Onko joku vielä sitä mieltä, että miehen ei tarvitse osallistua yösyöttöihin, kosak käy töissä?
isukki saa vedellä sikeitä läpi yöt, että jaksaa herätä töihin. ja äiti valvoo ja kerää univelkaa. Mites sitten äidin työpäivä?
Onko todellakin parempi, että äiti väsyy ja kohdistaa sen väsymyksensä sitten lapsiinsa kuin se, että isä auttaisi edes joskus ( esim. 3 yötä viikossa) ja antaisi äidinkin levätä? Mies voi aina kohdistaa kiukkunsa työkavereihin ja itse työhön, äidin kiukku kohdistuu sitten valitettavasti lapsiin.
Nyt sitten joku sanoo, että kun mies tuo rahat perheeseen, on se elättäjä, ei voi jäädä työttömäksi, duunit on pakko hoitaa jne. OK.
Mutta loppupeleissä: kumpi on se pahempi vaihtoehto: isä työttämänä vai vakivalloin loukkaantunut/kuollut lapsi?
Kommentit (88)
Siis liki 60 äitiä paria poikkeusta lukuunottamatta väittää, että äidin kuuluu herätä aina. Että kuuteenkymmeneen vastaajaan ei muka mahdu yhtään koliikkivauvan äitiä. Kuka koliikkivauvan äiti jaksaa yöheräämiset yksin, ettei vaan isän tarvi herätä yhtään auttamaan! Ja liki 60 äitiä väittää, että vauva ei voi herätä minkään muun syyn takia itkemään kuin nälkäänsä, joten vain imettävä äiti voi auttaa!!!
Aivan sairasta porukkaa täällä!
Valtaosa valehtelee. Ei tähän ole mitään muuta järjellistä selitystä. Vaan miksi? Sitä en ymmärrä.
Jälkiviisaana hyvä sanoa, mut kuitenkin, miettikää haluatteko todella tehdä lapsia, ja miettikää mieluiten etukäteen.
kun ei siltä tule sitä maitoa, niin vähän hankalaahan tuo on=D!
Vierailija:
ei voi olla se joka sitä apua tarjoaa, vai??? Kun se mies käy töissä niin eihän se nyt voi hellanlettas sentään koskaan yhtäkään yötä auttaa sitä umpiväsynyttä äitiä, ei tietenkään!!! Teistä kellään ei sitten ole ollut esim. 2 ensimmäistä vuotta 5-20 krt yössä heräilevää lasta joka ei myöskään nuku päivällä? Mä olisin taatusti jo oikeasti psykiatrisella hoidossa jos mieheni ei olisi tajunnut kuinka väsynyt olin. Ei siinä paljon tsemppi auta kun kroonisesti on univaje, keskimäärin nukut 3-4 tuntia yössä ja senkin pätkissä. Ei siinä mitään muuta päänvikasuutta tarvitse taustalla olla jos nuppi sekoaa.
Tottakai väsymys vituttaa, mutta kyllä sen kestää, jos sitten välillä saa nukkua. Jos yöllä 4 tuntia, niin päivällä sitten jonkun pätkän. Itse tein joskus niin, että otin valvovan vauvan mahan päälle ja vedin torkut.
Parisuhteessa asuvat tuntuvat aina elävän jossain ihme extreme maailmassa, joka näin yh:na tuntuu olevan kovin kaukana. Energiaa kai eniten vie se, että pitää mälkättää siitä, mitä mies on jättänyt tekemättä...
Ei siitä, että jonkun lapsi heräilee 5 kertaa yössä vieä 15-vuotiaanakin...
Mulla on yks tuttava, joka herätti aina isukinkin, kun piti imettää. Mitähän järkeä siinäkin on. Paitsi, että tasa-arvoisuus säilyy suhteessa!
Ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia perheeseen. Minä nukuin aina kun vauvat nukkuivat. Kaikki saivat riittävästi lepoa.
Sitten kun sen kaverin vaimo sairastui niin pahaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen, että joutui sisälle sairaalaan ja ko. mies joutui jäämään töistä pois yli puoleksi vuodeksi hoitaakseen vauvaa, meilläkin alkoi noi jaksamiskeskustelut kiinnostaa miestä vähän enemmän.
Meillä lapsi sai pelkkää rintamaitoa puolivuotiaaksi, mutta olettekos te " miehillä ei oo rintoja" -ihmiset kuulleet sellaisesta vehkeestä kun rintapumppu? Sillä voi kerätä vaikkapa yhden yösyötön tarpeet päivän aikana ja mies voi antaa ne vauvalle pullosta yöllä, jos äiti alkaa olla niin väsy että tarttis välillä edes sen jonkun 3-4 tunnin unen (mikä oikein tiheästi syövän vauvan kanssa ei onnistu.
No sitten kun kuopus oli 6 kk, menin töihin ja mies jäi vanhempain/hoitovapaalle lapsia hoitamaan. Yösyötöt loppuivat n 7 kk iässä, mutta vauva kyllä heräili ihan yhtä lailla muuten vaan. Johan muuttui miehellä ääni kellossa ;D ;D Ylläri ylläri se kotonaolijan unikin oli tärkeää silloin kun hän itse oli kotona.
Imetys on hyvä syy keskittää herätykset äidille, mun mielestä. Muut syyt ovatkin sitten aika lailla tätä miesten mukavuudenhalua ja naisten itseruoskintaa hyvän äidin kruunua kohti kilvoitellessa.
Mutta niin kauan kun olen äitiysLOMALLA (mikä on etuoikeus, ei rangaistus - ah, tauko työelämästä) niin en kyllä vaatisi miestä heräämään.
Oma lapseni on harvoin nukkunut 2 tuntia pidempää pätkää, ei päivin eikä öin. Mutta silti olen levänneempi kuin töissä ollessani, kotona saa (ainakin yhden lapsen kanssa) viettää päivät suurin piirtein miten haluaa ja " työtehtävät" sen verran yksinkertaisia ja rutiininomaisia että niistä suoriutuu vähän " zombienakin" . Mutta se että pitäisi näillä unilla herätä 5.30, kaivaa auto lumen alta ja lähteä töihin - huh huh - se olisi paha paikka.
muut kuin syöttämisen tarpeesta johtuvat heräilyt, heräilevän lapsen ikä jolla tarkoitan sitä että onko lapsi 4 kk vai yli vuoden ikäinen jne... Kyllähän silloin kun imettää ja lapsi ei esim. huoli pulloa on tilanne täysin eri kuin esim. yli vuoden vanhan lapsen kanssa joka ei muuten vaan nuku. Eikä nämä 60 mammaa varmaan jokaikinen ole imettänyt pitkälle taaperoikään....
Vierailija:
Sitten kun sen kaverin vaimo sairastui niin pahaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen, että joutui sisälle sairaalaan ja ko. mies joutui jäämään töistä pois yli puoleksi vuodeksi hoitaakseen vauvaa, meilläkin alkoi noi jaksamiskeskustelut kiinnostaa miestä vähän enemmän.Meillä lapsi sai pelkkää rintamaitoa puolivuotiaaksi, mutta olettekos te " miehillä ei oo rintoja" -ihmiset kuulleet sellaisesta vehkeestä kun rintapumppu? Sillä voi kerätä vaikkapa yhden yösyötön tarpeet päivän aikana ja mies voi antaa ne vauvalle pullosta yöllä, jos äiti alkaa olla niin väsy että tarttis välillä edes sen jonkun 3-4 tunnin unen (mikä oikein tiheästi syövän vauvan kanssa ei onnistu.
Mutta, kun poika oli maitoallergikko niin sillon jokatoinen syöttö oli ukonvastuulla eli kun pullosta sai. mutta rintalapsenkanssa niin ei oikeen onnistu tuo jokatoinenkerta...
Ja jos mies tekee 10 tunnin työpäivää(fyysistä työtä,ei mitään toimistossa istumista) niin kummalla on ollut " rankempi" päivä? Lastenhoito EI ole työtä! Jos joku näin ajattelee,olisi jättänyt lastenteon väliin.
mun poijalle on yritetty opettaa pulostajuomista mutta ei vaan osaa, ainut mistä osaa on rinta. ja tuota rintaa ei saa pois kun se ei ole vetskarilla toimiva.
Elämä ei ole niin mustavalkoista kuin kuvittelet.
Ensinnäkin, kyse oli yösyötöistä, ja useimpien niiden, jotka vastasivat, että ei tietenkään miehen tarvitse herätä, lapsi oli rintamaidolla. Eli mitä se mies siinä tekisi? Kaivaisi äidin tissin esiin ja asettelisi vauvan syömään?
Toiseksi, monet, kuten minäkin tuolla aiemmin, vastasivat, että perheiden tilanteet ovat erilaisia, ja eri käytännöt toimivat. Miksi siis tehdä asiasta periaatekysymys? Jos joillakin toimii paremmin se, että äiti herää hoitamaan lasta yöllä, niin mitä se kenenkään vieraan napaa kaivaa? Järkevä tasa-arvo perheessä ei ole sitä, että hampaat irvessä kinutaan " kun toi sai enemmän" , vaan sitä, että kumpikin vanhempi tekee sen, mitä voi.
Käytäntö ei vaan ihan toiminut kun ei pullo kelvannut enkä saanut kovin kummoisia pumpattua.
Ap, lopeta muiden asioihin puuttuminen ja keskitä omat voimasi lastesi hoitoon!
ettei kaikilla ole sitä miestä vierellä auttamassa tai ketään muutakaan. On sairaita lapsia ja vammaisia jne. joiden kanssa elämä poikkeaa öineen ja päivineen aika laillakin terveen vauvan / lapsen vanhempien elämästä. Olen oikeasti onnellisessa asemassa nimenomaan siinä että oli se mies vierellä ja vielä auttamassa. Kommentti olikin suunnattu niille jotka eivät taida tajuta sitä kuinka joillakin voi todella olla erittäinkin rankkaa ja viittasin siihen myös että ei tarvitse olla mielenterveysongelmainen jos väsymys aiheuttaa jonkinlaisen romahduksen. Nostan hattua sulle että olet jaksanut, en kadehdi mutten myöskään koe että olisin jotenkin vähemmän oikeutettu kokemaan niitä väsymyksen aiheuttamia tunnemyrskyjä vain sen takia että minulla nyt ylipäätänsä on mies vierellä ollut.
Kiitos vaan kehoituksesta hakea apua, tuosta on onneksi jo 4 vuotta aikaa ja nykyisin saan nukuttua ihan hyvin joten ei kiristä, enää. Mutta ärsyttää kun kaikki on aina mukamas niin mustaa tai valkoista...