Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä toisilla on velaton talo, sijoituksia 100000, ja muutenkin hirveä omaisuus
25.06.2024 |
Itsellä menee mitä tulee, ja sijoitukset ei kasva.
En kyllä elä pihisti
Kommentit (251)
Kun saa säästöön jonkin verran alkaa raha tuottamaan uutta rahaa. Nyt saa säästöille noin 3,4-4% koron joka tekee säästöistä riippuen jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin tyhjätaskuna ja omistan ne edelleen.
Vierailija kirjoitti:
18. Niitä eroja alkaa kertyä jo nuorella iällä silloin kun talous koostuu kahdesta kovapalkkaisesta. Kyllä sitä rahaa silloin jää säästöön ja sijoitettavaksi ihan eri tavalla kuin vaikkapa kahdella matalasti palkatulla duunarilla (mies ns. persvakoäijä ja emäntä vaikka baarimuija).
Mutta kun ei sitä rahaa hirveän paljon enemmän jää kk:ssa. Ellei oo jokin toimari puolen millin vuosipalkalla
Vierailija kirjoitti:
Nollasta olen aloittanut ja itse omaisuuteni tienannut. Olen B:n ylioppilas, onni suosii rohkeaa kun toimeen tarttuu.
Sama täällä, paitsi koulutuksena pelkkä ammattikoulu (kolme ammattitutkintoa).
Vierailija kirjoitti:
18. Niitä eroja alkaa kertyä jo nuorella iällä silloin kun talous koostuu kahdesta kovapalkkaisesta. Kyllä sitä rahaa silloin jää säästöön ja sijoitettavaksi ihan eri tavalla kuin vaikkapa kahdella matalasti palkatulla duunarilla (mies ns. persvakoäijä ja emäntä vaikka baarimuija).
Ensiasunto kannattaa ostaa mahdollisimman nuorena, alle kolmikymppisenä. Itse olin määräaikaisessa työsuhteessa ja mies pätkätöissä kun ostimme kaksiomme Helsingistä -07. Olin tuolloin 28-vuotias. Hyvin sai lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma tarina:
Tyhjätaskuina opiskelijoina solmittiin parisuhde. Yhdessä opiskeltiin ja valmistuttiin, puoliso paremmin tienaaviin töihin, itse akateemiseksi pätkätyöläisiksi. Aina ollaan eletty siten ettei ole tarvinnut miettiä onko tilillä rahaa, eli elintaso ei ole noussut tulojen nousun mukana. Ollaan painettu pitkää päivää, maksettu itse rakennettu talo, kasvatettu kolme lasta. Autot ollaan ostettu säästöillä. Talon kun saimme maksettua rahaa vapautui myös itsemme ja perheen hemmotteluun. Itsekin pääsin vakitöihin ja tienaan nykyään ihan mukavasti. Ja koko työuran ajan ollaan laitettu rahaa sivuun ja sijoituksiin.
Eli pähkinänkuoressa: pitkä parisuhde, hyvä palkka/palkat ja vakityö, hankinnat tehdään harkiten, pitkäaikainen sijoitustrategia.
Mene töihin. Pihistämilläsi kela rahoilla ei pitkälle pötkitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun saa säästöön jonkin verran alkaa raha tuottamaan uutta rahaa. Nyt saa säästöille noin 3,4-4% koron joka tekee säästöistä riippuen jonkin verran.
Laiha lohtu kun inflaatio on mitä on. Ja sitten kun inflaatio taas on uudestaan alle 2%, et enää saa mitään korkoa pankista.
Parempi laittaa rahan osakkeisiin, muttei suomen pörssiin koska suomen työvoima on niin kallista, laiskaa ja ammattitaidotonta ettei suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Olen huommanut ettei suomalaiset it-ukot nyktisin pärjää edes intialaisille. Ja kaikki varmaan tietää millaiset ammattitaidot heillä on.
En meikkaa, koska olen allerginen meikeille. En värjää hiuksia, koska olen hiusväreille allerginen. En voi edes käyttää sinisiä farkkuja tai muitakaan vaatteita, koska olen siniselle pigmenteille allerginen.
Ostan siis vuodesta toiseen apteekin perusvoidetta, hajustamatonta aurinkovoidetta, hajustamatonta shampoota ja deodoranttia jne. Vaatteetkin käytän huolella loppuun, koska kammoan ihon reaktioita väripigmentteihin. Nehän eivät irtoa ensimmäisessä pesussa eikä se ole tietenkään tarkoituskaan.
En tunne vetoa rahapeleihin, alkoholiin, tupakkaan tai ravintoloihin. Olen lukutoukka ja hyödyn siitä sijoittaessani. Minulle on luksusta pitää huolta hampaistani käymällä kahdesti vuodessa hammashygienistillä ja käyttämällä aamuin illoin laadukasta hammastahnaa, joka ei aiheuta aftoja suuhun. Sen lisäksi sijoitan rahaa laadukkaaseen ruokaan.
Korona-aika opetti, että eri kaupunkeja tai taidenäyttelyitä voi tutkia etänä. Käytän myös Googlen Arts and Culture-appia.
En ole katseenvangitsija enkä edes pyri siihen. En someta. Minulla ei ole tarvetta todistella somessa muille, että menee hyvin. Moni somessa omaisuuttaan esittelevä voi olla maksuongelmissa niiden vuoksi.
Olen toki hyötynyt paljon siitä, että olen ymmärtänyt sijoittaa kasvuyrityksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
off: piletys, tupakka, suurkulutus alko, päätön shoppailu, ulkona syönti, lattekahvit yms, kotieläinvouhotus, auton varustelu
on : kestävät valinnat, opiskelu, työnteko, säästäminen, kotiruoka, vanhan korjaus, ei velaksi käyttötavaraa, 2 henkeä toimii tiiminä,
Täähän se. Töissä kun muut saa palkkaa, niin haalivat vain lisää kulkupelejä, mökkejä, elektroniikkaa ja muita KULUERIÄ. Itse ostan osakkeita tai rahasto-osuuksia, joista saa rahaa. Siksipä toisilla on ja toisilla ei.
suunnitelmallisuus ja ettei suostu tuhlaamaan vaikka olisikin rahaa lompakossa. Kaikkea rahaa ei tarvitse käyttää hetinyt. Ja tosiilla taas raha polttaa reikiä taskuihin. Kykenetkö hillitsemään itseäsi? Koira jolla nakki turvan päällä, onnistuuko säilyttämään sen siinä syömättä ja saa oikeaa ruokaa tunnin päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18. Niitä eroja alkaa kertyä jo nuorella iällä silloin kun talous koostuu kahdesta kovapalkkaisesta. Kyllä sitä rahaa silloin jää säästöön ja sijoitettavaksi ihan eri tavalla kuin vaikkapa kahdella matalasti palkatulla duunarilla (mies ns. persvakoäijä ja emäntä vaikka baarimuija).
Ensiasunto kannattaa ostaa mahdollisimman nuorena, alle kolmikymppisenä. Itse olin määräaikaisessa työsuhteessa ja mies pätkätöissä kun ostimme kaksiomme Helsingistä -07. Olin tuolloin 28-vuotias. Hyvin sai lainaa.
Höpö höpö. Kannatti, mutta menneisyys ei ole mikään tae tulevasta.
Parempi mennä kehitysmaahan ja tehdä työtä etänä suomeen. Väestönkehitys ja halvempi hintataso takaavat sen että kämpät nousevat siellä ihan toisella tavalla kuin suomessa.
Olen kotoisin köyhästä kodista, mutta sain vanhempien vastustuksesta (!) huolimatta käydä ylioppilaaksi ihan hyvin arvosanoin. Työurani tein keskinkertaisella konttorirotan palkalla. Elin säästeliäästi ja nyt eläkkeellä. Tarkka taloudenpito periytyi lapsuuskodista ja on tiukassa edelleen. Eläminen on nykyisin ihan mukavaa, oma tilava rivitalokolmio, kesämökki, toimiva auto ja tilillä mukavasti pahanpäivän varaa. Mutta totta tosiaankin, on oltava tarkka rahoistaan, jos meinaa saada jotain omaisuutta kerrytettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18. Niitä eroja alkaa kertyä jo nuorella iällä silloin kun talous koostuu kahdesta kovapalkkaisesta. Kyllä sitä rahaa silloin jää säästöön ja sijoitettavaksi ihan eri tavalla kuin vaikkapa kahdella matalasti palkatulla duunarilla (mies ns. persvakoäijä ja emäntä vaikka baarimuija).
Mutta kun ei sitä rahaa hirveän paljon enemmän jää kk:ssa. Ellei oo jokin toimari puolen millin vuosipalkalla
Ero on kuitenkin siinä, että pystyy hankkimaan esimerkiksi laadukkaammat kodinkoneet. On aivan eri asia ostaa Mielen pyykkikone, joka pesee vielä 15 käyttövuoden jälkeen kuin uusi kuin halpavirityksiä, joita pitää uusia kolmen vuoden välein. Sama koskee puhelimia, kahvinkeittimiä, mikroja jne. Niistä tulevat ne vuositasolla näkyvät säästöt. Se vielä kertautuu kun laskee mukaan vaatteet, kengät, tavarankuljetusvälineen (laukku tai reppu) jne. Kyllä se on niin, ettei halvalla saa hyvää.
Pikavipit ovat kyllä kurjuuden alku! Niistä pitäisi varoittaa jo peruskoulun oppilaille vaikka matematiikan tunnilla laskemalla niiden kuluja.
Aloituksessa mainittu setti (velaton talo ja 100 000 rahoitusvarallisuus) ei ole vielä mikään kovin iso omaisuus. Ja vielä jos kyseessä pariskunnan jakama omaisuus niin tuohan ei ole paljon mitään per nuppi. No okei jos tuo velaton talo tarkoittaa 10 miljoonan kartanoa Marjaniemessä niin sitten ehkä voi jo puhua isosta omaisuudesta.
Itse olen yhden aikuisen taloudessa ja kahden lapsen yhteishuoltajana maksanut yksin yhden 200 000 euron asunnon ja sivussa kartuttanut 140 000 euron osakesalkun. Tulot olleet ihan ok, noin 5000 euroa kuussa, eikä lapsista ole elareita saatu kun ovat vuoroviikoin vastuullani. Toisin sanoen pariskunta pystyisi samaan jo kaksilla noin 2500 euron tuloilla. Tämä onnistuu säästäväisyydellä ja kohtuudella elämällä. Ei tarvi rampata ulkona syömässä, ei kalliilla kaukomatkoilla, ei päivittää autoa koko ajan uudempaan jne.
Aloittaja vastaa itse kysymykseensä, eli siihen miksi sama ei häneltä onnistu: "en kyllä elä pihisti". Jonkun mielestä se että ei törsää turhuuksiin on piheyttä, omasta mielestäni esimerkiksi oma elämäntyylini on vain järkevää säästäväisyyttä.
tai näin Dyyni näkökulmasta, toiset selviää gom jabbarista, toiset ei. Ja aika selkeästi 99% suomalaisista vetäisi käden heti pois ja kuolisi. Tai purisi käden poikki.
Vierailija kirjoitti:
Nämä joilla on rahaa tulevat rikkaista perheistä. Suomessa ei normaali ihminen työllä voi rikastua, vaikka painaisi koko elämänsä töitä. Täällä eläminen on tehty niin kalliiksi, että ei mitään mahdollisuutta rikastua. Pelkkä vesikin maksaa maltaita, vaikka Suomi järviä täynnä, tätä maata kuvaa ahneus ja pelkkä verojen keräys muiden taskuun.
Eivät tule. Satatonnia on monellakin tavallista työtä tekevällä sijoituksissa ja tileillä. Mitään isoja perintöjä ei ole. Mutta puoliso on hyvä olla niin elämisen kulut pienenee. Pitää ehdottomasti osata elää tulojen mukaan ja hankkia passiivista tuloa, korkoa korolle. Hankkia lainalla vain asunto, ei koskaan mitään muuta. Siltikin kaikki on tuurista kiinni, aina, kaikki, kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Me maksettiin lainamme nollakorolla, siten.
Juuri näin, lainojen korot oli tosi pitkään nollissa, jos siinä sai asunnon ostettua niin tuli omaisuuden pohja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18. Niitä eroja alkaa kertyä jo nuorella iällä silloin kun talous koostuu kahdesta kovapalkkaisesta. Kyllä sitä rahaa silloin jää säästöön ja sijoitettavaksi ihan eri tavalla kuin vaikkapa kahdella matalasti palkatulla duunarilla (mies ns. persvakoäijä ja emäntä vaikka baarimuija).
Ensiasunto kannattaa ostaa mahdollisimman nuorena, alle kolmikymppisenä. Itse olin määräaikaisessa työsuhteessa ja mies pätkätöissä kun ostimme kaksiomme Helsingistä -07. Olin tuolloin 28-vuotias. Hyvin sai lainaa.
Höpö höpö. Kannatti, mutta menneisyys ei ole mikään tae tulevasta.
Parempi mennä kehitysmaahan ja tehdä työtä etänä suomeen. Väestönkehitys ja halvempi hintataso takaavat sen että kämpät nousevat siellä ihan toisella tavalla kuin suomessa.
Menneisyys on nykyisyyttä sillä tavalla, että haistaa oikean tilaisuuden ja toimii silloin. Ehdottomasti varallisuuden kerääminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin.
18. Niitä eroja alkaa kertyä jo nuorella iällä silloin kun talous koostuu kahdesta kovapalkkaisesta. Kyllä sitä rahaa silloin jää säästöön ja sijoitettavaksi ihan eri tavalla kuin vaikkapa kahdella matalasti palkatulla duunarilla (mies ns. persvakoäijä ja emäntä vaikka baarimuija).