavaroiden ohi, ota asenne, että aina pikku hiljaa siirrät niitä oikeisiin osoitteisiin.

Toki voi myös yrittää sitä, että laittaa tavarat aina käytön jälkeen omalle paika

Sinänsä hyvä vinkki, mutta uuvuttaa tämäkin kun ei pysty muistamaan että näin pitäis tehdä, vaan joutuu jatkuvasti muistuttamaan ja patistamaan itseään että muistaa sen juomalasin ottaa. Yleensä ei muista. 

Ja myös oman haasteensa asettaa kämppä jossa asuu - mulla 39 neliötä eikä lainkaan säilytystilaa. Vuokrasin asunnon siis tyhjänä eikä yhtäkään kaappia ollut valmiina. Ja ei ole rahaa nyt laittaa sellaiseen, plus pitäisi palkata joku kiinnittämään ne seinään jne. Tavarat siis on jossain pienemmissä lipastoissa jne, parhaani teen, mutta välillä tuntuu ettei mistään tule mitään.

Kyllä sitä välillä voi muistaa "tuo tullessas, vie mennessäs". 

Se oikeasti auttaa kaaoksen hallintaan.

Jos nouset sohvalta, mennäksesi keittiöön ja siinä sohvapöydällä on jotain pientä tiskiä, niin älä mene tyhjin käsin keittiöön ajatellen, että siivoat myöhemmin nuo.

Vaan vie ne saman tien, ne, mitä mahtuu sillä keikalla käsiin.

Pikku hiljaa siis asunnossa kulkiessa vie asioita enemmän oikeaan osoitteeseen päin.

Helpottaa oikeasti.

Jos ajattelee, että "en jaksa ottaa tuota  mukia nyt ku meen keittiöön", niin pidä itsellesi pieni puhe, että sä joudut joka tapauksessa viemään mukin keittiöön jossain kohtaa, niin miksi ei siis nyt. Se ei vaadi voimaa, ponnisteluita eikä edes hikeä.

Kun yrittää siis vähän väliä pitää tavarakaaosta kurissa, ei kämppä räjähdä niin pahasti eikä suursiivous myöhemmin ole ihan niin paha

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä välillä voi muistaa "tuo tullessas, vie mennessäs". 

Se oikeasti auttaa kaaoksen hallintaan.

Jos nouset sohvalta, mennäksesi keittiöön ja siinä sohvapöydällä on jotain pientä tiskiä, niin älä mene tyhjin käsin keittiöön ajatellen, että siivoat myöhemmin nuo.

Vaan vie ne saman tien, ne, mitä mahtuu sillä keikalla käsiin.

Pikku hiljaa siis asunnossa kulkiessa vie asioita enemmän oikeaan osoitteeseen päin.

Helpottaa oikeasti.

Jos ajattelee, että "en jaksa ottaa tuota  mukia nyt ku meen keittiöön", niin pidä itsellesi pieni puhe, että sä joudut joka tapauksessa viemään mukin keittiöön jossain kohtaa, niin miksi ei siis nyt. Se ei vaadi voimaa, ponnisteluita eikä edes hikeä.

Kun yrittää siis vähän väliä pitää tavarakaaosta kurissa, ei kämppä räjähdä niin pahasti eikä suursiivous myöhemmin ole ihan niin paha

Niin, mutta kun ADHD ei edes näe sitä mukia siinä, eikä siten voi muistaa ottaa sitä mukaansa. En ajattele että en jaksa ottaa sitä, vaan olen täysin sokea sille että se muki siinä on. Vasta sitten kun on jo kaaos päällä, havahdun tilanteeseen. 

Olen yrittänyt hallita tätä laittamalla itselleni muistutuksia, esim. pese tiskit maanantaina, mutta niissäkin on se että sitten se juttu pitää pystyä tekemään heti. Jos olen vaikka kaupassa ja muistutus pirahtaa, en todellakaan enää 30 s päästä muista sitä. Edes torkuttaminen ei ole auttanut tässä. 

Kun ne aivot ei vain näe eikä muista samalla tavalla kuin muiden.

Pimpula on normaali sana. Se on se pimpula, mikä laitetaan hiuksiin. Mitä muuta sanaa muka siitä käytetään? Hiuslenkki? :D

 

Vierailija kirjoitti:

Pimpula on normaali sana. Se on se pimpula, mikä laitetaan hiuksiin. Mitä muuta sanaa muka siitä käytetään? Hiuslenkki? :D

 

Ööh ei ole. Pimpula on jalkovälissä, pampula on hiuksissa 😂.

Vierailija kirjoitti:

Pimpula on normaali sana. Se on se pimpula, mikä laitetaan hiuksiin. Mitä muuta sanaa muka siitä käytetään? Hiuslenkki? :D

 

Missäpäin Suomea pimpula on normaali sana? Pampula, hiuslenkki, jopa lenksu tai ponnari menevät, mutta en ole ikinä kuullutkaan sanaa pimpula!