Miksi kuvitellaan, että isovanhemmilta kaivataan lastenhoitoapua paljon?
Otsikkoon en saanut muotoiltua asiaa lyhyesti. Eli kun usein keskustellaan siitä, että monet vanhemmat toivoisivat isovanhemmilta lastenhoitoapua. Monilla tämä toive lastenhoitoavusta ei ole mikään jatkuva, esimerkiksi jokaviikkoinen tai yön yli reissuja. Sen sijaan aika iso osa toivoo, että isovanhemmat antaisivat vanhemmille vaikka kerran kuussa/kerran kahdessa kuussa parin tunnin vapaan tai kerran puolessa vuodessa yhden päivän verran vapaata. Ja kun joku sanoo, niin isolle osalle vanhemmista tuo lapsivapaa ei merkkaa mitään baareilua, vaan mahdollisuutta lepoon ja parisuhdeaikaan kodin ulkopuolella.
Ja kun joku sanoo, että kyllä niitä seitsemänkymppisiä isovanhempia väsyttää sen taaperon kanssa oleminen. Kyllä, varmasti väsyttää (tiedän itsekin, miten työlästä on olla pienen lapsen kanssa 24/7), mutta yksittäisen parin tunnin hoitoavun tai yksittäisen päivän jälkeen saa kyllä isovanhempi levätäkin.
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä isovanhempien sukupolvella menojalkaa vipattaa vielä. On niin paljon tekemistä ja lomailua nautittavaksi. Ei siinä mitään, lapsethan on sotkuisia ja niitä tarttee esim. auttaa pienenä vessassa, joka on tietenkin pahan hajuista hommaa. Anoppi meinasi kerran lähes oksentaa, kun näki lapsenlapsensa puklaavan (ei ollut minun lapseni).
Jokainen saa elää tavallaan ja lapsenlapsista ei tarvitse pitää, saati sitten hoitaakaan, muita kuin suosikkeja.
Turha sitten odottaa, että nämä lapsenlapset tai lapset hoitaa kun ollaan dementoituneita ja huonossa kunnossa. Itse en aio laittaa tikkuakaan ristiin heidän puolestaan. Hoitavat sitten omat asiansa myös vanhuksina.Vanhempasiko eivät ole millään tavalla koskaan auttaneet sinua elämässäsi? Vai onko lastenhoitoapu ainoa mikä lasketaan, jotta saa odottaa va
Näitä appivanhempia ei oikeasti kiinnosta lapsenlapsensa tai omien lastensa jaksaminen ja hyvinvointi. En ymmärrä miksi jotain ihmistä, joka vuosikymmeniä kohtelee toisia ihmisiä täysin välinpitämättömästi pitäisi vanhuksena ruveta auttamaan?
Minun vanhempani ovat hoitaneet sekä omat vanhempansa että omat lapsensa. Nyt on minun vuoroni hoitaa sekä heidät että minun lapseni. En ymmärrä, mitä oikeutta minulla olisi vanhemmiltani vaatia enää yhtään enempää että tekisin saman minkä he ovat jo omalta osaltaan tehneet.
Nykyään monet isovanhemmat käyvät töissä, ja hoitavat omien vanhempiensa asioita. Ehkä ei hirveästi jää enää sen ikäisenä paukkuja hoitaa lapsenlapsiakin.
Minun vanhempani ovat hoitaneet sekä omat vanhempansa että omat lapsensa. Nyt on minun vuoroni hoitaa sekä heidät että minun lapseni. En ymmärrä, mitä oikeutta minulla olisi vanhemmiltani vaatia enää yhtään enempää että tekisin saman minkä he ovat jo omalta osaltaan tehneet
Ei lapsi ole velvollinenn korvaamaan millään tavoin sitä, että vanhemmat ovat hoitaneet heitä lapsina.
Kun sain lapsen, oma äitini haki hänet usein luokseen hoitoon kohtuullisen pitkän matkan takaa. Tarjosi apuaan.
Tänään ulkoilutin omaa äitiäni ja autan muutenkin tarvittaessa.
Omat lapseni ovat jo aikuisia. Autan mielelläni heitäkin.
Olen saanut vanhemmiltani yhden yön lastenhoitoapua 2021 kun jouduin akuutisti leikkaukseen. Nyt olen menossa suunniteltuun suolistoleikkaukseen loppuvuodesta, mutta en tiedä saanko heiltä apua lasten kanssa ja hirvittää edes kysyä. Heitä ei ole koskaan kiinnostanut auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi isovanhemmat ja lastenlastenhoito edes sopivat samaan lauseeseen. Jokainen hoitaa omat lapsensa, isovanhemmilla on oma elämänsä jota heidän pitää saada elää rauhassa.
Varmasti näin. Muistakaa se rauha myös toisin päin. Sitten kun tarvitsette apua, niin hankitte sen itsenäisesti.
Aina muistetaan uhailla sillä, että vanhempia ei auteta myöhemmin, jos he eivät hoida lapsenlapsia. Nykysukupolvelle ei riitä, että he ovat saaneet kaiken mahdollisen avun vanhemmiltaan lapsina ja nuorina, vielä lapsetkin pitäisi heidän puolestaan hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä isovanhempien sukupolvella menojalkaa vipattaa vielä. On niin paljon tekemistä ja lomailua nautittavaksi. Ei siinä mitään, lapsethan on sotkuisia ja niitä tarttee esim. auttaa pienenä vessassa, joka on tietenkin pahan hajuista hommaa. Anoppi meinasi kerran lähes oksentaa, kun näki lapsenlapsensa puklaavan (ei ollut minun lapseni).
Jokainen saa elää tavallaan ja lapsenlapsista ei tarvitse pitää, saati sitten hoitaakaan, muita kuin suosikkeja.
Turha sitten odottaa, että nämä lapsenlapset tai lapset hoitaa kun ollaan dementoituneita ja huonossa kunnossa. Itse en aio laittaa tikkuakaan ristiin heidän puolestaan. Hoitavat sitten omat asiansa myös vanhuksina.
Etkö voi kääntyä sossutätien puoleen jos itse hankkimasi perheen hoitaminen on ylivoimaista
Eihän sun tarvitse puolisosi vanhemmista välittää kun olet välit saanut jo poikki.
Jo , oli wt -touhua kun vanhemmat jäi pohjoiseen ja hyvin tuli lapset hoidettua ilman heitä. Tytär on sossutäti ja käy teikäläisissä riitaisissa ja avuttomissa ongelmaperheissä apua antamassa. Kun ei jakseta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi isovanhemmat ja lastenlastenhoito edes sopivat samaan lauseeseen. Jokainen hoitaa omat lapsensa, isovanhemmilla on oma elämänsä jota heidän pitää saada elää rauhassa.
Varmasti näin. Muistakaa se rauha myös toisin päin. Sitten kun tarvitsette apua, niin hankitte sen itsenäisesti.
Aina muistetaan uhailla sillä, että vanhempia ei auteta myöhemmin, jos he eivät hoida lapsenlapsia. Nykysukupolvelle ei riitä, että he ovat saaneet kaiken mahdollisen avun vanhemmiltaan lapsina ja nuorina, vielä lapsetkin pitäisi heidän puolestaan hoitaa.
Se on sitä vanhemmuutta eikä sitä tarvitse korvata mitenkään.
Ja miksi auttaa ihmisiä jotka eivät itse auta???
Nykyvanhemmat kuvittelevat olevansa lastensa kanssa, kun ovat samassa huoneessa ja lapsi tuijottaa telkkaria ja vanhempi kännykkää. Se ei kuitenkaan ole lapsen kanssa olemista vaan se on lapsen torjumista.
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien vanhemmista on kyllä olemassa ihan tutkittua tietoakin. Sotasukupolvi oli kaikkea muuta kuin mitä täällä esitätte.
Kaikki lapsuuskaverieni isät oli vittumaisia juoppoja, ja niin oli minunkin isäni. Paikkakunnan arvostetun pankinjohtajankin tytär kertoi minulle aikuisena, mitä helvettiä joutui kokemaan siellä kotona neljän seinän sisällä. Luulin aina, että heillä oli onnellista.
Sota rikkoi miehet ja monet naisetkin. Äidilläni ei ollut enää ollenkaan hermoja ja vaati minulta ylivoimaisia asioita. Minun piti olla kuin aikuinen.
Voi ne vanhoina sitten jo ollakin pehmenneitä. Omat lapset ei sitä saaneet kokea.
Teillä nuorilla on täysin väärät käsitykset, kun ette ole sitä aikaa eläneet. En minäkään lähde väittämään mitään jostain ajasta, jota en ole elänyt. Siitä tietävät ne, joilla se kokemus on. Jos SINUN mummosi ja vaat
Tämä on totta koko lähipiirissäni. Niiden ukkien juopottelu myös salattiib tarkkaan lastenlapsilta. Mieheni esim sai tietää vasta aikuisena, että ukki oli juoppo ja hakkasi mummoa.
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ovat hoitaneet sekä omat vanhempansa että omat lapsensa. Nyt on minun vuoroni hoitaa sekä heidät että minun lapseni. En ymmärrä, mitä oikeutta minulla olisi vanhemmiltani vaatia enää yhtään enempää että tekisin saman minkä he ovat jo omalta osaltaan tehneet
Ei lapsi ole velvollinenn korvaamaan millään tavoin sitä, että vanhemmat ovat hoitaneet heitä lapsina.
Niin siis tämä on sinun näkemyksesi. Et pysty näkemään arvokkaana sitä työtä mitä toiset ovat tehneet vaan otat sen itsestäänselvyytenä. Se ei kuitenkaan ole mitenkään ainoa tai oikea näkemys, vaan ainakin itse olen vanhemmilleni kiitollinen siitä mitä kaikkea he ovat eteeni tehneet kun olin lapsi, nuori ja vielä aikuinenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ovat hoitaneet sekä omat vanhempansa että omat lapsensa. Nyt on minun vuoroni hoitaa sekä heidät että minun lapseni. En ymmärrä, mitä oikeutta minulla olisi vanhemmiltani vaatia enää yhtään enempää että tekisin saman minkä he ovat jo omalta osaltaan tehneet
Ei lapsi ole velvollinenn korvaamaan millään tavoin sitä, että vanhemmat ovat hoitaneet heitä lapsina.
Niin siis tämä on sinun näkemyksesi. Et pysty näkemään arvokkaana sitä työtä mitä toiset ovat tehneet vaan otat sen itsestäänselvyytenä. Se ei kuitenkaan ole mitenkään ainoa tai oikea näkemys, vaan ainakin itse olen vanhemmilleni kiitollinen siitä mitä kaikkea he ovat eteeni tehneet kun olin lapsi, nuori ja vielä aikuinenkin.
Ei se ole mikään näkemys, vaan laki. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus lain määräämänä. Ei sitä tarvitse lapsen korvata.
Parisuhdeaikaa voi vanhemmat viettää, kun lapset on laitettu nukkumaan.
Tai kuten nykyaikana tehdään, että viedään lapset päiväkotiin ja vietetään itse sillä aikaa parisuhdeaikaa.
Kun lapset on koululaisia parisuhdeajan järjestäminen taas entisestään helpottuu.
Ei isovanhempia voi velvoittaa järjestämään teille parisuhdeaikaa. He järjestävät sitä itselleen minkä omilta töiltään ja krempoiltaan jaksavat. Se aika koittaa myös teille aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä isovanhempien sukupolvella menojalkaa vipattaa vielä. On niin paljon tekemistä ja lomailua nautittavaksi. Ei siinä mitään, lapsethan on sotkuisia ja niitä tarttee esim. auttaa pienenä vessassa, joka on tietenkin pahan hajuista hommaa. Anoppi meinasi kerran lähes oksentaa, kun näki lapsenlapsensa puklaavan (ei ollut minun lapseni).
Jokainen saa elää tavallaan ja lapsenlapsista ei tarvitse pitää, saati sitten hoitaakaan, muita kuin suosikkeja.
Turha sitten odottaa, että nämä lapsenlapset tai lapset hoitaa kun ollaan dementoituneita ja huonossa kunnossa. Itse en aio laittaa tikkuakaan ristiin heidän puolestaan. Hoitavat sitten omat asiansa myös vanhuksina.
Etkö voi kääntyä sossutätien puoleen jos
Ei mulla mitkään välit ole poikki kenenkään kanssa. Ihan tasan niin läheiset välit, kuin he haluavat. Kohteliaat välit.
Sulla ei selkeestikään ole sympatiat kenenkään vanhemman puolella, koska itse pohjooosesta tulleena et saanut keneltäkään apua. Se, ettet sinä saanut apua ei tarkoita sitä, että se pitäisi muilta kieltää. Voin vaan kuvitella miten tälläiset toisten dumaamiset ja dissaamiset vaikuttaa uupuneeseen vanhempaan, joka lukee tätä palstaa. Isovanhemmat on aika luontainen kohde, jonka kuvittelee olevan kiinnostunut lapsenlapsestaan. Kaikilta se ei silti onnistu, epäempaattisia kun olette.
Ja kyllä metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Jos lapsenlapset ei kiinnosta, ei tarvitse olettaa niiden kiinnostuvan sinusta vanhuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ovat hoitaneet sekä omat vanhempansa että omat lapsensa. Nyt on minun vuoroni hoitaa sekä heidät että minun lapseni. En ymmärrä, mitä oikeutta minulla olisi vanhemmiltani vaatia enää yhtään enempää että tekisin saman minkä he ovat jo omalta osaltaan tehneet
Ei lapsi ole velvollinenn korvaamaan millään tavoin sitä, että vanhemmat ovat hoitaneet heitä lapsina.
Niin siis tämä on sinun näkemyksesi. Et pysty näkemään arvokkaana sitä työtä mitä toiset ovat tehneet vaan otat sen itsestäänselvyytenä. Se ei kuitenkaan ole mitenkään ainoa tai oikea näkemys, vaan ainakin itse olen vanhemmilleni kiitollinen siitä mitä kaikkea he ovat eteeni tehneet kun olin lapsi, nuori ja vielä aikuinenkin.
Ei se ole mikään näkemys, vaan laki. Vanhemm
Se elatusvelvollisuus päättyy 18-vuotiaana. Kuinka moni ei ole saanut mitään apua vanhemmiltaan sen jälkeen, ei edes jouluna ole päässyt joulupöytään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi isovanhemmat ja lastenlastenhoito edes sopivat samaan lauseeseen. Jokainen hoitaa omat lapsensa, isovanhemmilla on oma elämänsä jota heidän pitää saada elää rauhassa.
Varmasti näin. Muistakaa se rauha myös toisin päin. Sitten kun tarvitsette apua, niin hankitte sen itsenäisesti.
Ihan kuin olisit koskaan laittanut tikkua ristiin ketään auttaaksesi. Yleensä se vaatimus on aina toisiin päin 🙄
Parisuhdeaikaa voi vanhemmat viettää, kun lapset on laitettu nukkumaan.
Tai kuten nykyaikana tehdään, että viedään lapset päiväkotiin ja vietetään itse sillä aikaa parisuhdeaikaa.
Kun lapset on koululaisia parisuhdeajan järjestäminen taas entisestään helpottuu.
Ei isovanhempia voi velvoittaa järjestämään teille parisuhdeaikaa. He järjestävät sitä itselleen minkä omilta töiltään ja krempoiltaan jaksavat. Se aika koittaa myös teille aikanaan.
Mistä helvetistä sinä lässytät????
Nro 48
Sulla ei selkeestikään ole sympatiat kenenkään vanhemman puolella, koska itse pohjooosesta tulleena et saanut keneltäkään apua. Se, ettet sinä saanut apua ei tarkoita sitä, että se pitäisi muilta kieltää. Voin vaan kuvitella miten tälläiset toisten dumaamiset ja dissaamiset vaikuttaa uupuneeseen vanhempaan, joka lukee tätä palstaa.
Isovanhemmat on aika luontainen kohde, jonka kuvittelee olevan kiinnostunut lapsenlapsestaan. Kaikilta se ei silti onnistu, epäempaattisia kun olette.
Ja kyllä metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Jos lapsenlapset ei kiinnosta, ei tarvitse olettaa niiden kiinnostuvan sinusta vanhuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani ovat hoitaneet sekä omat vanhempansa että omat lapsensa. Nyt on minun vuoroni hoitaa sekä heidät että minun lapseni. En ymmärrä, mitä oikeutta minulla olisi vanhemmiltani vaatia enää yhtään enempää että tekisin saman minkä he ovat jo omalta osaltaan tehneet
Ei lapsi ole velvollinenn korvaamaan millään tavoin sitä, että vanhemmat ovat hoitaneet heitä lapsina.
Niin siis tämä on sinun näkemyksesi. Et pysty näkemään arvokkaana sitä työtä mitä toiset ovat tehneet vaan otat sen itsestäänselvyytenä. Se ei kuitenkaan ole mitenkään ainoa tai oikea näkemys, vaan ainakin itse olen vanhemmilleni kiitollinen siitä mitä kaikkea he ovat eteeni tehneet kun olin lapsi, nuori ja vielä aikuinenkin.
Ei se ole mikään näkemys, vaan laki. Vanhemm
Itse olen saanut vanhemmiltani paljon enemmän kuin pelkän lain velvoittaman minimin ruuasta ja katosta pään päällä. Usko nyt, että normaali ihminen voi arvostaa sitä eikä odota koko ajan lisää ja lisää.
Sun wt-maailmassa sossut on varmaan se ensimmäinen minne soitat, mulla kiitos ei. Hyvin on pärjätty ihan omillaan.
Isovanhempien apu tai kiinnostus lapsenlapsia kohtaan on normaalia, kohteliasta, välittämistä ja rakkautta. Mun perheessä ihmiset on kasvatettu sukurakkaiksi. Meillä kaikki sukupolvet välittävät toisistaan ja toistensa elämästä. Olemme tekemisissä päivittäin toistemme kanssa.
Miksi appivanhempien kohdalla, jotka selkeästi eivät välitä lapsenlapsista tai lapsistaan, pitäisi sitten vanhana ja sairaana yhtäkkiä kiinnostua heidän hyvinvoinnistaan?