Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Isäni kutsuu uuden vaimon 40v tytärtä tyttärekseen. Onko normaalia?
30.06.2024 |
Olenko vain mustasukkainen vai onko tämä muidenkin mielestä väärin? Isäni on vasta mennyt naimisiin ja tutustunut tähän vaimonsa tyttäreen ja hänen perheeseen. Nyt jo puhuu heistä "tyttärenään, vävypoikana ja lapsenlapsena". Mua ärsyttää, ei hän ole yhtään kasvattanut tätä keski-ikäistä naista, millä oikeudella puhuu noin ihmisistä joihin on vasta tutustunut. Hän on minun isäni, ei kenenkään randomin (vaikka ihan mukava nainen onkin) ja minun lapsi on hänen lapsenlapsi, ei muiden lapset. Puhuu myös uudesta vaimostaan lapselleni mummina, loukkaavaa mielestäni, oikea mummi kuoli vasta vuosi sitten ja se oli lapselleni kova paikka. Miten puuttua asiaan, vai ollako puuttumatta?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi vaikka oma tytär ja adoptoitu tytär, niin kyllä ne molemmat mulle tyttäriä olisivat biologiasta huolimatta. Tytär uuden avioliiton kautta, miksei? Isäsi taitaa olla avarakatseisempi kuin luuletkaan ja vika on kyllä nyt ihan sinussa itsessäsi. Selkeästi et ole hyväksynyt tätä isäsi uutta avioliittoa.
Eihän tuo ole millään tavalla adoptioon verrattavissa. Uuden vaimon 40-v tytär vs adoptoitu tytär. Ei missään mielessä sama asia.
No oli se uuden vaimon lapsi minkä ikäinen tahansa, niin tytärpuoli on kuitenkin. Tytärpuoliko ei voi koskaan olla samalla lailla perheenjäsen kuin tytär?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisit vinkata isällesi, että ihmisethän luulevat hänen pettäneen ensimmäistä vaimoaan, jos kutsuu toisen perheen aikuista lasta omakseen.
Miten täällä on näin lapsellisia kommentteja. Tämä sinun yksi niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi vaikka oma tytär ja adoptoitu tytär, niin kyllä ne molemmat mulle tyttäriä olisivat biologiasta huolimatta. Tytär uuden avioliiton kautta, miksei? Isäsi taitaa olla avarakatseisempi kuin luuletkaan ja vika on kyllä nyt ihan sinussa itsessäsi. Selkeästi et ole hyväksynyt tätä isäsi uutta avioliittoa.
Eihän tuo ole millään tavalla adoptioon verrattavissa. Uuden vaimon 40-v tytär vs adoptoitu tytär. Ei missään mielessä sama asia.
No oli se uuden vaimon lapsi minkä ikäinen tahansa, niin tytärpuoli on kuitenkin. Tytärpuoliko ei voi koskaan olla samalla lailla perheenjäsen kuin tytär?
Vuoden tuntemisen jälkeen aikuisen ihmisen pitäminen tyttärenään on omituista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On outoa. Mitähän isäsi tuolla oikein yrittää? Luulisi tästä vaimon tyttärestäkin olevan outoa. Olivatko äitisi kanssa yhdessä kun äiti kuoli? Voiko isä olla sellainen ihminen jonka on jotenkin vaikea hyväksyä uusperhedynamiikkaa ja yrittää esittää itselleen ja muille sen olemattomaksi.
No onhan tuo ap:n isä kuitenkin niin sanotusti isäpuoli.
Ja minkä ikäinen uusi vaimo on, kun tyttärkin on jo 40 vuotias.
Antakaa isänne elää omaa elämäänsä ja vanhuuttaan. Elä sinä ap omaasi.
Aikuinen nainenhan sinunkin täytyy jo olla. Kenties jo sulla omiakin lapsia.
Uusi vaimo on noin 70, ja joo oon aikuinen ja lapsikin mulla on. Sitähän tässä ihmettelenkin että miten 70v enää voi kok
Ja isäsi voi olla puppa. Mumma ja puppa. Ostaa lapsille karkki vasun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamenttaa perinnön tasapuolisesti lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Niin se menee ihan ilman testamenttiakin. Isä ei tehnyt avioehtoa ja vaimolla ei ole omaisuutta, joten isän perintö jakautuu tasan meille. Ei oo reilua, mutta isä oli niin typerä naisenhimossaan, ettei välittänyt meistä omista jälkeläisistään. Ap
Isäsi on idiootti. Puolisoni eno löysi tyttöystävän n. 70-vuotiaana, ehtivät olla yhdessä noin 20 vuotta. Eivät koskaan menneet naimisiin tai avoliittoon. Viettivät vuorotellen aikaa kummankin kodeissa. Enon kuoltua ei tullut mitään perinnönjakoa muualle kuin omille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole muistisairaudesta kysymys, ihan tieten tahtoen puhuu noin. Mutta se vaan tuntuu pahalta ja "hylkäämiseltä". Olenko itse vain liian mustasukkainen vai onko tämä muidenkin mielestä väärin toimittu minua ja lastani kohtaa. Kun puhuu heistä tyttärenään ja lapsenlapsenaan koen että he, lähes vieraat ihmiset, ovat nyt samassa asemassa isälleni kuin minä, oma tyttärensä ja lapsenlapsensa, jotka ollaan oltu hänen elämässä kuitenkin vauvasta asti ja hänen biologisia jälkeläisiään. Se tuntuu väärältä.
Joo, tuntuu väärältä, ja olet oikeutetusti mustasukkainen! Mutta kaikki johtuu siitä, että isäsi on nyt kovin rakastunut, ja siinä huumassa kaikki ne vieratkin ovat kovin rakkaita. Mutta se menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamenttaa perinnön tasapuolisesti lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Niin se menee ihan ilman testamenttiakin. Isä ei tehnyt avioehtoa ja vaimolla ei ole omaisuutta, joten isän perintö jakautuu tasan meille. Ei oo reilua, mutta isä oli niin typerä naisenhimossaan, ettei välittänyt meistä omista jälkeläisistään. Ap
No nyt menee liian paksuksi. Vaikka trollihan tämä koko ketju on. Uusi "tytär" ei peri mitään isältäsi ilman testamenttia.
Ei suoranaisesti, mutta käytännössä kyllä. Jos isä kuolee, niin puolet omaisuudesta menee vaimolle ja sieltä kautta päätyy lopulta hänen lapselleen. Ja jos isän vaimo kuolee ensin, niin vaimon omaisuudeksi lasketaan yhteisestä omaisuudesta (eli käytännössä isän omaisuus) puolet jotka lapsi perii. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi vaikka oma tytär ja adoptoitu tytär, niin kyllä ne molemmat mulle tyttäriä olisivat biologiasta huolimatta. Tytär uuden avioliiton kautta, miksei? Isäsi taitaa olla avarakatseisempi kuin
luuletkaan ja vika on kyllä nyt ihan sinussa itsessäsi. Selkeästi et ole hyväksynyt tätä isäsi uutta avioliittoa.
Eihän tuo ole millään tavalla adoptioon verrattavissa. Uuden vaimon 40-v tytär vs adoptoitu tytär. Ei missään mielessä sama asia.
No oli se uuden vaimon lapsi minkä ikäinen tahansa, niin tytärpuoli on kuitenkin. Tytärpuoliko ei voi koskaan olla samalla lailla perheenjäsen kuin tytär?
Ei 40 äsken ilmaantunut tytärpuoleen voi millään kiintyä enää. Eri asia jos hoitanut jo pienenä. Joten täysi feikki juttu kyllä, ei normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamenttaa perinnön tasapuolisesti lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Niin se menee ihan ilman testamenttiakin. Isä ei tehnyt avioehtoa ja vaimolla ei ole omaisuutta, joten isän perintö jakautuu tasan meille. Ei oo reilua, mutta isä oli niin typerä naisenhimossaan, ettei välittänyt meistä omista jälkeläisistään. Ap
No nyt menee liian paksuksi. Vaikka trollihan tämä koko ketju on. Uusi "tytär" ei peri mitään isältäsi ilman testamenttia.
Ei suoranaisesti, mutta käytännössä kyllä. Jos isä kuolee, niin puolet omaisuudesta menee vaimolle ja sieltä kautta päätyy lopulta hänen lapselleen. Ja jos isän vaimo kuolee ensin, niin vaimon omaisuudeksi lasketaan yhteisestä omaisuudesta (eli käytännössä isän omaisuus)
Onhan teillä tehty äitisi kuoleman jälkeen perinnönjako? Vai onko koko omaisuus edelleen yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testamenttaa perinnön tasapuolisesti lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
Niin se menee ihan ilman testamenttiakin. Isä ei tehnyt avioehtoa ja vaimolla ei ole omaisuutta, joten isän perintö jakautuu tasan meille. Ei oo reilua, mutta isä oli niin typerä naisenhimossaan, ettei välittänyt meistä omista jälkeläisistään. Ap
No nyt menee liian paksuksi. Vaikka trollihan tämä koko ketju on. Uusi "tytär" ei peri mitään isältäsi ilman testamenttia.
Ei suoranaisesti, mutta käytännössä kyllä. Jos isä kuolee, niin puolet omaisuudesta menee vaimolle ja sieltä kautta päätyy lopulta hänen lapselleen. Ja jos isän vaimo kuolee ensin, niin vaimon omaisuudeksi lasketaan yhteisestä omaisuudesta (eli käytännössä isän omaisuus)
No oletpa ehtinyt ajatella asiaa! Harva edes miettii mitään perintöjuttuja, kun vanhemoi on vielä elossa.
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyt isäsi suhteen tai sitten vieroitat itsesi koko porukasta. Kovasti tunnut olevan jälkimmäiseen kallellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai oikeastiko harva miettii perintöasioita jos vanhempi on jo yli 70v? Tottakai miettii ja pitääkin miettiä, isänkin olisi ollut syytä miettiä ennekuin ryntäsi äkkiä naimisiin ilman avioehtoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voit hyvin ottaa asian puheeksi isäsi kanssa. On ihan mahdollista, että hän ymmärtämättömyyttään rehvastelee, ei tajua, että kyse on muistakin kuin hänestä. Luulisi, että uuden puolison tytärkin pitäisi tätä uutta "isää" kummallisena ilmiönä.
Ei pidä kummallisena, vaan on selvästi perinnön perässä.
On tehty perinnönjako äidin kuoleman jälkeen. Mutta isän osuudesta meneekin puolet sitten toiseen sukuun.
Ap
Onnellista uusperhettä ei ole, eikä asiat helpotu vaikka lapset kasvaa kuinka vanhoiksi.
Minä en antaisi isäni kutsua uutta vaimoaan lapseni mummoksi, sillä sitähän hän ei ole. Juttelisin isäni kanssa asiasta ja tekisin asian hänelle selväksi.
Alue: Aihe vapaa
Omat jälkeläiset perivät joka tapauksessa äitinsä.