Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka usein teidän n. 3 v:t tekevät päiväkodissa jotain kiellettyä?
26.06.2024 |
Mietin siis, että onko meidän lapsi jotenkin poikkeuksellisen vaikea tapaus vai onko tällainen palaute ihan tavallista:
Useamman kerran viikossa tulee päiväkodista palaute, että lapsemme on päivän aikana esimerkiksi tönäissyt toista, heittänyt hiekkaa, napannut toista liian kovasti kädestä kiinni tms. Kerrat ovat siis yksittäisiä, mutta tuntuu, että lähes joka päivää tapahtuu jotakin. Lapselle on sanottu sekä kotona että päiväkodissa sen sata kertaa, että noin ei saa tehdä ja se tuntuu toisista epämukavalta, mutta lapsi tekee väärin ja sanoo tekevänsä niin, koska se on hänestä hauskaa.
Enkä kaipaa tähän nyt huonosta vanhemmuudesta syyllistämistä, meillä on läsnäoloa, selkeät rajat ja lasta todella kasvatetaan kotona. Lapsi on ollut varhaiskasvatuksessa alle vuoden, hoidimme häntä kotona mahdollisimman pitkään.
Kommentit (65)
Meillä ei lapsia laitettu koskaan mihinkään päiväkotiin eikä tarhaan vaan heillä oli ihan hoitaja kotona silloin harvoin kun sellaista tarvittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä esikoinen ei tehnyt tuollaisia lainkaan, kuopuksesta taas tuli päiväkodista palautetta aika useinkin. Oli tönimistä, levottomuutta yms.
Myöhemmin hänellä on todettu lievähköjä autismin kirjon piirteitä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä ikätoverien kanssa on ollut haasteita koko kouluajan. Lapsi/nuori ei ole päiväkoti-iän jälkeen käyttäytynyt väkivaltaisesti tai häiritsevästi, mutta jää joukossa helposti ulkopuoliseksi. :(Hyvä että väkivaltainen käytös on jäänyt. Mutta päiväkotiaikanaan hän vahingoitti muiden lasten kehitystä. Päiväkoti-ikäisten väkivaltaisuus on aivan alitunnistettu ongelma, johon ei puututa riittävästi. Normaaleille lapsille tulisi turvata kasvurauha.
Tämä! Juuri mietin että miksi on ok 3v:aan olla väkivallan kohde kun pahoinpitelijä on samanikäinen ja -kokoinen? Pitäisi olla nollatoleranssi ja pahoinpitelijä heti muualle eikä vaan höpötellä ja selitellä edelleen kun on heitetty hiekkaa päin monta kertaa, viety lelut kädestä ja työnnetty kumoon viidennettä kertaa. Sitten mediassa isot julkaisut kun joku aikuinen pimu saanut ehdottelevan _tekstiviestin_ toiselta aikuiselta ja miten traumaattista tällainen voi olla. Kiltit lapset eivät ole mitään tunteiden harjoittelunyrkkeilysäkkejä!
Meilläkin aloitti varhaiskasvatuksen vasta kolmevuotiaana, nyt täyttää kohta viisi. Yhden tai kaksi kertaa on tullut "negatiivista" palautetta, että on siis käyttäytynyt huonosti. Tosin sekin kyllä esitettiin siihen sävyyn, että "ei huolta, kuuluu tähän ikään ja menee kohta ohi, mutta ajattelin vain mainita". Jos siis tuollaista palautetta tulee jatkuvasti niin on kaksi vaihtoehtoa. 1. Sinun lapsella on vakavia käytösongelmia tai 2. Aikuiset siellä ovat liian herkkiä, liian stressaantuneita, eivät pidä lapsestasi tms. mikä saa heidät jatkuvasti nipottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Eivät tehneet koskaan. Tuo että lapsi sanoo sen olevan hauskaa kertoo sadistisesta luonteesta. Vaikeuksia luvassa myöhemmin paljon,
Höpöhöpö nyt taas. Se kertoo siitä, että kasvattajilla ei ole homma hanskassa. Vrt koiranpennun mielestä on hauskaa pureskella ihmisen käsiä ja hihoja - ihminen estää ja keksii jotain parempaa tilalle.
Kotona voi jäkättää asiasta vaikka kuinka, mutta hyödytöntä. Eihän ne vanhemmat siellä päiväkodissa ole. Päiväkodissa ollaan nyt vähän kädettömiä. En ihmettele jos on haastava ryhmä ja ehkä kasvattajapulaa.
Siinä olet oikeassa, että myöhemmin on luvassa paljon vaikeuksia, JOS kukaan ei pysty ohjaamaan lasta niin että ohjaus TOIMII.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin aloitti varhaiskasvatuksen vasta kolmevuotiaana, nyt täyttää kohta viisi. Yhden tai kaksi kertaa on tullut "negatiivista" palautetta, että on siis käyttäytynyt huonosti. Tosin sekin kyllä esitettiin siihen sävyyn, että "ei huolta, kuuluu tähän ikään ja menee kohta ohi, mutta ajattelin vain mainita". Jos siis tuollaista palautetta tulee jatkuvasti niin on kaksi vaihtoehtoa. 1. Sinun lapsella on vakavia käytösongelmia tai 2. Aikuiset siellä ovat liian herkkiä, liian stressaantuneita, eivät pidä lapsestasi tms. mikä saa heidät jatkuvasti nipottamaan.
Tuo 2. vaihtoehto ei sovi kuvaan, sillä jos lapsi tosiasiallisesti ja toistuvasti heittelee hiekkaa, kohtelee muita kovakouraisesti ja lyö heitä sekä vielä pitää sitä hauskana myös vanhempien käsityksen mukaan, asiaan puuttuminen ei TODELLAKAAN ole nipottamista tai yliherkkyyttä! Valoja päälle. Milloin sitä kasvattamista ja rajojen asettamista tarvitaan, jos ei juuri tällaisissa tapauksissa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä ole paikalla vahtimassa. Eikä lapseni päiväkodissa ole (luojan kiitos) niin uusavuttomia vakaopeja, että pitäisi jokainen tönäisy ja mukaisu vanhemmille raportoida. 3v ei enää edes muista niitä tapahtumia, kun tarhapäivä on ohi. Ihan turha niitä on kotona enää vatvoa. Tilanteet hoidetaan silloin kun ne ovat päällä. Vanhemmille raportoidaan vain, jos kyse on jostain isosta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin aloitti varhaiskasvatuksen vasta kolmevuotiaana, nyt täyttää kohta viisi. Yhden tai kaksi kertaa on tullut "negatiivista" palautetta, että on siis käyttäytynyt huonosti. Tosin sekin kyllä esitettiin siihen sävyyn, että "ei huolta, kuuluu tähän ikään ja menee kohta ohi, mutta ajattelin vain mainita". Jos siis tuollaista palautetta tulee jatkuvasti niin on kaksi vaihtoehtoa. 1. Sinun lapsella on vakavia käytösongelmia tai 2. Aikuiset siellä ovat liian herkkiä, liian stressaantuneita, eivät pidä lapsestasi tms. mikä saa heidät jatkuvasti nipottamaan.
Tuo 2. vaihtoehto ei sovi kuvaan, sillä jos lapsi tosiasiallisesti ja toistuvasti heittelee hiekkaa, kohtelee muita kovakouraisesti ja lyö heitä sekä vielä pitää sitä hauskana myös vanhempien käsityksen mukaan, asiaan puuttuminen ei TODELLAKAAN ole nipottamista tai yliherkkyyttä! Valoja päälle. Milloin sitä kasvattamis
Sopii täydellisesti kuvaan. Nykyisin päiväkodeissa on hysteerisiä tätejä, joiden mielestä KAIKKI pitää raportoida vanhemmille. Normaaliälyinen hoitaja kieltää lasta ja selvittää tilanteeen silloin, kun ei-toivottua käytöstä tapahtuu ja asia on sillä käsitelty. 3v:lle ontäysin normaalia tehdä kiellettyjä asioita. Sinäkin olet tehnyt siinä iässä vaikka ja mitä kiellettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin aloitti varhaiskasvatuksen vasta kolmevuotiaana, nyt täyttää kohta viisi. Yhden tai kaksi kertaa on tullut "negatiivista" palautetta, että on siis käyttäytynyt huonosti. Tosin sekin kyllä esitettiin siihen sävyyn, että "ei huolta, kuuluu tähän ikään ja menee kohta ohi, mutta ajattelin vain mainita". Jos siis tuollaista palautetta tulee jatkuvasti niin on kaksi vaihtoehtoa. 1. Sinun lapsella on vakavia käytösongelmia tai 2. Aikuiset siellä ovat liian herkkiä, liian stressaantuneita, eivät pidä lapsestasi tms. mikä saa heidät jatkuvasti nipottamaan.
Tuo 2. vaihtoehto ei sovi kuvaan, sillä jos lapsi tosiasiallisesti ja toistuvasti heittelee hiekkaa, kohtelee muita kovakouraisesti ja lyö heitä sekä vielä pitää sitä hauskana myös vanhempien käsityksen mukaan, asiaan puuttuminen ei TODELLAKAAN ole nipottamista tai yliherkkyyttä! Valoja päälle. Milloin sitä kasvattamis
Tietenkin asiaan pitää puuttua ja asiasta pitää sanoa, jos toistuvasti vahingoittaa muita eikä käytös muutu käskyistä ja ohjauksesta huolimatta. Mutta on myös päiväkoteja/varhaiskasvattajia, jossa arki on liian hektistä, resurssit liian pienet ja kasvattajat niin tiukilla, että normaalista pienen lapsen käytöksestä turhaudutaan vähän liiankin herkästi. En sano, että tässä on siitä kyse, mutta vanhempana keskustelisin kasvattajien kanssa, että mikä siellä päiväkodissa nyt hiertää. Onko lapsen käytös huolestuttavaa vai eikö heillä vain riitä kasvattajat ohjaamaan ja vahtimaan lapsia.
Normaali lapsi kokeilee, mutta myös OPPII. Jos saatte monta kertaa viikossa palautetta samoista asioista, kuulostaa vahvasti siltä että lapsellanne on itsesäätelyn ja/tai sos. emot-puolen häiriöitä, joihin on syytä hankkia vahvempaa tukea ennen kuin on liian myöhäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin aloitti varhaiskasvatuksen vasta kolmevuotiaana, nyt täyttää kohta viisi. Yhden tai kaksi kertaa on tullut "negatiivista" palautetta, että on siis käyttäytynyt huonosti. Tosin sekin kyllä esitettiin siihen sävyyn, että "ei huolta, kuuluu tähän ikään ja menee kohta ohi, mutta ajattelin vain mainita". Jos siis tuollaista palautetta tulee jatkuvasti niin on kaksi vaihtoehtoa. 1. Sinun lapsella on vakavia käytösongelmia tai 2. Aikuiset siellä ovat liian herkkiä, liian stressaantuneita, eivät pidä lapsestasi tms. mikä saa heidät jatkuvasti nipottamaan.
Tuo 2. vaihtoehto ei sovi kuvaan, sillä jos lapsi tosiasiallisesti ja toistuvasti heittelee hiekkaa, kohtelee muita kovakouraisesti ja lyö heitä sekä vielä pitää sitä hauskana myös vanhempien käsityksen mukaan, asiaan puuttuminen ei TODELLAKAAN ole nipottamista tai yliherkkyyttä! Valoja päälle. Milloin sitä kasvattamis
Kasvattaminen ja rajojen asettaminen on eri asia kuin vanhemmille kanteleminen jokaisesta pikkujutusta. Tönimisiä ja hiekan heittämisiä tapahtuu jokaisen lapsen toimesta aina silloin tällöin. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Ei lapsi tiedä automaattisesti, mikä on kiellettyä ja mikä ei. Siksi siellä päiväkodissa on niitä yliopistokoulutettuja naikkosia, että ne kertovat lapsille, mitä saa tehdä ja mitä ei. Jos lapsi heittää hiekkaa esim. klo 9 aamulla, se asia käsitellään klo 9 aamulla eikä vasta klo 17, kun äiti tulee hakemaan kotiin. Lapsi on ihan hämillään, kun äiti alkaa jankuttaa tilanteesta, jonka lapsi on jo unohtanut.
Vierailija kirjoitti:
Normaali lapsi kokeilee, mutta myös OPPII. Jos saatte monta kertaa viikossa palautetta samoista asioista, kuulostaa vahvasti siltä että lapsellanne on itsesäätelyn ja/tai sos. emot-puolen häiriöitä, joihin on syytä hankkia vahvempaa tukea ennen kuin on liian myöhäistä.
Kyseessä on KOLMEVUOTIAS. Ei sellainen opi kerrasta.Eikä kahdesta. Eikä vielä edes kymmenennestä kerrasta. Sulla ei selkeästi ole lapsi, kun sekoilet tuollaisia kolmevuotiaasta lapsesta. Tietenkin hänellä on itsesäätelyn "häiriöitä", koska hän on vasta PIENI LAPSI. Hän vasta OPETTELEE itsesäätelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen vuoden aikana ei kertaakaan, silloin häntä purtiin ja hakattiin ja potkittiin, mutta hoitajien mielestä se oli sellaista lasten opettelemista olemaan yhdessä. Sitten vaari opetti pojalle, että jos sattuu, niin lyö takaisin ja lujaa. Nyt meidän 4v:sta tulee kerran viikossa vähintään valitusta, että löi toista. Kun asiaa selvitetään, niin puolustautui, ei aloittanut. Sanoin päiväkotiin, että estäkää sitä purijaa puremasta, niin lapseni ei lyö.
Kuka tänä päivänä kannustaa lasta turvautumaan nyrkkeihin, kun harmittaa tai joku muu toimii epäreilusti? Lasun paikka, moinen välinpitämättömyys. Vaarannatte lapsenne kehityksen.
Pitäisikö antaa toisten lasten purra, hakata ja potkia? Se vaarantaa lapsen kehityksen. Asiantuntevat, koulutetut kasvattajat ottavat kopin tilanteesta ja estävät kiusaamisen ja satuttamisen. Pk:n aikuiset saivat mitä tilasivat, joten märinä on turhaa.
Lapset opettelivat olemaan yhdessä, kuten toivottiin. Ei ole nelivuotiaan syy, etteivät aikuiset puutu väkivaltaan joka häneen kohdistuu. Hyvä neuvo vaarilta, nostan hattua hänelle. Hieno mies, kyllä lapsellakin on oikeus puolustaa itseään jos aikuiset eivät viitsi.
Kuka sanoo puremista, hakkaamista ja potkimista epäreiluksi toiminnaksi joka harmittaa? Se on kiusaamista ja väkivaltaa. Sitä ei valkopese ja vähättele kukaan normaali ihminen.
Olen eri, ja N
Meillä oli juuri sama tilanne. Kyllä siinä sai aika paljon työtä tehdä että lasta sai ohjattua oikeaan suuntaan. Mutta niin joutuu päiväkodin henkilötkin tekemään. Ei riitä vain toteamus silloin tällöin ai ai et saa tehdä noin. Se on jatkuvaa toistoa ja opettelua. Meillä hävisi n. 4 vuoteen mennessä käytös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan joka päivä. En lotkauta korvaanikaan päikkytätien valituksille. Jos ammattikasvattajat eivät pärjää 3-vuotiaan kanssa, on aika vaihtaa alaa. Kotona kyllä kasvatan ja ohjaan lasta ihan normaalisti, mutta en ala työpäivän jälkeen käymään läpi asioita, jotka ovat päikkytätien vastuulla. Keskitymme työpäiväni jälkeen mukaviin asioihin emmekä päikkytätien valitusten läpikäymiseen. Jos lapsi ei kuule muuta kuin negatiivista puhetta, ei ihme, jos hän oireilee nauramalla tönimiselle jne. Selkeä stressireaktio, kun jatkuvasti jauhetaan vain "ei saa sitä ja ei saa tätä".
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen vuoden aikana ei kertaakaan, silloin häntä purtiin ja hakattiin ja potkittiin, mutta hoitajien mielestä se oli sellaista lasten opettelemista olemaan yhdessä. Sitten vaari opetti pojalle, että jos sattuu, niin lyö takaisin ja lujaa. Nyt meidän 4v:sta tulee kerran viikossa vähintään valitusta, että löi toista. Kun asiaa selvitetään, niin puolustautui, ei aloittanut. Sanoin päiväkotiin, että estäkää sitä purijaa puremasta, niin lapseni ei lyö.
Ihan ystävällisesti huomautan, että tässä kyllä sekä vaari että.hänen kasvatusmetodinsa siunaava huoltaja kuulostavat itsekin aikamoisilta pukareilta. Hammurabin silmä silmästä -lait eivät kuulu tänne, kannattaa varmaan päivittää kasvstusnäkemyksiä hieman ihan lapsenne parasta ajatellen. Jos hän oppii ratkaisemaan epämukavia tilanteita nyrkeillä, luotatteko ettei kynnys nyrkkien käyttöön madallu liikaa? Lapsen arvostelukyky ei riitä arvioimaan, milloin nyrkkeihin voi turvautua ja milloin ei, ja pian tuo on hänellä selkärangassa.
Päiväkodeissa opetetaan yksiselitteisesti, ettei ketään saa ikinä lyödä (perustuen lakeihin, vasuun, yk:n lasten oikeuksien sopimukseen jne.). Miten lapsi voi tietää, mitä häneltä odotetaan, jos kodin ja päiväkodin ohjeet ovat ihan erilaiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali lapsi kokeilee, mutta myös OPPII. Jos saatte monta kertaa viikossa palautetta samoista asioista, kuulostaa vahvasti siltä että lapsellanne on itsesäätelyn ja/tai sos. emot-puolen häiriöitä, joihin on syytä hankkia vahvempaa tukea ennen kuin on liian myöhäistä.
Kyseessä on KOLMEVUOTIAS. Ei sellainen opi kerrasta.Eikä kahdesta. Eikä vielä edes kymmenennestä kerrasta. Sulla ei selkeästi ole lapsi, kun sekoilet tuollaisia kolmevuotiaasta lapsesta. Tietenkin hänellä on itsesäätelyn "häiriöitä", koska hän on vasta PIENI LAPSI. Hän vasta OPETTELEE itsesäätelyä.
..Aikuisen tuella. Kolmevuotias on helppo, vaikka hän vasta opettelee. Koulutetun aikuisen kyllä pitäisi pärjätä sen ikäisen kanssa, kai hän nyt jotakin on opiskellut lasten kasvatuksesta ja ohjaamisesta? Jos ei pärjää, olisi syytä saada töihin kokeneempaa porukkaa kuin nuoria vasta valmistuneita.
Olen eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali lapsi kokeilee, mutta myös OPPII. Jos saatte monta kertaa viikossa palautetta samoista asioista, kuulostaa vahvasti siltä että lapsellanne on itsesäätelyn ja/tai sos. emot-puolen häiriöitä, joihin on syytä hankkia vahvempaa tukea ennen kuin on liian myöhäistä.
Kyseessä on KOLMEVUOTIAS. Ei sellainen opi kerrasta.Eikä kahdesta. Eikä vielä edes kymmenennestä kerrasta. Sulla ei selkeästi ole lapsi, kun sekoilet tuollaisia kolmevuotiaasta lapsesta. Tietenkin hänellä on itsesäätelyn "häiriöitä", koska hän on vasta PIENI LAPSI. Hän vasta OPETTELEE itsesäätelyä.
Minulla on kaksi aikuista lasta ja olen varhaiskasvatuksen opettaja. Saatanpa siis jotakin aiheesta tietää. Kyseessä on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, jos kasvattajien interventioilla ei ole vaikutusta, minkä vuoksi on syytä sitä vahvempaa tukea hankkia. Ikävä kyllä toiset lapset alkavat äkkiä vältellä tällaista lasta, joka selkeästi tarvitsee myös leikkitaitojen ohjausta. Kierre syntyy pian, jos asiaa ei ota riittävän vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali lapsi kokeilee, mutta myös OPPII. Jos saatte monta kertaa viikossa palautetta samoista asioista, kuulostaa vahvasti siltä että lapsellanne on itsesäätelyn ja/tai sos. emot-puolen häiriöitä, joihin on syytä hankkia vahvempaa tukea ennen kuin on liian myöhäistä.
Kyseessä on KOLMEVUOTIAS. Ei sellainen opi kerrasta.Eikä kahdesta. Eikä vielä edes kymmenennestä kerrasta. Sulla ei selkeästi ole lapsi, kun sekoilet tuollaisia kolmevuotiaasta lapsesta. Tietenkin hänellä on itsesäätelyn "häiriöitä", koska hän on vasta PIENI LAPSI. Hän vasta OPETTELEE itsesäätelyä.
Minulla on kaksi aikuista lasta ja olen varhaiskasvatuksen opettaja. Saatanpa siis jotakin aiheesta tietää. Kyseessä on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, jos kasvattajien interventioilla ei ole vaikutusta, minkä vuoksi on syytä sitä
Hukkaan mennyt sulla koulutus, kun et edes perusasioita tiedä. Kysypä googlelta, mitä tarkoittaa uhmaikä. Saattaa valaista sinulle tätä asiaa.
Alue: Aihe vapaa
Kuka tänä päivänä kannustaa lasta turvautumaan nyrkkeihin, kun harmittaa tai joku muu toimii epäreilusti? Lasun paikka, moinen välinpitämättömyys. Vaarannatte lapsenne kehityksen.