Lue keskustelun säännöt.
Mistä joillekin on tullut käsitys että Karjalassa ennen sotaa syntyneet
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että siihen vaikutti pitkälle se että he olivat pääsääntöisesti ortodokseja ja heillä oli oma kieli. Tänne tultuaan he kyllä alkoivat käyttää suomen kieltä ja muun muassa monet vaihtoivat nimensä.
Ei todellakaan ollut "suurin osa ortodokseja".
Suomi, etenkin Viipuri, oli yllättävän kansainvälinen paikka. Sinne muutti ihmisiä savon perukoilta ja ulkomailtakin. Esivanhempani ovat alun perin savo/ Pohjois-Karjalasta, mutta muuttaneet jossain vaiheessa Viipuriin. Sieltä sitten siirtyivät tänne Etelä-Suomeen evakkona. Kukaan ei ole ortodoksi.
Sama meillä. Isovanhemmat olivat syntyisin nykyisestä Pohjois-Karjalasta mutta muuttivat Viipurin lähelle Kirvuun jo 1920-luvulla. Sieltä evakkoina talvisodan aikaan lännemmäksi. Palasivat välirauhan aikaan takaisin mutta piti lopullisesti lähteä jatkosodan syttyessä. Ihan suomenkielisiä luterilaisia olivat.
Tuskin he siellä välirauhan aikana olivat.
Tietänen asian paremmin kuin sinä.
Ok. Poikkeuksellinen kuvio kun olen itse ollut siinä uskossa, että alue oli välirauhan aikana venäläisten hallinnassa.
Näin he minulle itse kertoivat aikoinaan. Toki voi olla niin että palasivat heti kun se oli mahdollista. Heillä oli siellä kahvila. Vieraskirjat ovat minulla.
Heillä on muutenkin menneet reitit ihan eri tavalla kuin suurimmalla osalla. Kannashan tyhjennettiin suomalaisista jatkosodan päättyessä, mutta he lähtivät sieltä jo sodan syttyessä. Mielenkiintoista!
Evakkoperheissä "välirauhaksi" kutsuttiin usein jatkosodan asemasotavaihetta, jolloin iso osa evakoista pääsi palaamaan takaisin luovutetuille alueille.
Tämä sekaannus on tosi yleinen.
Iso osa evakoista, etenkin maanviljelijät, palasivat syksyllä 1941 takaisin, ja lähtivät taas kesäkuussa 1944. Evakkoja suorastaan ohjeistettiin palaamaan takaisin, koska oli selvää, että sodan pitkittyessä Suomea koettelisi elintarvikepula, niin kuin koettelikin; vuosi 1942 oli pahin. 1944 osalta luovutettuja alueita ehdittiin korjaamaan vielä viljasato, ennen kuin Suomen armeijan joukkojen täytyi vetäytyä jälleen nykyisen rajan taakse.
Esimerkiksi Käkisalmi ja iso osa Itä-Kannaksesta jäi sekä talvi- että jatkosodassa venäläisiltä valtaamatta, vasta rauhanteossa he saivat nämä alueet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä oma isoäitinikin Laatokan liepeiltä lähti ensin väliaikaisesti evakkoon talvisodan aikaan, mutta palasi perheineen välirauhan aikana takaisin. Jatkosodan jälkeen lähtivät pysyvästi. Isänsä oli rintamalla, joten en tiedä tekikö perheen äiti omia ratkaisuja vai todennäköisemmin seurasi yleisiä ohjeita.
Ehkä jotain venäjämielisyyttä tuossa, koska välirauhan aikana muut suomalaiset olivat evakossa.
Paremminkin huoli elinkeinostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että siihen vaikutti pitkälle se että he olivat pääsääntöisesti ortodokseja ja heillä oli oma kieli. Tänne tultuaan he kyllä alkoivat käyttää suomen kieltä ja muun muassa monet vaihtoivat nimensä.
Ei todellakaan ollut "suurin osa ortodokseja".
Suomi, etenkin Viipuri, oli yllättävän kansainvälinen paikka. Sinne muutti ihmisiä savon perukoilta ja ulkomailtakin. Esivanhempani ovat alun perin savo/ Pohjois-Karjalasta, mutta muuttaneet jossain vaiheessa Viipuriin. Sieltä sitten siirtyivät tänne Etelä-Suomeen evakkona. Kukaan ei ole ortodoksi.
Sama meillä. Isovanhemmat olivat syntyisin nykyisestä Pohjois-Karjalasta mutta muuttivat Viipurin lähelle Kirvuun jo 1920-luvulla. Sieltä evakkoina talvisodan aikaan lännemmäksi. Palasivat välirauhan aikaan takaisin mutta piti lopullisesti lähteä jatkosodan syttyessä. Ihan suomenkielisiä luterilaisia olivat.
Tuskin he siellä välirauhan aikana olivat.
Tietänen asian paremmin kuin sinä.
Ok. Poikkeuksellinen kuvio kun olen itse ollut siinä uskossa, että alue oli välirauhan aikana venäläisten hallinnassa.
Näin he minulle itse kertoivat aikoinaan. Toki voi olla niin että palasivat heti kun se oli mahdollista. Heillä oli siellä kahvila. Vieraskirjat ovat minulla.
Heillä on muutenkin menneet reitit ihan eri tavalla kuin suurimmalla osalla. Kannashan tyhjennettiin suomalaisista jatkosodan päättyessä, mutta he lähtivät sieltä jo sodan syttyessä. Mielenkiintoista!
Isoisäni joutui sotaan joten isoäitini palasi Joensuuhun jossa asui sukulaisia. Miksi ihmeessä vänkäät asioita, kaikilla ei mene asiat niinkuin wikipediassa sanotaan.
Ei tuo ole vänkäämistä, vaan sanoin jo että mielenkiintoista. Tämä on keskustelupalsta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että siihen vaikutti pitkälle se että he olivat pääsääntöisesti ortodokseja ja heillä oli oma kieli. Tänne tultuaan he kyllä alkoivat käyttää suomen kieltä ja muun muassa monet vaihtoivat nimensä.
Ei todellakaan ollut "suurin osa ortodokseja".
Suomi, etenkin Viipuri, oli yllättävän kansainvälinen paikka. Sinne muutti ihmisiä savon perukoilta ja ulkomailtakin. Esivanhempani ovat alun perin savo/ Pohjois-Karjalasta, mutta muuttaneet jossain vaiheessa Viipuriin. Sieltä sitten siirtyivät tänne Etelä-Suomeen evakkona. Kukaan ei ole ortodoksi.
Sama meillä. Isovanhemmat olivat syntyisin nykyisestä Pohjois-Karjalasta mutta muuttivat Viipurin lähelle Kirvuun jo 1920-luvulla. Sieltä evakkoina talvisodan aikaan lännemmäksi. Palasivat välirauhan aikaan takaisin mutta piti lopullisesti lähteä jatkosodan syttyessä. Ihan suomenkielisiä luterilaisia olivat.
Tuskin he siellä välirauhan aikana olivat.
Tietänen asian paremmin kuin sinä.
Ok. Poikkeuksellinen kuvio kun olen itse ollut siinä uskossa, että alue oli välirauhan aikana venäläisten hallinnassa.
Näin he minulle itse kertoivat aikoinaan. Toki voi olla niin että palasivat heti kun se oli mahdollista. Heillä oli siellä kahvila. Vieraskirjat ovat minulla.
Heillä on muutenkin menneet reitit ihan eri tavalla kuin suurimmalla osalla. Kannashan tyhjennettiin suomalaisista jatkosodan päättyessä, mutta he lähtivät sieltä jo sodan syttyessä. Mielenkiintoista!
Evakkoperheissä "välirauhaksi" kutsuttiin usein jatkosodan asemasotavaihetta, jolloin iso osa evakoista pääsi palaamaan takaisin luovutetuille alueille.
Tämä sekaannus on tosi yleinen.
Iso osa evakoista, etenkin maanviljelijät, palasivat syksyllä 1941 takaisin, ja lähtivät taas kesäkuussa 1944. Evakkoja suorastaan ohjeistettiin palaamaan takaisin, koska oli selvää, että sodan pitkittyessä Suomea koettelisi elintarvikepula, niin kuin koettelikin; vuosi 1942 oli pahin. 1944 osalta luovutettuja alueita ehdittiin korjaamaan vielä viljasato, ennen kuin Suomen armeijan joukkojen täytyi vetäytyä jälleen nykyisen rajan taakse.
Esimerkiksi Käkisalmi ja iso osa Itä-Kannaksesta jäi sekä talvi- että jatkosodassa venäläisiltä valtaamatta, vasta rauhanteossa he saivat nämä alueet.
No tässä selitys vänkääjälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että siihen vaikutti pitkälle se että he olivat pääsääntöisesti ortodokseja ja heillä oli oma kieli. Tänne tultuaan he kyllä alkoivat käyttää suomen kieltä ja muun muassa monet vaihtoivat nimensä.
Ei todellakaan ollut "suurin osa ortodokseja".
Suomi, etenkin Viipuri, oli yllättävän kansainvälinen paikka. Sinne muutti ihmisiä savon perukoilta ja ulkomailtakin. Esivanhempani ovat alun perin savo/ Pohjois-Karjalasta, mutta muuttaneet jossain vaiheessa Viipuriin. Sieltä sitten siirtyivät tänne Etelä-Suomeen evakkona. Kukaan ei ole ortodoksi.
Sama meillä. Isovanhemmat olivat syntyisin nykyisestä Pohjois-Karjalasta mutta muuttivat Viipurin lähelle Kirvuun jo 1920-luvulla. Sieltä evakkoina talvisodan aikaan lännemmäksi. Palasivat välirauhan aikaan takaisin mutta piti lopullisesti lähteä jatkosodan syttyessä. Ihan suomenkielisiä luterilaisia olivat.
Tuskin he siellä välirauhan aikana olivat.
Tietänen asian paremmin kuin sinä.
Ok. Poikkeuksellinen kuvio kun olen itse ollut siinä uskossa, että alue oli välirauhan aikana venäläisten hallinnassa.
Näin he minulle itse kertoivat aikoinaan. Toki voi olla niin että palasivat heti kun se oli mahdollista. Heillä oli siellä kahvila. Vieraskirjat ovat minulla.
Heillä on muutenkin menneet reitit ihan eri tavalla kuin suurimmalla osalla. Kannashan tyhjennettiin suomalaisista jatkosodan päättyessä, mutta he lähtivät sieltä jo sodan syttyessä. Mielenkiintoista!
Isoisäni joutui sotaan joten isoäitini palasi Joensuuhun jossa asui sukulaisia. Miksi ihmeessä vänkäät asioita, kaikilla ei mene asiat niinkuin wikipediassa sanotaan.
Ei tuo ole vänkäämistä, vaan sanoin jo että mielenkiintoista. Tämä on keskustelupalsta.
Aivan. Ja sinä väitit ettei sanomani ollut totta. No, kahdesti he kuitenkin joka tapauksessa sieltä lähtivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että siihen vaikutti pitkälle se että he olivat pääsääntöisesti ortodokseja ja heillä oli oma kieli. Tänne tultuaan he kyllä alkoivat käyttää suomen kieltä ja muun muassa monet vaihtoivat nimensä.
Ei todellakaan ollut "suurin osa ortodokseja".
Suomi, etenkin Viipuri, oli yllättävän kansainvälinen paikka. Sinne muutti ihmisiä savon perukoilta ja ulkomailtakin. Esivanhempani ovat alun perin savo/ Pohjois-Karjalasta, mutta muuttaneet jossain vaiheessa Viipuriin. Sieltä sitten siirtyivät tänne Etelä-Suomeen evakkona. Kukaan ei ole ortodoksi.
Sama meillä. Isovanhemmat olivat syntyisin nykyisestä Pohjois-Karjalasta mutta muuttivat Viipurin lähelle Kirvuun jo 1920-luvulla. Sieltä evakkoina talvisodan aikaan lännemmäksi. Palasivat välirauhan aikaan takaisin mutta piti lopullisesti lähteä jatkosodan syttyessä. Ihan suomenkielisiä luterilaisia olivat.
Tuskin he siellä välirauhan aikana olivat.
Tietänen asian paremmin kuin sinä.
Ok. Poikkeuksellinen kuvio kun olen itse ollut siinä uskossa, että alue oli välirauhan aikana venäläisten hallinnassa.
Näin he minulle itse kertoivat aikoinaan. Toki voi olla niin että palasivat heti kun se oli mahdollista. Heillä oli siellä kahvila. Vieraskirjat ovat minulla.
Heillä on muutenkin menneet reitit ihan eri tavalla kuin suurimmalla osalla. Kannashan tyhjennettiin suomalaisista jatkosodan päättyessä, mutta he lähtivät sieltä jo sodan syttyessä. Mielenkiintoista!
Isoisäni joutui sotaan joten isoäitini palasi Joensuuhun jossa asui sukulaisia. Miksi ihmeessä vänkäät asioita, kaikilla ei mene asiat niinkuin wikipediassa sanotaan.
Ei tuo ole vänkäämistä, vaan sanoin jo että mielenkiintoista. Tämä on keskustelupalsta.
Aivan. Ja sinä väitit ettei sanomani ollut totta. No, kahdesti he kuitenkin joka tapauksessa sieltä lähtivät.
Rauhoitu nyt. Sinulla oli vaan termit sekaisin.
Pohjanmaalla osa kohteli Karjalasta sotaa pakoon lähteneitä evakoita todella -pskamaisesti-. Pitivät ylemmyydentuntoisina karjalaisia ihan huutolaissakkina. Vaikka ihan samaa omaa Suomen kansaa Karjalan heimo oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohjanmaalla osa kohteli Karjalasta sotaa pakoon lähteneitä evakoita todella -pskamaisesti-. Pitivät ylemmyydentuntoisina karjalaisia ihan huutolaissakkina. Vaikka ihan samaa omaa Suomen kansaa Karjalan heimo oli.
Tästä syystä pyrkivätkin Pohjanmaalta aktiivisesti pois 50-luvulta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Jos sekoittavat inkeriläisiin.
Inkeriläisetkin ovat alunperin suomalaisia, tunnen mummoja jotka paluumuuttivat Suomeen, jotkut puhuvat hyvin suomea jotkut venäjää, suomen puhuminen julkisesti oli kielletty mutta kotonaan puhuivat suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karjalan alueelta evakuoitiin myös etnisiä venäläisiä, useimmat ns. valkoisia porvareita. He olivat niitä, jotka olivat jääneet Suomen puolelle rajaa itsenäistymisen aikaan, ja menettivät venäjän kansalaisuuden. Näitä sitten Risto Ryti otti joukolla kansalaisiksi sitoakseen heidät pysyvästi Suomeen. Tämä voi aiheuttaa pieniä sekaannuksia, itse en ainakaan pitkään aikaan tiennyt, ketä nämä venäjänkieliset ortodoksit evakkojen jatkona olivat
Vierailija kirjoitti:
Karjalan alueelta evakuoitiin myös etnisiä venäläisiä, useimmat ns. valkoisia porvareita. He olivat niitä, jotka olivat jääneet Suomen puolelle rajaa itsenäistymisen aikaan, ja menettivät venäjän kansalaisuuden. Näitä sitten Risto Ryti otti joukolla kansalaisiksi sitoakseen heidät pysyvästi Suomeen. Tämä voi aiheuttaa pieniä sekaannuksia, itse en ainakaan pitkään aikaan tiennyt, ketä nämä venäjänkieliset ortodoksit evakkojen jatkona olivat
Paljonko tuollaisia henkilöitä oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karjalan alueelta evakuoitiin myös etnisiä venäläisiä, useimmat ns. valkoisia porvareita. He olivat niitä, jotka olivat jääneet Suomen puolelle rajaa itsenäistymisen aikaan, ja menettivät venäjän kansalaisuuden. Näitä sitten Risto Ryti otti joukolla kansalaisiksi sitoakseen heidät pysyvästi Suomeen. Tämä voi aiheuttaa pieniä sekaannuksia, itse en ainakaan pitkään aikaan tiennyt, ketä nämä venäjänkieliset ortodoksit evakkojen jatkona olivat
Paljonko tuollaisia henkilöitä oli?
10 000-12 000. Näistä noin 5000-6000 oli etnisiä venäläisiä, joilla oli ollut Suomen kansalaisuus jo sukupolvien ajan, loput näitä valtiottomia emigrantteja. Kansalaiseksiottamishakemuksia hyväksyttiin vuosina 1939-1940 3000-4000 kpl, mutta nämä koskivat koko perhettä. Eli pieni osa evakoista, nämä olivat ihmisiä jotka tiesivät päätyvänsä kuoppaan tai gulagille rajan toisella puolen, koska olivat monesti luokkavihollisia. Esimerkiksi kannaksen venäläisistä monet olivat yrittäjiä
VÄÄRIN MITÄÄN ORTODOKSEJA EI OLLUT VAAN KATOLISET SITTEN LUTERILAISET. ORTODOKSIT EROSIVAT KATOLISESTA KIRKOSTA . LUTERILAISET TAAS MENI KATOLISESTA MUKAAN UUDISTUKSEEN MISSÄ EI ENÄÄ TARVI RUKOILLA LATINAKSI VAAN KÄÄNNETÄÄN UUDEN LIITON TEXTIT KUNKIN OMALLE KIELELLE. VAIKKA SUOMI RUOTSI ON LATINAA ALUNPERIN SILTI HEIMOJEN KANSOJEN KIELET ON MUUTTUNUT. ESIMERKIKSI ENGLANNIN KIELI ON LATINAA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sekoittavat inkeriläisiin.
Tässä kohtaa vasta onkin väärinkäsityksiä.
Tässä tekoäly:
"Ennen Josif Stalinin käynnistämiä vainoja ja pakkokollektivointia (1920-luvun loppua) käytännössä kaikki inkerinsuomalaiset olivat luterilaisia. Luterilainen usko ja suomen kieli olivat juuri ne tekijät, jotka määrittivät inkerinsuomalaisen identiteetin ja erottivat heidät ympäröivästä väestöstä."
Tiedän omien sukulaisteni kertomusten perusteella, että Inkerissä elettiin 300 vuotta (eli siitä asti kun sinne Suomesta jouduttiin) käytännössä täysin suomalaisessa kuplassa. Seka-avioliittoja ei käytännössä ollut. Puoliso haettiin yleensä jostain jostain toisesta suomalaiskylästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karjalan alueelta evakuoitiin myös etnisiä venäläisiä, useimmat ns. valkoisia porvareita. He olivat niitä, jotka olivat jääneet Suomen puolelle rajaa itsenäistymisen aikaan, ja menettivät venäjän kansalaisuuden. Näitä sitten Risto Ryti otti joukolla kansalaisiksi sitoakseen heidät pysyvästi Suomeen. Tämä voi aiheuttaa pieniä sekaannuksia, itse en ainakaan pitkään aikaan tiennyt, ketä nämä venäjänkieliset ortodoksit evakkojen jatkona olivat
Paljonko tuollaisia henkilöitä oli?
10 000-12 000. Näistä noin 5000-6000 oli etnisiä venäläisiä, joilla oli ollut Suomen kansalaisuus jo sukupolvien ajan, loput näitä valtiottomia emigrantteja. Kansalaiseksiottamishakemuksia hyväksyttiin vuosina 1939-1940 3000-4000 kpl, mutta nämä koskivat koko perhettä. Eli pieni osa evakoista, nämä olivat ihmisiä jotka tiesivät päätyvänsä kuoppaan tai gulagille rajan toisella puolen, koska olivat monesti luokkavihollisia. Esimerkiksi kannaksen venäläisistä monet olivat yrittäjiä
Väärin juutalaisia oli noin 1000 kuin romaneja oli noin 1000 LAATOKALLA kylissä ja mitä Viipurissa oli. Katolisia ja luterilaisia oli eniten. Koulut oli katolisen kirkon perustamia. Käytettyjen vaatteiden kaupat oli juutalaisten ja romanit hoiti hevosia. Tataareja tuli Venäjältä Suomeen. He ovat muslimeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän noista huonoista pelloista kannattaa olla kateellinen vielä vuosikymmenten jälkeen!
Omilla sukulaisilla vuodet meni jokseenkin näin (kuten lähes kaikilla muillakin):
Syksy 1939 talvisota alkoi, evakkoon ja sotaan
Jatkosodan aikana väliaikaista rimpuilua kannaksella
Kesäkuu 44 lopullisesti evakkoon
Epämääräistä asumista vuoteen 48 saakka kunnes saivat tilan
Jälleenrakennusta ja pellon raivaamista yms tärkeysjärjestyksessä
Talo valmistui 1952
Vasta aikuisena hahmotin miten älyttömän kauan tuossa meni ja piti vielä leukailuakin kuunnella.
Luterilaiset suomalaiset nyt on ja ovat olleet noita haukkujia aina!
Kaverini sanoi aina, että paree olla niin, kuin olla tuppisuu toljottaja suomalainen, kuten ruotsalaiset heitä kutsui!Onneksi heidät asutettiin usein koko kylä samoille seuduille, joten muuttivat koko yhteisön voimin.
Tämä oli lapsuudessa tosi ihanaa kun naapureina oli karjalaisia ja myös muita sukulaisia kyläilymatkan päässä.Oma isäni oli Soanlahdelta ja ortodoksi mutta ei kyllä Venäjää osannut kuin muutaman sanan.Eläkkeellä opiskeli Venäjää niin että pystyi paikallisten kanssa keskustelemaan kun karjalaiset tekivät kotiseutumatkoja 1992vuodesta eteenpäin.
Itse pystyn nimeämään varmaan 10 sukua jotka asutettiin lähekkäin, ja olihan niitä paljon enemmänkin. Mahdoton pulina kävi kun he tapasivat.
Omissa muistoissani on se miten äärettömän kiitollisia he olivat niitä ihmisiä kohtaan, jotka ottivat heidät ystävällisesti vastaan. Evakkoajan isäntäperheen kanssa pitivät yhteyttä vielä 90-luvulla.
Karjalan Liitto järjestää edelleen kesäjuhlia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sekoittavat inkeriläisiin.
Tässä kohtaa vasta onkin väärinkäsityksiä.
Tässä tekoäly:
"Ennen Josif Stalinin käynnistämiä vainoja ja pakkokollektivointia (1920-luvun loppua) käytännössä kaikki inkerinsuomalaiset olivat luterilaisia. Luterilainen usko ja suomen kieli olivat juuri ne tekijät, jotka määrittivät inkerinsuomalaisen identiteetin ja erottivat heidät ympäröivästä väestöstä."
Tiedän omien sukulaisteni kertomusten perusteella, että Inkerissä elettiin 300 vuotta (eli siitä asti kun sinne Suomesta jouduttiin) käytännössä täysin suomalaisessa kuplassa. Seka-avioliittoja ei käytännössä ollut. Puoliso haettiin yleensä jostain jostain toisesta suomalaiskylästä.
Väärin suuri osa oli katolisen kirkon jäseniä ennen uskon uudistusta minkä jälkeen osa liittyi uudistukseen ja sai oman kielisten uuden testamentin myös Inkerin heimo sai omat ja karjalaiset oman. Eri murteella myöhemmin. Suomen karjalaiset oli aitoja suomen heimoisia suomen ja latinan kielisiä. Juutalaisia oli Venäjällä myös Pietarissa ja Moskovassa. He kieltää Jeesuksen. Kuin muslimit kieltää. Venäjällä on shamaanikulttuuri ollut myös aasialaista perua. Nämä ortodoksien aivopesua on 90% valetta.
Ukrainalaiset on tehnyt evakkolauluja nimellä Black CLOUD musta pilvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän noista huonoista pelloista kannattaa olla kateellinen vielä vuosikymmenten jälkeen!
Omilla sukulaisilla vuodet meni jokseenkin näin (kuten lähes kaikilla muillakin):
Syksy 1939 talvisota alkoi, evakkoon ja sotaan
Jatkosodan aikana väliaikaista rimpuilua kannaksella
Kesäkuu 44 lopullisesti evakkoon
Epämääräistä asumista vuoteen 48 saakka kunnes saivat tilan
Jälleenrakennusta ja pellon raivaamista yms tärkeysjärjestyksessä
Talo valmistui 1952
Vasta aikuisena hahmotin miten älyttömän kauan tuossa meni ja piti vielä leukailuakin kuunnella.
Luterilaiset suomalaiset nyt on ja ovat olleet noita haukkujia aina!
Kaverini sanoi aina, että paree olla niin, kuin olla tuppisuu toljottaja suomalainen, kuten ruotsalaiset heitä kutsui!Onneksi heidät asutettiin usein koko kylä samoille seuduille, joten muuttivat koko yhteisön voimin.
Tämä oli lapsuudessa tosi ihanaa kun naapureina oli karjalaisia ja myös muita sukulaisia kyläilymatkan päässä.Oma isäni oli Soanlahdelta ja ortodoksi mutta ei kyllä Venäjää osannut kuin muutaman sanan.Eläkkeellä opiskeli Venäjää niin että pystyi paikallisten kanssa keskustelemaan kun karjalaiset tekivät kotiseutumatkoja 1992vuodesta eteenpäin.
Itse pystyn nimeämään varmaan 10 sukua jotka asutettiin lähekkäin, ja olihan niitä paljon enemmänkin. Mahdoton pulina kävi kun he tapasivat.
Omissa muistoissani on se miten äärettömän kiitollisia he olivat niitä ihmisiä kohtaan, jotka ottivat heidät ystävällisesti vastaan. Evakkoajan isäntäperheen kanssa pitivät yhteyttä vielä 90-luvulla.
Karjalan Liitto järjestää edelleen kesäjuhlia.
Sehän riippuu onko venäläinen joka kertoo olevansa Karjalasta vai oikea suomalainen.
Isoisäni joutui sotaan joten isoäitini palasi Joensuuhun jossa asui sukulaisia. Miksi ihmeessä vänkäät asioita, kaikilla ei mene asiat niinkuin wikipediassa sanotaan.