Lue keskustelun säännöt.
Sini sai lapsena vapaan kasvatuksen nyt hänellä on tärkeä viesti kaikille nuorille
30.06.2024 |
Sini Merikallion ei ollut lapsena pakko tehdä mitään. Jos ei huvittanut lähteä kouluun, äiti antoi hänen jäädä kotiin. Hänestä tuli poissaolotilastojen ykkönen ja vakiokasvo jälki-istunnossa. Aikuisena Merikallio on saanut opiskelu- ja työpaikkoja, joista useimmat voivat vain haaveilla. Mikä on hänen salaisuutensa?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin muuten elämässäsi olet kokenut tarpeelliseksi "opetella noudattamaan ohjeita"? Vaikka itselläni on mm pitkä klassisen musiikin koulutus, en ymmärrä tuollaista tarvetta, se on varmaankin asia, joka vapaassa kasvatukswssa hylätään. Sillä oppiminen on oivaltamista, ei ohjeiden noudattamista. Jopa kokkaamisessa parhaat kokit soveltavat.
Valtaosasta meistä ei tule viulisteja ja huippukokkeja. Kirurgin pitää kärsivällisesti opetella, miten sydämen ohitusleikkaushdään, ja siivoojan pitää opetella siivouksen perusrutiinit. Ja kyllä sen huippukokinkin uran alkutaipaleella on opeteltu valtavasti perusasioita ennen kuin on alettu soveltamaan ja luomaan omia reseptejä.
Ei ole kyse siitä, etteikö oppimisen pitäisi sisältää oivaltamista. Mutta koulusta lintsaaminen nyt ei ole oppimista sen enempää kuin oivaltamistakaa
"Et näemmä ymmärtänyt kysymystäni. Kysyin mihin ohjeiden noudattamisen opettelua oikein tarvitaan?
En puhunut mitään huippuviulisteista enkä huippukokeista, vaan lisäsit tuollaiset määreet eteen aivan itse. Tarkoitin aivan tavallisia kokkeja, joiden ruokia olen maistanut ja viulisteja, pianisteja ja laulajia, jotka ovat opetelleet tekniikan. Kirurginkaan ei tarvitse opetella noudattamaan ohjeita. Ohjeiden tietäminen ja niiden noudattaminen riittää."
Sori, mutta minä en enää tajua, mistä me tässä edes ollaan eri mieltä. Sinun mielestäsi ei tarvitse opetella noudattamaan ohjeita, mutta kuitenkin ne ohjeet pitäisi sinunkin mukaasi tietää ja niitä noudattaa. Tekniikka pitäisi opetella, mutta sitä ei tarvitse opettaa. En tajua.
Jos tuo (huonosti muotoiltu) "opetella noudattamaan ohjeita" tökkii, niin korvaa se ihan millä tahansa paremmalla sanamuodolla kuin haluat. Pointtini kuitenkin oli, että perusasiat pitäisi olla hallussa ennen kuin voi alkaa soveltaa.
Puhuin "huippukokeista" vain siksi, että sinä sanoit viestissäsi "parhaat kokit". Pahoittelen että ymmärsin senkin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusin kysymykselläni alun perin tarkentaa sitä mitä tarkoitat, kun tekstilläsi olisi voinut viitata myös tottelemiseen, millä ei ole oppimisen kanssa mitään tekemistä. Olemme siis samaa mieltä asioista ilmeisesti.
Näin vanhemmiten omaa kasvatusta on tullut miettineeksi, tarkoitukseni ei todellakaan ollut haastaa riitaa. Pahoitteluni, jos loukkasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun tuttuni vapaan kasvatuksen hedelmä ei ole kiinnostunut muusta kuin tietokonepelaamisesta. Ei saa aikaiseksi siivota, ei osaa tehdä ruokaa eikä tykkääkään oikein mistään. Ei osaa ottaa muita huomioon, oma nenä tärkein.
Yksi tällainen tuttu perusti juuri konsulttifirman. It-taidot ovat kuumaa kamaa. Agraariyhtriskunnan pelto-orjille tietysti pelottavaa
Amerikassa on paljon miljonäärejä, jotka ihan suoraan sanovat koulun olevan haitallista lapsille. Antavat heidän oppia maailmasta tutkimalla ja kokeilemalla. Kiinnostuksenkohteet muodostuvat sen perusteella, mitä on saatavilla ja mikä tuottaa. Lapsi opetteli itse sijoittamaan puhelinapin avulla. Ei varmaan olisi opetellut jos olisi ollut ruutuaikarajoitus
Tekeekö oma firma sitten ihmisestä automaattisesti elämässä menestyvän? Maailma on pullollaan onnettomia rikkaita ihmisiä.
Jos ihminen on arjen asioissa avuton, ja ihmissuhteet sakkaavat kun osaa tuijottaa vain omaa napaa, aitojen yli yritetään mennä vain sieltä, missä aita on matalin, niin kyllä se tuo vain tyytymättömyyttä.
Tuskinpa tuollainen ihminen on kovin hyvä pomokaan, mikä sitten ei lupaa firmalle hyvää menestystä.
Miksei jollekin voi sopia vapaampi kasvatus, lapset on erilaisia. Suurimmalle osalle on haitaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sini ei saanut vapaata kasvatusta, Siniä ei kasvatettu. Vissi ero.
Sitä emme kyllä jutun perusteella tiedä. Kasvatuksen isoimmat asiat ovat näkymättömiä ja usein tiedostamattomiakin, kuten tässä, kun korostetaan sitä miten ohjeita pitää opetella noudattamaan. Se kuulostaa tottelevaisuuden vaatimukselta ja on autoritäärisen kasvatuksen ytimessä.
Elämässä pärjääminen ei edellytä tottelevaisuutta, vaan tottelevaisuusuudella voi olla hankaloittava vaikutus.
Toki koulupinnauksellakin usein on.
Miksi ihmeessä sotket kasvatuksen ja tottelemisen toisiinsa? Ei tottelemattomuus tarkoita sitä, että ei ole kasvatettu eikä totteleminen sitä, että ei olisi saanut vapaata kasvatusta. Sini itse kertoo voineensa tehdä asioita, jotka eivät ole vapaan kasvatuksen periaatteiden mukaisia.
Mieti, mitä hänestä olisi voinut tulla, jos hän olisi saanut edes jonkinlaista ohjausta ihmisyyteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun tuttuni vapaan kasvatuksen hedelmä ei ole kiinnostunut muusta kuin tietokonepelaamisesta. Ei saa aikaiseksi siivota, ei osaa tehdä ruokaa eikä tykkääkään oikein mistään. Ei osaa ottaa muita huomioon, oma nenä tärkein.
Yksi tällainen tuttu perusti juuri konsulttifirman. It-taidot ovat kuumaa kamaa. Agraariyhtriskunnan pelto-orjille tietysti pelottavaa
Amerikassa on paljon miljonäärejä, jotka ihan suoraan sanovat koulun olevan haitallista lapsille. Antavat heidän oppia maailmasta tutkimalla ja kokeilemalla. Kiinnostuksenkohteet muodostuvat sen perusteella, mitä on saatavilla ja mikä tuottaa. Lapsi opetteli itse sijoittamaan puhelinapin avulla. Ei varmaan olisi opetellut jos olisi ollut ruutuaikarajoitus
No eipä siinä juuri IT-taidot kehity, mikäli koneen käyttö rajoittuu pelaamiseen. Toki äärimmäisen harva voi hankkia hetkeksi elantonsa ihan myös pelaamalla ja vielä harvempi voi sillä rikastua. Tuntuu, ettei nykyajan nuoriso osaa enää edes käyttää windowsia tai yleisiä laskenta ja tekstinkäsittelyohjelmia. Tietokoneen käyttö on jopa siinä määrin kankeaa, että kuvitellaan tabletin tai älypuhelimen olevan käyttöliittymiltään ylivertaisia, kun ei osata näppäinkomentoja yms.
Jos koneella vaikkapa koodaa omia pelejä, sovelluksia yms. niin sehän on täysin eri asia.
Vapaa kasvatus ei ole tuossa se selittävä tekijä. Niitä voi olla lukuisia muita ja merkittävämpiä. Millä tavalla vapaa kasvatus esim edistää kunnianhimoa. Suurin osa ihmisistä on luontaisesti laiskoja, jos he saisivat toteuttaa itseään ei paljoa perse sängystä nousisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaa kasvatus ei ole tuossa se selittävä tekijä. Niitä voi olla lukuisia muita ja merkittävämpiä. Millä tavalla vapaa kasvatus esim edistää kunnianhimoa. Suurin osa ihmisistä on luontaisesti laiskoja, jos he saisivat toteuttaa itseään ei paljoa perse sängystä nousisi.
Vapaalla kasvatuksella voi viitatata moneen asiaan, itse viittasin sillä 60-70-luvun ideoihin, jotka syntyivät vastaliikkeenä autoritääriselle kasvatukselle.
Kyllähän ideologia liittyy aina kasvatukseen. Millaisena lapsi, lapsuus ja ihminen nähdään. Esimerkiksi en itse näe mitään merkitystä kunnianhimolla, pidän sitä haitallisena ihmiselle. Samanlaisia arvoja kannattivat vanhempnikin. Sisäsyntyinen tarve tehdä asioita joista nauttii, joista oppii, virheistäkin, kasvu omannäköiseksi työtä tekeväksi ja työstään nauttivansi ihmiseksi on keskiössä.
Kaikenlainen huippuajattelu taas on kilpailuhenkisyyttä, jota vapaassa kasvatuksess kaihdetaan. Se perustuu vertailuun, joka on aina yhteismitatonta, kun puhutaan ihmisistä. Kilpailu sen sijaan on tervehenkistä, kannustavaa.
Tällaisia asioita opin omasta vapaasta kasvatuksestani. Esimerkiksi alkoholin tarjoaminen alaikäiselle on yksittäinen teko jota voi hyvin paheksua, mutta sitä edeltää kokonainen kasvatusideologia, jossa lapselle on annettu paljon tilaa ja eväitä miettiä omia valintojaan.
En siis itse tässä sen kummemmin puolusta vapaata kasvatusta, kerron vain omaa kokemustani. On selvää, että lapsen kasvatusta pitää muokata lapsen persoonan ja taipumusten mukaan. Yksi on varovainen, toinen rämäpää, heitä on kasvatettava eri tavoilla. Myös jokainen eläin on erilainen ja kohtaa eri haasteita kasvatettaessa omiin tehtäviinsä eivätkä kaikki sovi kaikkiin tehtäviin.
Ideologian ei tulisi ajaa ihmisen/lapsen yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sini ei saanut vapaata kasvatusta, Siniä ei kasvatettu. Vissi ero.
Sitä emme kyllä jutun perusteella tiedä. Kasvatuksen isoimmat asiat ovat näkymättömiä ja usein tiedostamattomiakin, kuten tässä, kun korostetaan sitä miten ohjeita pitää opetella noudattamaan. Se kuulostaa tottelevaisuuden vaatimukselta ja on autoritäärisen kasvatuksen ytimessä.
Elämässä pärjääminen ei edellytä tottelevaisuutta, vaan tottelevaisuusuudella voi olla hankaloittava vaikutus.
Toki koulupinnauksellakin usein on.
Miksi ihmeessä sotket kasvatuksen ja tottelemisen toisiinsa? Ei tottelemattomuus tarkoita sitä, että ei ole kasvatettu eikä totteleminen sitä, että ei olisi saanut vapaata kasvatusta. Sini itse kertoo voineensa tehdä asioita, jotka eivät ole vapaan kasvatuksen periaatteiden mukaisia.
Mie
Juurihan minä kirjoitin, ettei tottelemisella ole oppimisen ja opettelun kanssa mitään tekemistä.
Tottelemattomuus on usein vain sitä, että asiaa katsotaan liian suppeasti jostain tietystä näkökulmasta, taustalla on laajempia ongelmia, jos puhutaan haitallisesta käyttäytymisestä. Totteleminen taas on parhaimmillaan itsekuria ja kilvoittelua, siis sisäsyntyistä ja motivoitua, eikä vain sääntöjen noudattamista. Juuri silmänpalvonta oli asia, jota vapaan kasvatuksen kannattajat halusivat välttää.
Vapaa kasvatus on aikaavievää, koska lapsen kanssa keskustellaan niin paljon pieniäkin asioita läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vapaa kasvatus ei ole tuossa se selittävä tekijä. Niitä voi olla lukuisia muita ja merkittävämpiä. Millä tavalla vapaa kasvatus esim edistää kunnianhimoa. Suurin osa ihmisistä on luontaisesti laiskoja, jos he saisivat toteuttaa itseään ei paljoa perse sängystä nousisi.
Tästä tuli vielä mieleen sanoa, että laiska on ihminen, joka on tavalla tai toisella unessa ja lamaantunut, jopa sairas. Hän on törmännyt johonkin esteeseen jonka yli pääsemiseen ei ole saanut apua.
toisaalta monesti laiskuudella voidaan tarkoittaa vain sitä ettei asetu yhteiskunnan normeihin. Sellaiset ihmiset voivat olla vaikka kuinka onnellisia tai tehdä jopa merkittäviä saavutuksia.
Keskusteluissa on aina merkitystä sillä millaisia sisältöjä eri adjektiiveille ja muille käsitteille annetaan. Siksi sattuu myös väärinymmärryksiä, jotka tosin kuuluvat normaaliin keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin lukemassa Kodin Kuvalehden jutun parin vuoden takaa. Siis tämä nainenhan on joku huippuälykäs yksilö, ei todellakaan mikään peruspirkko! Varmaan tylsistyi koulussa kuoliaaksi, kun muut jankkasi aakkosia. Ei ihmekään, että tutki mieluummin maailmaa omia aikojaan, kuin istui koulussa tuijottelemassa seiniä. Mutta en kyllä nyt suosittelisi kenellekään vanhemmalle tämän perusteella alkaa lepsuilemaan lasten koulun käynnin kanssa. Ei varmasti kovin montaa samanlaista yksilöä löydy yhdestä koulullisesta lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kävin lukemassa Kodin Kuvalehden jutun parin vuoden takaa. Siis tämä nainenhan on joku huippuälykäs yksilö, ei todellakaan mikään peruspirkko! Varmaan tylsistyi koulussa kuoliaaksi, kun muut jankkasi aakkosia. Ei ihmekään, että tutki mieluummin maailmaa omia aikojaan, kuin istui koulussa tuijottelemassa seiniä. Mutta en kyllä nyt suosittelisi kenellekään vanhemmalle tämän perusteella alkaa lepsuilemaan lasten koulun käynnin kanssa. Ei varmasti kovin montaa samanlaista yksilöä löydy yhdestä koulullisesta lapsia.
Olen samaa mieltä, opiskeluaikana Sinistä tuli mieleen vähän Peppi Pitkätossu, joka teki asioita omalla tavallaan. Kaikesta kuitenkin näkee, että hänellä on moraali, empatia ja arvomaailma kohdillaan ja nämä pitäisi olla jokaisella kasvattajalla kasvatuksen tärkeimmät tavoitteet, kaikki muu tulee siinä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin lukemassa Kodin Kuvalehden jutun parin vuoden takaa. Siis tämä nainenhan on joku huippuälykäs yksilö, ei todellakaan mikään peruspirkko! Varmaan tylsistyi koulussa kuoliaaksi, kun muut jankkasi aakkosia. Ei ihmekään, että tutki mieluummin maailmaa omia aikojaan, kuin istui koulussa tuijottelemassa seiniä. Mutta en kyllä nyt suosittelisi kenellekään vanhemmalle tämän perusteella alkaa lepsuilemaan lasten koulun käynnin kanssa. Ei varmasti kovin montaa samanlaista yksilöä löydy yhdestä koulullisesta lapsia.
Olen samaa mieltä, opiskeluaikana Sinistä tuli mieleen vähän Peppi Pitkätossu, joka teki asioita omalla tavallaan. Kaikesta kuitenkin näkee, että hänellä on moraali, empatia ja arvomaailma kohdillaan ja nämä pitäisi olla jokaisella kasvattajalla kasvatuksen tärkeimmät tavoitteet, kaikki muu tulee siinä sivussa.
En tunne Siniä, mutta olen aivan samaa mieltä kasvattajan tavoitteista.
Koulun käyminen normaalissa perusopetuksessa ei eri syistä sovellu kaikille, Mutta oppimäärän voi suorittaa haluamallaan tavalla, koska Suomessa ei ole koulupakkoa. Eräs töistä tuttu tuttavani siirsi aikoinaan lapsensa kotiopetukseen kiusaamisen takia koulun ja oppimisen ilon turvaamiseksi - ja tulos oli hyvä. Oppimisen vaikeudet voivat myös olla hyviä syitä ooettaa lapsi muilla tavoin. Ainoa ongelma tuossa on se, ettei pätevää ooettajaa välttämättä löydy.
Mitä nykykoulun arjesta kuulee, ei siellä taida oppia edes perusasioita enää, kiusaamista, melua ja oppimista haittaavia tekijöitä on paljon. Samoin varhaiskasvatuksessa. Ne on suunniteltu samanlaista kaikille -mallin mukaan, näennäisen tasa-arvoisesti -siis pahimmillaan kaikille yhtä vähän.
Massaopetus on halpaa, mutta ei siitä kannata rakentaa pärjäämisen edellytystä että kävisi koulua tunnollisesti joka påivä eli ymmärrän hyvin koulupudokkaita. Jokaisella on syynsä pysyä poissa koulusta. Ja koulujen välillä on paljon enemmän eroja kuin omana kouluaikanani.
Minulla ei ollut koulusta muuta valittamista kuin eräs opettaja, joka kiusasi ja nimitteli ja muutama tyttö joka yritti alkuun kiusata muualta tullutta ja liian suosittua. Syyt pysyä poissa olivat muut kiireet, ei koulu. Hyvinä muistan taso-opetuksen matikassa, se pitäisi ehdottomasti saada takaisin. Rauhoittaisi oppitunteja varmasti oaljon laajempi ja suopeampi oppimäärä. On turhaa myöskään opettaa kolumnin ja pakinan eroa äidinkielessä, jos pitkien tekstienkin lukeminen tuottaa vaikeuksia.
Minä sain vapaan kasvatuksen ts. en kasvatusta ollenkaan.
Omalla kohdallani se loi suurta turvattomuutta ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Koin että kukaan ei välitä, saan tehdä mitä tahdon. Ketään ei kiinnosta. Voin kuolla eikä kukaan juuri merkille pane.
Olin aggressiivinen lapsi. Saatoin lyödä sillä mikä käteen osui. Olin dominoiva ja määräilevä. Voin hirveän pahoin.
Rakkaudettomuuden kokemus oli ja on edelleen läsnä voimakkaana elämässäni.
Nuorena otin isoja riskejä. En välittänyt mitä teen vaan altistin itseni vaaroille. Olin uhkarohkea. Myöhemmin olen tajunnut että olin itsetuhoinen. Olin itsetuhoinen myös oireilemalla anoreksialla jonka vein äärimmäiseen asti. Oli voimakkaita itsemurha-ajatuksia, jostain syystä ei kuitenkaan suoria yrityksiä riskinottoja lukuun ottamatta.
Jouduin tapon yrityksen kohteeksi. Mies joutui linnaan.
En tiedä missä vaiheessa sitten aloin "toipua" ja halu järjestää itselleni elämä heräsi. Olen jumalattoman onnellinen että sain itseni jaloilleni ja elämänsyrjään kiinni. Mainittakoon että mitään aineita en koskaan ole käyttänyt, alkoholiakin vain kokeillut. En sietänyt enkä vieläkään siedä tunnetta että en hallitse itseäni ja elämääni 100 %. Tiedän toki että sellainen hallinta ei ole edes mahdollista mutta ainakin suojelen itseäni viimeiseen asti.
Muutin kotoa parikymppisenä ja menin töihin. Aloin kiinnostua hoitoalasta ja hakeuduin niihin hommiin. Hakeuduin alan koulutukseen ja valmistuin perushoitajaksi ja muutaman vuoden päästä aloin sairaanhoitajan opinnot joista jatkoin kätilöksi missä ammatissa nyt toimin. Uskon että rankka tausta ja turvattomuus on vaikuttanut uravalintaan, hoidan kai itseäni hoitamalla muita. Joka tapauksessa rakastan työtäni.
Olen elävä esimerkki siitä että todella rankoista oloista voi nousta ja saada hyvän elämän. Elän ja asun yksin koska kokemani on jättänyt epäluottamuksen miehiin ja rakkauteen en usko muuta kun siihen että äiti voi rakastaa lastaan täysin pyyteetömästi. Olen sen nähnyt niin monta kertaa. Pystyn rakastamaan myös eläimiä, mm kahta kissaani jotka ovat minulle kaikki kaikessa.
Tästä tuli nyt pitkä epistola mutta teki mieli kertoa omista kokemuksistani. ehkä joku jaksaa lukea.
Opiskeltiin samaan aikaan. Sini opiskeli mitä huvitti ja yhdisti kvanttimekaniikan ja ruotsin opinnot menemällä yliopistolle ruotsinkieliselle kvanttimekaniikan kurssille: "näppärää kun oppii samalla molempia". Aihetta tuntemattomille tiedoksi, että kvanttimekaniikka on aika vaativa fysiikan laji. Ei olisi tyhmemmältä onnistunut eikä kaikilta välkymmiltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain vapaan kasvatuksen ts. en kasvatusta ollenkaan.
Omalla kohdallani se loi suurta turvattomuutta ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Koin että kukaan ei välitä, saan tehdä mitä tahdon. Ketään ei kiinnosta. Voin kuolla eikä kukaan juuri merkille pane.
Olin aggressiivinen lapsi. Saatoin lyödä sillä mikä käteen osui. Olin dominoiva ja määräilevä. Voin hirveän pahoin.
Rakkaudettomuuden kokemus oli ja on edelleen läsnä voimakkaana elämässäni.
Nuorena otin isoja riskejä. En välittänyt mitä teen vaan altistin itseni vaaroille. Olin uhkarohkea. Myöhemmin olen tajunnut että olin itsetuhoinen. Olin itsetuhoinen myös oireilemalla anoreksialla jonka vein äärimmäiseen asti. Oli voimakkaita itsemurha-ajatuksia, jostain syystä ei kuitenkaan suoria yrityksiä riskinottoja lukuun ottamatta.
Jouduin tapon yrityksen kohteeksi. Mies joutui linnaan.
En tiedä mis
Kiitos kun kerroit kokemastasi. Olet selviytyjä. Tunnistan myös omasta kasvatuksestani tiettyjä samoja asioita kuten sen, että en helposti päästä lähelle.
Hippiliikkeen parissa kasvaneilla lapsilla on paljon sanottavaa aiheesta. Monet tuon ajan julkkisten lapset ovat kirjoittaneet kokemuksistaan kirjoja: millaista oli esim kasvaa hippisaarilla tai beatnik-liikkeen liepeillä. Moni niistä lapsista päätyi itsemurhaan. En ole itsekään ehtinyt noita muistelmateoksia vielä lukea. Esim Leonard Cohenin naisystävän lapsi, muistaakseni ruotsalainen, on kirjoittanut aiheesta. Luin vain arvostelun kirjasta jostain. Ja tunnistin kyllä vapaan kasvatuksen ideat, jotka olivat läsnä omassa lapsuudessani.
Meitä vapaan kasvatuksen lapsia on aika paljon. Ne ideat ja ajatukset olivat sen ajan kasvatusmuotia, nyt on omat muotinsa, joita ei myöskään hevin kyseenalaisteta.
Ei se Cohenin poikapuolen stoori ollutkaan kirja, vaan leffa. Little Axel. Kertomus Hydran hippisaarelta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se Cohenin poikapuolen stoori ollutkaan kirja, vaan leffa. Little Axel. Kertomus Hydran hippisaarelta.
Siis dokumenttielokuva.
Varhaiskasvatuksen päämäärissä ja ehkä koulunkin tavoitteissa muuten edelleen korostetaan sitä miten pitää opetella sääntöjä vaikkapa yhdessäoloon.
Sellainen puhe on kuitenkin ristiriidassa tutkimustiedon kanssa eli ryhmässä olemista ei opita sääntöjen avulla vaan tunteiden säätelyn ja tulkitsemisen avulla. Ja se sitten onkin jo paljon vaativampaa ja sisältää hyvät käytöstavat. Säännöt ovat vain luuranko, jos oppisi ymmäetämään itseään ja omia reaktioitaan, se mahdollistaisi myös empatian. Ei olisi tarvetta tölväistä muita sanallisesti elivaikka säännöissä kiusaaminen on kielletty kiusaamista tarvitaan omien tunteiden säätelyyn.
Minusta vapaa kasvatus on aivan oikeassa noissa huomioissaan.
Välttämättä kirjoittaja, jolta kysyin ei tarkoittanut sitä mitä kirjoitti, täällä kun itse kukin kirjoittaa nopsasti. Mutta itse olen tosiaan sitä mieltä, ettei sääntöjen noudattamisen opettelua tarvita, en ainakaan keksi sellaista tilannetta. Edes armeijassa ei sitä tarvita, vain motivaatio ja järki sille miksi säännöt ovat niin tärkeät.