Toisen polven evakko, ikävöitkö?
Ikääntyessä ymmärrän isääni aina paremmin. Reilut kymmenen ikäisenä joutui jättämään kotitanhuansa Käkisalmessa, Laatokan rannalla. Luulivat pääsevänsä palaamaan, pääsivätkin hetkeksi ja uusi evakkotaival kohti pohjanmaata, erilaista murretta, erilaista elämää. Olen evakko minäkin, ilman juuria, ilman kotia...
Onko teitä muitakin? Ikävöiviä toisen polven evakoita?
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempani joutuivat lähtemään kotiseudultaan, joka jäi rajan taakse. En muista heidän mitenkään erityisesti velloneen mielipahassa, tottakai joskus mainitsivat kaipaavansa kotiseutujaan mutta siinä se.
He jäivät Etelä-Karjalaan ja kasvattivat perheensä täällä, suurin osa suvustani asuu edelleen täällä kuten minäkin. Miellän itseni karjalaiseksi ja juureni ovat kotipaikkakunnallani. Eivät rajan takana, enkä kaihoa sinne enkä kaipaa Karjalaa takaisin kun ehkä Portion Boysin laulua laulaessa :D
En ole koskaan aiemmin kuullutkaan toisen polven evakoista jotka kaipaavat Karjalaan.
No nytpä kuulit🤔
Karjala-juhlissa on ihan yleinen kysymys: nostakaa kädet pystyyn evakot, toisen polven evakot jne
Ikävä ja evakkous on minua, en kaipaa sinne, mutta tietty juurettomuus on tuttu tunne
Täällä myös kolmannen polven karjalainen. Parvekkeella liehuu Karjalan lippu uhmakkaasti vasten taivasta.
Karjala itsenäiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Evakon lapsena ymmärrän kyllä hyvin nykyisiä pakolaisia. Rankkaa oli joillakin karjalaisilla suomessa kun ryssäksi haukuttiin ja heitettiin ulos luvatusta asunnosta. Traumat siirtyy sukupolvelta toiselle.
Ymmärtää sen millaista muualta tulleilla on, kun kohtaavat suomalaisia.
Oudon paljon kommentteja heiltä, joita aihe ei luulisi koskettavan millään lailla, kysyin kokemuksia toisen polven evakoilta ja sain solvauksia.
Petyin.
Kiitos niistä kommenteisra, jotka sivusivat aihetta
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös kolmannen polven karjalainen. Parvekkeella liehuu Karjalan lippu uhmakkaasti vasten taivasta.
Karjala itsenäiseksi!
Tuota noin... nehän eivät ole Suomen karjalaisia, jotka sitä touhuavat, vaan ihan itärajan takaisia keskenään. Oli iltapäiväehdessä juttua Ukrainan rintamalta näistä. Suomen karjalaisilla on Suomen lippu.
Ei Suomessa ole mitään konkreettisia haikailuja tuohon suuntaan, kunhan vaan saataisiin elää täällä rauhassa ilman, että tänne hyökätään.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös kolmannen polven karjalainen. Parvekkeella liehuu Karjalan lippu uhmakkaasti vasten taivasta.
Karjala itsenäiseksi!
Evakot ovat suurimmaksi osaksi väestöä joka muutti Suomen Karjalaan aikaisintaan 1630-luvulla. Karjalan lippu kuuluu karjalaisille kansoille jotka erosivat kantaväestöstä (samasta kuin suomalaiset, virolaiset, vepsäläiset, vatjalaiset ja liiviläiset) jo 1600 vuotta sitten.
Muuten, oikeassa Karjalassa ei kauheasti pidetä suomalaisista. Kutsuvat meitä ruotzeiksi.
Äitini oli Kannakselta. Minulla ei ole mitään tunnesidettä Karjalaan, mihinkään niistä. Historiallista kiinnostusta kyllä koska se on omaa alaani.
Ei ole olemassa mitään toisen polven evakkoja. On vain evakkojen jälkeläisiä.
Ei voi ikävöidä sitä, mitä ei ole koskaan nähnytkään.
Mutta karjalaisia juuria voi kunnioittaa tai niistä olla ylpeä.
Uskokaa jo, trollit, ettei Suomessa ole minkäänlaisia haikailuja asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole mitään konkreettisia haikailuja tuohon suuntaan, kunhan vaan saataisiin elää täällä rauhassa ilman, että tänne hyökätään.
No. Täällä Suomessa on paljon karjalaisjuhlia, missä kysytään suhdettasi Karjalaan... ei tarkoita mitään kaappauksia, vaan sitä suhdetta, oletko evakko, vai toisen polven evakko, onko tunnesiteitä? Oletko unohtanur?
Tätä täällä kyselelen
Kerrohan
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään toisen polven evakkoja. On vain evakkojen jälkeläisiä.
Ei voi ikävöidä sitä, mitä ei ole koskaan nähnytkään.
Mutta karjalaisia juuria voi kunnioittaa tai niistä olla ylpeä.
Eli orpo ei voi mielestäsi kaivata vanhempia, jos ei ole heitä koskaan nähnyt?
Teille, jotka epäilette, epäröitte toisen polven Karjalaisuutta, evakkoutta. Osallistukaa kesäjuhliin, niissä käy sadoittain toisen polven evakoita, saatatte löytää kotinne...
Ap tässä vielä
Vuosittain satoja toisen polven evakoita, Karjalaisia osallistuu Karjalaisten kesäjuhlaan, kymmenittäin myös evakoita. Juhlimme yhdessä. Muistamme yhdessä.
N63
Mä tunnistan ap:n ajatuksen tavallaan. Se sai mut tutkimaan ja miettimään sukuani enemmänkin. Tajusin, että molempien vanhempien puolelta suku on aina liikkunut. Vähintään joka toinen sukupolvi lähtenyt jonnekin. Ensin siellä nykyisen rajan molemmin puolin on liikuttu, osa on tullut sinne toiselta puolen Suomea ties mistä syystä. Sitten joku lähtenyt siirtolaiseksi Amerikkaan, toinen Ruotsiin, kolmas maaseudulta Etelä-Suomeen rakennemuutosten perässä. Osa palannut, osa jäänyt. Vaikka evakkoon lähteminen ja kodin jääminen rajan taa on ollut dramaattista ja surullista, suvun ketjuissa se on kuitenkin vain yksi muutos. Harva on pysynyt pitkään samalla paikalla monta sukupolvea. Juuret eivät ole siis ainakaan itselläni olleet vain yhdessä paikassa, vaikka tavallaan monessa paikassa. Tämän oivaltaminen helpotti itseäni.
Vierailija kirjoitti:
En ole evakko. Äitini oli.
Olet 'toisen polven evakko', se on sanonta, kun haluaa säilyttää karjalaisia tapoja, ylläpitää perinteitä ja tunnistaa juurensa
eri
Isovanhempani joutuivat lähtemään kotiseudultaan, joka jäi rajan taakse. En muista heidän mitenkään erityisesti velloneen mielipahassa, tottakai joskus mainitsivat kaipaavansa kotiseutujaan mutta siinä se.
He jäivät Etelä-Karjalaan ja kasvattivat perheensä täällä, suurin osa suvustani asuu edelleen täällä kuten minäkin. Miellän itseni karjalaiseksi ja juureni ovat kotipaikkakunnallani. Eivät rajan takana, enkä kaihoa sinne enkä kaipaa Karjalaa takaisin kun ehkä Portion Boysin laulua laulaessa :D
En ole koskaan aiemmin kuullutkaan toisen polven evakoista jotka kaipaavat Karjalaan.