Löytyykö täältä ihmisiä jotka eivät kaipaa omien lastensa pikkulapsiaikaa?
Tuntuu olevan niin yleistä että hoetaan "kyllä on ikävä pikkulapsiaikaa" ja "voi nauti nyt kun lapsi on pieni, se on niiiiiin ihanaa aikaa". Tai muuta vastaavaa pikkulapsiajan ihannointia.
Siispä haluaisin kuulla niitä toisenlaisia kokemuksia; eli kun on lähinnä helpottunut lapsten kasvamisesta. Kertokaa kokemuksia.
Kommentit (328)
Kaipaan, olivat niiiiin söpöjä ja hellyttäviä. Onneksi on valokuvia siitä ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Hirveää oli. Nyt teinien kanssa jo tulee toimeen.
Näinhän se on
En varsinaisesti kaipaa, mutta ihmettelen jälkeeenpäin, miten nopeasti se kuitenkin meni, vaikka lapsia oli 4. vanhimman ja nuoremmen ikäero on 12 vuotta. Tämä tiedokai ja lohdutukseksi niille, jotka tällä hetkellä tuskailevat asian kanssa.
Tuntui, että aloin nauttia lapsesta vasta silloin, kun hän oli melkein aikuinen. Aina olen rakastanut, mutta lapsiperhe-elämä ei vaan ollut juttuni. Minullekin sanottiin, että nauti nyt kun lapsesi on pieni. Miten voi nauttia ihmisestä, jonka kanssa esim. ei voi keskustella syvällisesti asioista ja elämä pyörii vaipanvaihdon ja pyykinpesun ympärillä. En myöskään ymmärrä, miten joku jaksaa olla vuosikausia kotona pikkulasten kanssa.
Kaipaan osaa siitä ajasta, niitä hyviä hetkiä ja kausia, kun kaikki olivat terveitä ja nukkuivat yönsä hyvin ja pystyin nauttimaan ihanasta elämästä suloisten lasteni kanssa.
Niitä rankkoja aikoja, jolloin kaikki sairastivat yhtäaikaa tai peräkkäin tai valvottivat yökausia tai oma terveys reistaili, niitä en kaipaa.
Mulla 2 lapsista ollut helppoja, hyvin nukkuvia lapsia. Toiset 2 on ollut valvottavia jatkuvasti itkeviä erityislapsia. En kaipaa kenenkään pikkulapsi-aikaan takaisin. Muistelen kyllä lämmöllä kaikkia vaikeampiakin kausia, aina oon äitiydestä nauttinut. Oon ollut totaali-yh suurimman osan ajasta, joten sekin saattaa vaikuttaa etten haikaile pikkulapsiaikoja. Nyt on helppoa kun nuorinkin jo 10v.
Vierailija kirjoitti:
Hyi, en kaipaa!
:D
Vierailija kirjoitti:
Minä en kaipaa. Oli niin itkuista ja uhmakasta. Toki oli todella söpö vauva ja taapero, mutta uuvuin täysin.
Kyllä
5lasta,2-3 vuoden välein pikkulapsiaika oli siis pitkä.
hoidin kotona,sitä en kadu hetkeäkään,saivat kasvaa kiireettä,hienoja lapsia ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
5lasta,2-3 vuoden välein pikkulapsiaika oli siis pitkä.
hoidin kotona,sitä en kadu hetkeäkään,saivat kasvaa kiireettä,hienoja lapsia ovatkin.
Miten ihmeessä tuota jatkuvaa pikkulapsiaikaa voi jaksaa?
Oli kyllä jollain tavalla helpompaa mitä nyt kun ovat 14v ja 10v. Henkisesti helpompaa. Nyt piilottelee/kiusaa toisiaan, varsinkin 14v pienempää ja peliaikoja ja puh käyttöä pitää vahtia, ei jaksaisi yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Ilman tukiverkkoa luvassa on todella raskaat vuodet, siitä varoittaisin kyllä ihan kaikkia lapsen saamista harkitsevia
Tämä
En nyt kaipaa, mutta muistelen haikeana. Se oli raskasta, mutta olihan nuo ihania pikkuisia. Katsoo kuvia, niin meinaa tulla kyyneleet silmiin. Sellaisia nuo oli ja nyt ne on niin isoja. Vanhempi jo muuttanut omilleen, nuorempikin pian täysi-ikäinen.
Aikansa kutakin. Kun tarkkaan miettii, niin olihan se puuduttavaa puurtamista. Silti jäljellä on ihanat muistot ja haikeus.
Löytyy ja paljon