Voiko rakastaa puolisoaan jos kuitenkin pettää tätä?
Jotkut väittää kyllä voi silti rakastaa, mutta itse on tätä vaikea uskoa. Miten voisi pettää rakastamaansa ihmistä? Miten kukaan toista oikeasti rakastava voisi muka satuttaa toista noin pahasti?
Olen siis itse se toinen nainen ja varattuun mieheen rakastunut. Olen alkanut melkein vuoden kestäneen suhteen jälkeen ajatella, että ei mies taida rakastaa kuin itseään ja mahdollisesti lapsiaan. Miten tuollainen jatkuvasti toisen naisen kanssa seksiä harrastava mies voisi rakastaa yhtäkään naista romanttisessa mielessä? Takana pitkä suhde ja helposti lähti pettämään mun kanssa. Mies rakastaa itseään ja kulliaan. Tuntee naisia kohtaan himo, mutta ei rakkautta.
Kommentit (102)
Onko se sanonut rakastavansa sua? Entä vaimoaan?
Aijotko jatkaa juttuanne pidempäänkin
Vierailija kirjoitti:
Omituinen käsitys rakkaudesta, jos sen "rakastetun" tietoista satuttamista, luottamuksen pettämistä sellaisena pitää. Rakastaako hakkaava puoliso kumppaniaan?
Reunaihmisillä on tapana tietoisesti pettää puolisoaan ilman katumusta. Syyttävä sormi kääntyy aina heillä itsestä poispäin. Ja heidän ja muiden pettämisiä aiheesta kritisoivia maalittavat somessa kun eivät kestä katsoa peiliin.
Varmaan voi olla kiintynyt ja jollain tavalla tarvitakin kumppania, mutta rakkautta se ei ole, jos pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen käsitys rakkaudesta, jos sen "rakastetun" tietoista satuttamista, luottamuksen pettämistä sellaisena pitää. Rakastaako hakkaava puoliso kumppaniaan?
Hienoa, että jotkut saavat täydellisten ihmisten täydellistä rakkautta. Mitä itse olen huomannut 67 ikävuoteeni mennessä, että ihmiset rakastavat usein vaillinaisesti ja haavoittuneesti. Tekevät ristiriitaisia tekoja. Ovat saaneet vanhempainperintönä heikon itsetunnon tai jopa itsevihan, joka säteilee parisuhteeseen. Yrittävät ja epäonnistuvat. Toimivat itseään vastaan. Erehtyvät. Pettävät rakkaimpansa luottamuksen. Antavat addiktion syrjäyttää sen rakkaimman. Jne jne. Mutta silti epäonnistuen rakastavat.
Rakkaus on täydellistä vain paskoissa amerikkalaisissa elokuvissa.
67 on 48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen käsitys rakkaudesta, jos sen "rakastetun" tietoista satuttamista, luottamuksen pettämistä sellaisena pitää. Rakastaako hakkaava puoliso kumppaniaan?
Hienoa, että jotkut saavat täydellisten ihmisten täydellistä rakkautta. Mitä itse olen huomannut 67 ikävuoteeni mennessä, että ihmiset rakastavat usein vaillinaisesti ja haavoittuneesti. Tekevät ristiriitaisia tekoja. Ovat saaneet vanhempainperintönä heikon itsetunnon tai jopa itsevihan, joka säteilee parisuhteeseen. Yrittävät ja epäonnistuvat. Toimivat itseään vastaan. Erehtyvät. Pettävät rakkaimpansa luottamuksen. Antavat addiktion syrjäyttää sen rakkaimman. Jne jne. Mutta silti epäonnistuen rakastavat.
Rakkaus on täydellistä vain paskoissa amerikkalaisissa elokuvissa.
Rakkaus ei ole täydellistä sen enempää kuin epätäy
Minä en osaa sanoa siitä täydellisyydestä, tai satuttamisen pelostakaan. Mutta vaihtamalla puolisoa, oma tilanteeni parani sillä tavalla, etten halua ketään muuta. En siis tunne minkäänlaista halua mitään muuta miestä tai naistakaan kohtaan kuin omaa kumppania. Tätä rakkautta on kuitenkin kestänyt pian 10 vuotta, eikä sen halun tai uskollisuuden eteen ole tarvinnut tehdä töitä saati taistella. Jostain arkisista jutuista taistellaan ja sovitellaan sitten enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Kunnioitus ja arvostus puolisoa kohtaan on melko heppoinen jos vuoden vehtaa toisen kanssa. Ja rakkaus omaan puolisoon on varmaan olemassa mutta muuttanut muotoaan. Ihan suoraselkäisin ei pysty noin kauan sivusuhdetta pitämään, kertapanot on ihan eri vaikka ei sekään nyt arvostuksesta hyvää kerro. Mutta vuoden sivusuhde vaatii järjestelyä ja valehtelua melkoisen määrän omalle puolisolle.
Kuinka usein ap näette ja onko joka kerta seksiä? Saatko soittaa miehelle vai onko teillä hänen laatimat säännöt miten ja milloin kommunikoitte
Näemme muutaman kerran kuukaudessa ja tapaamiset on nimenomaan seksiä. Pidämme yhteyttä whatsappissa.
Vierailija kirjoitti:
Onko se sanonut rakastavansa sua? Entä vaimoaan?
Aijotko jatkaa juttuanne pidempäänkin
No ei todellakaan ole sanonut rakastavansa mua koska ei hän mua rakasta. Ei puhu puolisostaan enkä mä halua kuullakaan. Toivon voivani lopettaa pian tämän jutun.
Itse en usko että rakkaus voi niin paljon muuttaa muotoaan jos alunperinkin on ollut aitoa rakkautta. Ihmisen persoonallisuuteen ei määräänsä enempää voi silti vaikuttaa. Aitoon rakkauteen kuuluu myös toisen hyväksyminen sellaisena kuin hän on tai sitten voi valita myös toisin.
Milloin ap viimeksi olitte yhteyksissä ja miksi nyt juuri mitta alkaa olla täys ja mietit lopettamista?
Miten luulet että mies reagoi, suostuttelee jatkamaan vai sanoo että ok fine jos se on sun päätös.
Irti päästäminen on hiton vaikeaa, (kokemuksella), vaikka varattu aiheuttaisi enemmän murhetta kuin iloa.
Vierailija kirjoitti:
Milloin ap viimeksi olitte yhteyksissä ja miksi nyt juuri mitta alkaa olla täys ja mietit lopettamista?
Miten luulet että mies reagoi, suostuttelee jatkamaan vai sanoo että ok fine jos se on sun päätös.
Irti päästäminen on hiton vaikeaa, (kokemuksella), vaikka varattu aiheuttaisi enemmän murhetta kuin iloa.
Olimme yhteydessä viimeksi viikko sitten. Mies kohtelee mua pelkkänä seksiobjektina. Olen hänelle pelkkä himojen kohde enkä koskaan mitään muuta. En jaksa enää tätä. Tuskin miestä kauheasti heilauttaa vaikka lopettaisin jutun. Tiedän, että suhteen lopettaminen tulee olemaan mulle vaikeaa tunnetasolla. En voi kuitenkaan elää näin, että en saa vastakaikua ja tuskailen surullisena kun mies ei rakasta mua.
Feel you
Varsinkin jos toivot ja odotat että miehestä kuuluisi tiheämpään tai tapaisitte useammin. Hankalaa kun tulee tunteet ja näkee että toiselle ei. Jos ei olisi tunteita sittenhän tuo voisi jatkua. Mutta mitä enemmän tunnetta sitä vaikeampi irroittautua jos tuo homma ei sulle enään riitä.
Saat varmasti paremman kun vaan uskallat lopettaa
Onko Ap pysynyt eros varatusta vai onko ollut sutinaa vielä
Parisuhteessa joskus rakkaus muuttuu ja se alkaa muistuttaa enemmän ystävyyttä, eikä seksi ole enää keskeinen asia, pettäminen ei välttämättä ole mikään ylitsepääsemätön ongelma.
Miesten sanat ovat pelkkää helinää. Joseph Smithillä oli 40 vaimoa. Kiinan keisarilla 20 000. Muslimimaissa vaimojen lukumäärä on rajoitettu 4:n, jottei muille tulisi paha mieli. Suomessa saa olla 1 kerrallaan, eli ykkösvaimo pitää vapauttaa kun ottaa toisen. Toinen pitää vapauttaa, kun ottaa kolmannen
Ihan turhaan haaveilet uskollisuudesta SIITTÄJÄLTÄ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma (sivustuhteen kannalta) näissä sivusuhteita pitävissä ihmisissä on seuraava:
Ihminen, joka kykenee toistuvasti seksiin ja läheisyyteen toisen ihmisen kanssa kuin puolisonsa, ei selvästikään rakasta puolisoaan. Kiintymystä toki, ystävyyttä, jonkinlaista arvostusta.. muttei rakkautta. Mutta hän myös tietää, että rakkaus, himo ym romanttiset tunteet ovat katoavaisia. Onhan hän puolisoaankin rakastanut joskus.
Perhe, koti, kumppanuus, yhteinen sosiaalinen piiri jne, ne taas ovat osoittautuneet kestäviksi.
Siksi puolisoaan pitkäasikaisen suhteen kautta pettävä ei kovin todennäköisesti eroa siitä alkuperäisestä liitostaan. Hän epäilee, että uudessakin suhteessa löytäisi itsensä samasta tunnekuolleesta liitosta. Kuitenkin sen tavoittelemisessa olisi särkynyt perhe, koti ym yhdessä rakennettu elämä.
Kiitos, sanoitit hyvin, mitä min
Hyvin ja rehellisesti kirjoitettu.
Tyyppi rakastaa ennen kaikkea itseään, minäminä-tyyppi. Toiseksi eniten vaimoaan, jonka kanssa asuu ja joka mahdollisesti on lasten äiti. Ehkä kolmantena rakastaa perheen ulkopuolista henkilöä, mutta ei niin paljon että parissa kuukaudessa tapahtuisi muutoksia äijän elämässä.
Vierailija kirjoitti:
En usko että mun rakkauteni miestäni kohtaan muuttuisi mitenkään vaikka hakisin läheisyyden muualta kun kotona sitä ei ole. Suhteemme on muuten ihana ja täydellinen mutta kärsin suunnattomasti koskeruksen puutteesta.
En myöskään osaa ajatella miten sellainen mitä hän ei itse kaipaa ja halua voisi loukata? Eihän se ole häneltä pois silloinkaan? Toki riskinä olisi tunteiden herääminen toista kohtaan koska itselle kosketus on ehdottomasti rakkaudenosoitus!
Mutta näin myös toisinpäin, jos itse pihtaisin olisi ok että mies hakisi sen muualta. En voisi kieltää toiselta niin tärkeää ja ihanaa asiaa!!
Helposti voi kieltää, jos mies juoksee ihastustensa perässä. Hakekoot niitä nyt sitten oikein tosissaan.
Toisaalta kun mies nyt tiedät miehen valheet, olet vapaa toimimaan kuten parhaaksi näet.
Kyllä se mies voi rakastaa jopa teitä molempia. Se, että miten paljon, on eri asia. Miehillä ei aina ole kovin suurta häpeää, kun tullaan siihen, että seksuaalisuutta pitää päästä toteuttamaan.
Kunnioitus ja arvostus puolisoa kohtaan on melko heppoinen jos vuoden vehtaa toisen kanssa. Ja rakkaus omaan puolisoon on varmaan olemassa mutta muuttanut muotoaan. Ihan suoraselkäisin ei pysty noin kauan sivusuhdetta pitämään, kertapanot on ihan eri vaikka ei sekään nyt arvostuksesta hyvää kerro. Mutta vuoden sivusuhde vaatii järjestelyä ja valehtelua melkoisen määrän omalle puolisolle.
Kuinka usein ap näette ja onko joka kerta seksiä? Saatko soittaa miehelle vai onko teillä hänen laatimat säännöt miten ja milloin kommunikoitte