Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Boomer isovanhemmat ja suhtautuminen kasvaviin lapsenlapsiin
Oma äitini eli lapsen mummo ei jotenkin yhtään hyväksy, että lapsi kasvaa ja on jo esiteini (11-vuotias). Huokailee dramaattisesti lapselle kaikesta vähänkään siihen viittaavasta, että lapsuus alkaa pikkuhiljaa kääntyä nuoruuteen.
Viimeisen puolen vuoden aikana meikit ovat alkaneet kiinnostaa. Annoin ensin luvan kokeilla kotona ja nyt kesällä on saanut meikata kodin ulkopuolellekin. Meikki hänellä on käytännössä poskipuna ja geelillä kulmakarvat ojennukseen sekä laittaa vähän hajuvettä. Siis niin vähäistä, ettei äitini edes ollut huomannut tätä ennen kuin lapsi jotain asiasta mainitsi. Sitten alkoi dramaattinen huokailu, että ei tyttö tarvitse yhtään mitään ja tuohan on pinnallista eikä pinnallisuudelle pidä antaa periksi.
Lapsen tyyli on myös puolessa vuodessa muuttunut isompien lasten tyyliin. Äitini marmattaa siitäkin jatkuvasti. Tavallinen ribbitoppi (ei napapaita!) on liian kireä ja farkkusortsit liian lyhyet (pehva tai muutakaan ei näy). Hupparit taas on äitini mielestä liian suuria. Sleek-ponnarille laitetut hiukset liian päätä myöden ja varrellisten sukkien käyttö sortsien kanssa typerän näköistä. Siis käytännössä kaikki mikä nyt on muotia, saa haukut.
Olen ihan kypsä. Ennen lapselle niin läheinen mummo pilaa kaiken, kun ei kestä lapsen kasvua. Sanoin jo, että lapsi ei kohta halua tehdä mitään yhdessä, jos kaikesta tulee sanomista, niin alkoi dramaattiseksi minullekin. Lapsella on alkanut murrosikä niin kuin minullakin oli alkanut tuon ikäisenä. Minua kiinnosti silloin ihan samat/sen ajan vastaavat asiat, mutta se ei ollut äidilleni ongelma. Nyt mummona roikkuu lapsenlapsensa pikkulapsiajassa kynsin ja hampain ja aiheuttaa vaan v*tutusta kaikille.
Vinkkejä siihen miten mummo pääsisi lapsenlapsensa kasvamisesta yli ennen kuin heidän suhde on kokonaan pilalla?
Kommentit (498)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin kovasti, miten vielä jokunen vuosi sitten kauhisteltiin amerikkalaisia lapsimissejä meikattuine naamoineen. Tuolloin - eikä siitä ole kauan edes! - tuskin kukaan piti sitä minään muuna kuin groteskina, vaikka suurin osa noista pikkutytöistä varmasti tykkää itse siitä missiroolileikistään.
Nykyään on yhtäkkiä ihan normaalia ja jopa kannatettavaa, että lapsilla on arjessa täydet meikit naamassa, ja pahimmillaan jo 8-vuotiaat läträävät jotain retinoliseerumeita pärstäänsä. On niin ihanaa kun tytöt saavat vapaasti toteuttaa itseään ja "naiseuttaan". Ja naiseus on tietysti vaatteita ja meikkejä ja olemattomista rypyistä murehtimista, mitäpäs muutakaan se nykyään olisi. Muutaman vuoden päästä sitten fillereitä huuliin niin nykynaiseus on huipussaan.
Sori nyt, mutta minusta on edelleen groteskia nähdä meikattuja alakouluikäisiä pikkutyttöjä vertailemassa kasvonaamioita Normalissa, enkä tule mielipidettäni täst
Olen samaa mieltä kanssasi noista asioista. Kuitenkin minusta puhut vähän aiheen vierestä suhteessa siihen, mikä oli ap:n pointti. Ja pakko sanoa alakoululaisten äitinä, että ne retinolia läträävät täydessä meikissä kulkevat alakoululaiset ovat ainakin meillä päin todella todella harvinaisia. En ole oikeasti nähnyt tätä kuin somessa ja nekin on ollut ulkomaalaisia tyttöjä.
Tytär on 12-vuotias ja hän ja osa kavereistaan meikkaa vähän. Tyylin juuri ripsaria, poskipunaa ja huulikiiltoa. Ihan tuon ikäiselle sopiva meikki ja itsekin ysärin lopussa saman ikäisenä meikkasin suurin piirtein samalla tavalla. Minusta 11v on ihan sopiva ikä alkaa kokeilla meikkejä maltillisesti. Harva jaksaa vielä sen ikäisenä meikata kouluun päivittäin kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini kauhisteli meidän teinin hiuksia, kun olivat kireällä ponnarilla. Ja sanoi, että näyttää hölmöltä tms. Teini katsoi sitten siinä vieressä olevaa isovanhempiensa hääkuvaa ja nauroi, että onko tuokaan ollut yhtään fiksumman näköistä. Onneksi äitini tajusi oman hölmöytensä siinä hetkessä ja myönsi, että taitaa olla jokaisella sukupolvella omat muotinsa eikä se ollut yhtään fiksumman näköinen silloinkaan, kun hän 19-vuotiaana meni naimisiin.
Miehen äiti täytti 80v ja juhlittiin sitä Espanjassa. Lapsenlapset ovat 12-15v. Koko viikon he saivat jokainen vuorollaan kuunnella vastaavaa kommentointia ja marmatusta. En tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Hauskin oli minusta se, kun mummu sätti lapsia siitä, että tulivat lentokentälle college-housuissa ja huppareissa, vaikka oli hänen juhlamatkansa. Olisi pitänyt ilmeisesti istua monta tuntia lennolla missä lie hepenissä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin kovasti, miten vielä jokunen vuosi sitten kauhisteltiin amerikkalaisia lapsimissejä meikattuine naamoineen. Tuolloin - eikä siitä ole kauan edes! - tuskin kukaan piti sitä minään muuna kuin groteskina, vaikka suurin osa noista pikkutytöistä varmasti tykkää itse siitä missiroolileikistään.
Nykyään on yhtäkkiä ihan normaalia ja jopa kannatettavaa, että lapsilla on arjessa täydet meikit naamassa, ja pahimmillaan jo 8-vuotiaat läträävät jotain retinoliseerumeita pärstäänsä. On niin ihanaa kun tytöt saavat vapaasti toteuttaa itseään ja "naiseuttaan". Ja naiseus on tietysti vaatteita ja meikkejä ja olemattomista rypyistä murehtimista, mitäpäs muutakaan se nykyään olisi. Muutaman vuoden päästä sitten fillereitä huuliin niin nykynaiseus on huipussaan.
Sori nyt, mutta minusta on edelleen groteskia nähdä meikattuja alakouluikäisiä pikkutyttöjä vertailemassa kasvonaamioita Normalissa, enkä tule mielipidettäni täst
Aika normaali ilmiö sinänsä, että sitten, kun jostain vapaudutaan, vedetään se toisesta päästä överiksi. Onneksi nuo 8-vuotiaat täydessä meikissä kulkevat lapset ovat aika pieni vähemmistö.
ap:n on haettava lääkitys tuolle lapsen pakonomaiselle aikuistamiselle ennen aikojaan. Lapsesi ei ole teini, se on lapsi. Jos on kuukautiset muka jo alkaneet hänellä on ylipainoa ja siksi hormonihäiriö, Silti hän ei oel aikuistumassa vaan on edelleen lapsi. Nuoruus alkaa vasta 14-vuotiaana. Sulla on omasta ennen aikaisesta puberteetista tullut vääristymä mieleesi kun luulet että joku 4-luokkalainen olisi aikuinen. todennäköisesti olit itsekin ylipainoinen lapsi jonka takia kuukautiset alkoi liian aikaisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ap:n on haettava lääkitys tuolle lapsen pakonomaiselle aikuistamiselle ennen aikojaan. Lapsesi ei ole teini, se on lapsi. Jos on kuukautiset muka jo alkaneet hänellä on ylipainoa ja siksi hormonihäiriö, Silti hän ei oel aikuistumassa vaan on edelleen lapsi. Nuoruus alkaa vasta 14-vuotiaana. Sulla on omasta ennen aikaisesta puberteetista tullut vääristymä mieleesi kun luulet että joku 4-luokkalainen olisi aikuinen. todennäköisesti olit itsekin ylipainoinen lapsi jonka takia kuukautiset alkoi liian aikaisin
Hienoa provoamista. Mutta ettei nyt kenelläkään jäisi fiilis, että vain ylipainoisilla lapsilla alkaa murrosikä siinä 11v kieppeillä, niin voin kertoa, että myös minun pian 11v täyttävällä urheilullisella laihalla lapsella on alkanut esim. rinnat kasvamaan ja iho rasvoittumaan. Niin kuin myös monella kaverillaan, jotka ovat kaikki hoikkia ja liikunnallisia. Toisekseen murrosiän alkaminen ei ole yhtä kuin kuukautisten alkaminen.
Minulla on saman ikäinen lapsenlapsi (tyttö) ja tytön vaatemaku on tyyliä löysät, leveälahkeiset farkut, collegepaidat mutta napapaitoja tai pikkushortsia hänen päällään ei kyllä näy. Ja juhlissa käyttää nättejä mekkoja kun tapakasvatukseen kuuluu että kunnioitetaan juhlittavaa ja muita ihmisiä. Eikä myöskään tuon ikäisellä mitään meikkiä. Ei 11 vuotias ole mikään pikkuaikuinen vaan lapsi joten ymmärrän isovanhemman huolen. Ehkä äiti voisi vähän itsekin löysätä sitä ponnaria ja ymmärtää ettei kaikkia muotioikkuja tarvitse sallia lapselle? Onko seuraavaksi e-pillereiden hankkiminen kun niin kovasti lapsista tehdään aikuisia liian varhain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini piti meistä lapsista siihen saakka, kun murrosikämme alkoi. Sen jälkeen suhtautuminen oli jotenkin ilkeää ja halveksivaa. Ikäänkuin olisimme menneet jotenkin pilalle, kun emme enää olleet lapsia. Ei osannut suhtautua nuoriin luontevasti, eikä osannut olla heidän kanssaan, vaikka olimme hänen omia lapsiaan.
Tämä on todella surullista. Anoppini on ollut ihan samanlainen lapsilleen. He kiinnostivat niin pitkään kun olivat lapsia. Teini-iän tullessa lakkasi kiinnostamasta ja miehelläni on todella etäiset ja omituisen kylmät suhteet äitiinsä.
Ei yllättänyt, että näin kävi myös meidän lasten kanssa. Mies halusi alusta saakka pitää vähän etäisyyttä, ettei olisi lapsille niin kamalaa, kun he tietyssä iässä alkavat olla mummun mielestä vain jotenkin viallisia. Heidän ollessaan pieniä, anoppi olisi kyllä hyysännyt joka välissä ja halunnut yöhoitoonkin jo alle puolivuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on saman ikäinen lapsenlapsi (tyttö) ja tytön vaatemaku on tyyliä löysät, leveälahkeiset farkut, collegepaidat mutta napapaitoja tai pikkushortsia hänen päällään ei kyllä näy. Ja juhlissa käyttää nättejä mekkoja kun tapakasvatukseen kuuluu että kunnioitetaan juhlittavaa ja muita ihmisiä. Eikä myöskään tuon ikäisellä mitään meikkiä. Ei 11 vuotias ole mikään pikkuaikuinen vaan lapsi joten ymmärrän isovanhemman huolen. Ehkä äiti voisi vähän itsekin löysätä sitä ponnaria ja ymmärtää ettei kaikkia muotioikkuja tarvitse sallia lapselle? Onko seuraavaksi e-pillereiden hankkiminen kun niin kovasti lapsista tehdään aikuisia liian varhain?
Opettele lukemaan. Ap nimenomaan sanoi aloituksessa, että ei ole napapaitoja eikä pikkuruisia sortseja. Ap:n lapsi hädin tuskin meikkaa, vaan ehostaa hyvin malitillisesti. Oikeasti huolestuttavaa miten huono luetunymmärtäminen joillain on. Sen sijaan, että oikeasti luettaisiin, vilkaistuaan vaan ja sitten päätellään ja keksitään itse loput.
Ja kuka on mitään mistään juhlapukeutumisesta tässä keskustelussa edes puhunut ja miten se liittyy tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap erikseen kirjoittaa, että lapsellaan ei ole napapaitaa eikä pikkusortseja ja palstahäiriköt riehuu, että ap on paska, kun lapsellaan on napapaita ja pikkusortsit...
Eihän se nyt niin tarkkaa ole näillä palstoilla. Ap tuskin tänne kirjoittelisi jos traumoja tulisi vastauksista. Ottaa vaan huomioon ne itselle sopivat kommentit. Hyvä kun napapaidoista ja pikkusortseistakin keskustellaan. Kyllähän se aihetta sivuaa.
Opettele lukemaan. Ap nimenomaan sanoi aloituksessa, että ei ole napapaitoja eikä pikkuruisia sortseja. Ap:n lapsi hädin tuskin meikkaa, vaan ehostaa hyvin malitillisesti. Oikeasti huolestuttavaa miten huono luetunymmärtäminen joillain on. Sen sijaan, että oikeasti luettaisiin, vilkaistuaan vaan ja sitten päätellään ja keksitään itse loput.
Se on se möhkäämisen tarve niin valtava, että ei malteta edes lukea loppuun, kun pitää rientää paisuttelemaan. Minun anoppini on juuri tuollainen.
He kiukuttelivat aina ruoasta, mikään mitä tarjosimme ei kelvannut, minkä takia lopulta otimme tavan, että viemme heidät ulos syömään, knu tulevat käymään. Anoppini sai tämän väännettyä niin, että minä haluan AINA syödä ulkona ja heidän poikansa KAIKKI RAHAT menevät nyt tällaiseen tuhlaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa, että annat lapsesi jo muokata ulkonäköään miehen silmää miellyttäväksi... Se on naisena olemisen perimmäinen tarkoitus, eli meikit kehiin jne.!
Vähän ohis, mutta meillä on piiiitkäjalkainen ja laiha 11-vuotias. Ne sortsit näyttävät helposti hirveän lyhyiltä, vaikka olisivat ihan säädyllisen mittaiset, kun jalat ovat niin pitkät.
Itse olen antanut käyttää vähän lyhyempiä paitoja ja toppeja, jos sortsit/farkut ovat korkeavyötäröiset. Siis sillä tavalla, että housujen ja paidan väliin ei jää juurikaan paljasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap erikseen kirjoittaa, että lapsellaan ei ole napapaitaa eikä pikkusortseja ja palstahäiriköt riehuu, että ap on paska, kun lapsellaan on napapaita ja pikkusortsit...
Ap kirjoitti, että lapsella on "farkkusortsit liian lyhyet (pehva tai muutakaan ei näy)". Siis mummon mukaan liian lyhyet, mutta ap:n mielestä ok kun "pehva" ei näy. Jos hyväksyttävän raja menee siinä, että pakarat eivät ole näkyvillä, niin kyllä ne aika pikkushortseilta silti kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuus on ihan liian lyhyt nykyisin. Tuttipullosta suoraan teiniksi.
Tämä on totta, että lapsuus on lyhentynyt. Moni ei ymmärrä esim. leikin merkitystä. Itselläni on saman ikäinen tyttö kuin ap:lla. Ihan lapsi hän on vielä ja haluaakin olla. Häntä ahdistaa, kun monet samanikäiset ovat jo kovasti tietoisia seksistä ja meikkaavat.
Aina on vanhat sukupolvet kauhistelleet uutta muotia. Olen 75- vuotias. Eli suunnilleen näiden valittajien ikäinen. Silloin oli muotia minihameet jotka juuri ja juuri peitti vesirajan. Tosin koulussani ne kiellettiin. Samoin meikki oli tosi voimakasta ja vanhentavaa. Silloin meikkaus ja nuoriso- tai aikuismuoti aloitettiin ehkä 13 - 15 vuotiaana.
Ap kirjoitti, että lapsella on "farkkusortsit liian lyhyet (pehva tai muutakaan ei näy)". Siis mummon mukaan liian lyhyet, mutta ap:n mielestä ok kun "pehva" ei näy. Jos hyväksyttävän raja menee siinä, että pakarat eivät ole näkyvillä, niin kyllä ne aika pikkushortseilta silti kuulostaa.
Ap kirjoittaa, että mitään muutakaan ei näy, perusfarkkusortsit.
Miksi niille pitää keksiä uusi nimitys, kun kirjoituksessa selkeästi lukee, että FARKKUSORTSIT. Käytä sitä.
Itse aloin tuon ikäisenä käyttämään ripsi- ja kulmaväriä. Olen todella vaalea ja ripset ja kulmat ei erotu ilman meikkiä. En edelleenkään käytä sen enempää meikkiä edes juhlissa. Saman ikäisenä aloin kiinnostumaan muodista ja vaatteista yms.
Ihan normaali korkeakoulutettu it-nörtti minusta tuli näistä huolimatta.
11-vuotias on 5. - 6. luokalla. Ihan normaalia on silloin aloittaa pientä ehostamista. Ap:n lapsen meikkaaminen on ihan minimaalista.
Kuukautisten alkamisikähän ei liity ylipainoon mitenkään.
t. äiti ja ope
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelin kovasti, miten vielä jokunen vuosi sitten kauhisteltiin amerikkalaisia lapsimissejä meikattuine naamoineen. Tuolloin - eikä siitä ole kauan edes! - tuskin kukaan piti sitä minään muuna kuin groteskina, vaikka suurin osa noista pikkutytöistä varmasti tykkää itse siitä missiroolileikistään.
Nykyään on yhtäkkiä ihan normaalia ja jopa kannatettavaa, että lapsilla on arjessa täydet meikit naamassa, ja pahimmillaan jo 8-vuotiaat läträävät jotain retinoliseerumeita pärstäänsä. On niin ihanaa kun tytöt saavat vapaasti toteuttaa itseään ja "naiseuttaan". Ja naiseus on tietysti vaatteita ja meikkejä ja olemattomista rypyistä murehtimista, mitäpäs muutakaan se nykyään olisi. Muutaman vuoden päästä sitten fillereitä huuliin niin nykynaiseus on huipussaan.
Sori nyt, mutta minusta on edelleen groteskia nähdä meikattuja alakouluikäisiä pikkutyttöjä vertailemassa kasvonaamioita Normalissa, enkä tule mielipidettäni tästä muuttamaan.
(Ja ei, en todellakaan ole tuo oksettava rivouksien kirjoittaja. Piti mainita, kun joku täällä näköjään yhdistää kaikki vähänkin eri mieltä olevat kirjoittajat siihen p*rvotrolliin.)