Lue keskustelun säännöt.
Mitä syitä voi olla taustalla, jos isovanhempi ei hoida lapsia kuin kerran vuodessa?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään laiskat vanhemmat voivat lykätä lapset oman kesälomansa ajaksi yhteiskunnan hoiviin.
Mene sinä trolli muualle ja lopeta nykyvanhempien haukkuminen. Ilmeisesti olet joku vanha kääkkä, joka ei hoitanut aikoinaankaan omia lapsiaan tai kouluttamattomana oli kotiäitinä vuosikaudet. Maailma muuttuu ja naisilla on nykyään pääsääntöisesti miehiä vaativammat asiantuntijatyöt sekä koulutus.
Yhteiskunnan suurimpia virheitä oli antaa naisille äänioikeus.
Se on se juttu..
Voi voi. Suomen itsenäistymispyrkimysten läpiajossa tarvittiin myös ne vähät naisten äänet.
"Kieltämättä silloin meni jotakin pahasti pieleen. Mutta tämänhän sinä jo tiesitkin."
Juokse itään kyllin kauas, äläkä taaksesi vilkuile. - Siellä se onnela sinua jo kaipaa ja odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Kuinka monta kertaa trollaat tätä samaa valheellista uhriutumisstooria joka ketjuun? Lue historiaa edes sen verran, että tietäisit, ettei 70-luvulla ollut päiväkoteja ym. lastenhoitoa.
Oma äitini oli töissä ja lomat oli lyhyet, joten kesällä olin jonkin aikaa hoidossa mummolassa. Mutta ei se ollut mikään yleinen tapa. Nykyään on päiväkodit ympäri kesän, joten turha ulista, jos kukaan ei halua hoitaa huonosti käyttäytyvää lastasi.
1973 tuli voimaan päivähoit
Niin, ja se päivähoitolaki ei tainnut hoitopaikkaa kaikille. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli vaiheittain vasta 1980- ja 1990-luvulla ankaran poliittisen väännön jälkeen. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Päivähoitolaki 70-luvulla velvoitti kuntia tarjoamaan "tarpeellisen määrän" päivähoitopaikkoja, mutta niitä ei tarvinnut tarjota kaikille. Silloin vain osa sai kunnallisen hoitopaikan kunnan asettamalla kriteereillä. Omassa kunnassani vain pienituloiset saattoivat saada hoitopaikan. Kaksi keskituloista vanhempaa ei saanut lasta kunnalliseen hoitoon.
Tämä! Täällä on monia nykymammeleita, jotka eivät tunne historiaa tai osaa lukea. 70-luvulla meillä oli vaihtuvia kotiapulaisia, kun molemmat vanhemmat olivat töissä. Ei ollut päiväkoteja, muistaakseni tarhaan pääsin 6 -vuotiaana.
Omat vanhemmat ovat yli seitsemänkymppisiä eivätkä todellakaan enää ole siinä kunnossa, että jaksaisivat hoitaa lapsenlapsia kovin paljoa. Onneksi meillä se ymmärretään ja hoidetaan lapset itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Kuinka monta kertaa trollaat tätä samaa valheellista uhriutumisstooria joka ketjuun? Lue historiaa edes sen verran, että tietäisit, ettei 70-luvulla ollut päiväkoteja ym. lastenhoitoa.
Oma äitini oli töissä ja lomat oli lyhyet, joten kesällä olin jonkin aikaa hoidossa mummolassa. Mutta ei se ollut mikään yleinen tapa. Nykyään on päiväkodit ympäri kesän, joten turha ulista, jos kukaan ei halua hoitaa huonosti käyttäytyvää lastasi.
1973 tuli voimaan päivähoit
Se 1973 laki ei ollut vielä subjektiivinen päivähoito-oikeus. Kunnat ei tarjonneet päivähoitoa silloin kaikille. Useimmiten ne valikoivat hoidon saajat sosiaalisin perustein.
Kunnat alkoivat järjestää riittävästi hoitopaikkoja vasta, kun lakiin tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Kuinka läheisiä olette isovanhempien kanssa ja vietättekö aikaa yhdessä ilman, että heillä on vastuu lapsista?
Itse olen lapsuudessa ollut paljon hoidossa isovanhemmilla, mutta mummu oli kotirouva eikä työelämässä. Nykyään moni isovanhempi on vielä töissä eikä välttämättä jaksa työn ohessa hoitaa pieniä lapsia kovin usein, vaikka nämä lapset ovat heille rakkaita ja tärkeitä.
Eräs tuttavani on tehnyt linjan, että hän hoitaa lapsia vain hätätapauksissa. Hänellä on oma jaksaminen aika tiukilla, kun on melko raskas työ, terveysongelmia ja hoidettavat lapset kaikki alle kouluikäisiä.
Toinen tuttu taas hoitaa lapsia, mutta ei uskalla sanoa omille lapsilleen ettei jaksa. Hänellä on lähes joka viikonloppu jomman kumman lapsensa jälkikasvu hoidossa, jotta vanhemmat saavat tehdä omia juttujaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei isoäiti (muita ei elossa ole) saa lapsia hoitoon, koska hän ei koskaan ole auttanut niin, ettei se sisältäisi kiristämisen tai päsmäröinnin koukkua eli sen kerran, kun pyytää apua, kun yksi lapsista joutuu sairaalaan, hän näkee asian niin, että hänellä on sen jälkeen oikeus päättää lasten kaikista asioista koulu- ja kaverivalintoja myöten. Ja kailottaa sitä uhrautumistaan koko pitäjälle.
Just joo - tosi uskottavaa 🙄 Mene kertomaan satujasi niihin satoihin anoppienhaukkumisketjuihin, sieltä saat "vertaistukea".
Täällä keskustellaan todellisista asioista uhriutumatta, ainakin melkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi? Vanhemmat voi hoitaa vapaa-ajallaan ja työssä ollessaan päivähoito on lapsille olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei isoäiti (muita ei elossa ole) saa lapsia hoitoon, koska hän ei koskaan ole auttanut niin, ettei se sisältäisi kiristämisen tai päsmäröinnin koukkua eli sen kerran, kun pyytää apua, kun yksi lapsista joutuu sairaalaan, hän näkee asian niin, että hänellä on sen jälkeen oikeus päättää lasten kaikista asioista koulu- ja kaverivalintoja myöten. Ja kailottaa sitä uhrautumistaan koko pitäjälle.
Just joo - tosi uskottavaa 🙄 Mene kertomaan satujasi niihin satoihin anoppienhaukkumisketjuihin, sieltä saat "vertaistukea".
Täällä keskustellaan todellisista asioista uhriutumatta, ainakin melkein.
Miksi minä sinne menisin, kun kyse on minun äidistäni????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka läheisiä olette isovanhempien kanssa ja vietättekö aikaa yhdessä ilman, että heillä on vastuu lapsista?
Itse olen lapsuudessa ollut paljon hoidossa isovanhemmilla, mutta mummu oli kotirouva eikä työelämässä. Nykyään moni isovanhempi on vielä töissä eikä välttämättä jaksa työn ohessa hoitaa pieniä lapsia kovin usein, vaikka nämä lapset ovat heille rakkaita ja tärkeitä.
Eräs tuttavani on tehnyt linjan, että hän hoitaa lapsia vain hätätapauksissa. Hänellä on oma jaksaminen aika tiukilla, kun on melko raskas työ, terveysongelmia ja hoidettavat lapset kaikki alle kouluikäisiä.
Toinen tuttu taas hoitaa lapsia, mutta ei uskalla sanoa omille lapsilleen ettei jaksa. Hänellä on lähes joka viikonloppu jomman kumman lapsensa jälkikasvu hoidossa, jotta vanhemmat saavat tehdä omia juttujaan.
Tuo on todella kurjaa, että ikäihminen joutuu väsyneenä hoitamaan lapsia, kun niiden omat vanhemmat juhlivat. Ensin lapset ovat koko päivän päiväkodissa ja viikonloput mummolla hoidossa, milloin se vanhempien vastuu alkaa? Sääliksi käy noita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei isoäiti (muita ei elossa ole) saa lapsia hoitoon, koska hän ei koskaan ole auttanut niin, ettei se sisältäisi kiristämisen tai päsmäröinnin koukkua eli sen kerran, kun pyytää apua, kun yksi lapsista joutuu sairaalaan, hän näkee asian niin, että hänellä on sen jälkeen oikeus päättää lasten kaikista asioista koulu- ja kaverivalintoja myöten. Ja kailottaa sitä uhrautumistaan koko pitäjälle.
Just joo - tosi uskottavaa 🙄 Mene kertomaan satujasi niihin satoihin anoppienhaukkumisketjuihin, sieltä saat "vertaistukea".
Täällä keskustellaan todellisista asioista uhriutumatta, ainakin melkein.
Miksi minä sinne menisin, kun kyse on minun äidistäni????
Kyllä siellä haukutaan äitejäkin, käy katsomassa. Juttusi on nimittäin melkein sanatarkasti samanlainen kuin ne tarinat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Olen itse 60-luvun lapsi, ja minut lykättiin lomien ajaksi mummolaan. Tuskin mummoilta kysyttiin sopiiko, ja pikkusiskoni onkin nyt aikuisena sanonut että tunnelma mummolassa oli useimmiten hyytävän vihamielinen. Mutta vanhempien piti päästä matkustelemaan ja bilettämään.
Se onnistui vain, jos mummi oli maatilan emäntä, eikä ollut työelämässä. Naisten työssäkäynti oli yleistä jo sodan jälkeen ja 50-60-luvulla muutettiin työn perässä kaupunkiin. Eli suurin osa mummois
Ei ollut.
Huonot välit lastenlasten vanhempien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei isoäiti (muita ei elossa ole) saa lapsia hoitoon, koska hän ei koskaan ole auttanut niin, ettei se sisältäisi kiristämisen tai päsmäröinnin koukkua eli sen kerran, kun pyytää apua, kun yksi lapsista joutuu sairaalaan, hän näkee asian niin, että hänellä on sen jälkeen oikeus päättää lasten kaikista asioista koulu- ja kaverivalintoja myöten. Ja kailottaa sitä uhrautumistaan koko pitäjälle.
Just joo - tosi uskottavaa 🙄 Mene kertomaan satujasi niihin satoihin anoppienhaukkumisketjuihin, sieltä saat "vertaistukea".
Täällä keskustellaan todellisista asioista uhriutumatta, ainakin melkein.
Miksi minä sinne menisin, kun kyse on minun äidistäni????
Kyllä siellä haukutaan äitejäkin, käy katsomassa. Juttusi
No miksi se sitten sinne pitäisi mennä kirjoittamaan, jos se siellä on jo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Onpa sinulta epäkypsää toimintaa. Teini-ikäisen rajukin kapina on kehitysvaihe, jonka ansiosta ihmisestä tulee vanhemmistaan erillinen aikuinen. Järkevä aikuinen tajuaa tämän. Se, että murrosiässä ei kapinoi lainkaan, ei välttämättä ole hyvä as
Jos oli pojan mielestä huono äiti niin olisi pojan mielestä nyt huono mummo. Sama luonnehan sillä pojalla on. En minäkään puuttuisi hänen lastenkasvatukseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tuttavapiirissäni hoidettavassa iässä olevien lasten isovanhemmat ovat suurimmaksi osaksi vielä työelämässä. Kuusikymppiset työntekijät ovat jo siellä töissä niin väsyneitä, että pitäisin edesvastuuttomana edes ehdotusta, että he työpäivänsä jälkeen vielä hoitaisivat yhtään minkään ikäisiä lapsia.
Sitten on muutamia iltatähtiä, joiden isovanhemmat ovat joko hoivakodissa tai haudassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Kuinka monta kertaa trollaat tätä samaa valheellista uhriutumisstooria joka ketjuun? Lue historiaa edes sen verran, että tietäisit, ettei 70-luvulla ollut päiväkoteja ym. lastenhoitoa.
Oma äitini oli töissä ja lomat oli lyhyet, joten kesällä olin jonkin aikaa hoidossa mummolassa. Mutta ei se ollut mikään yleinen tapa. Nykyään on päiväkodit ympäri kesän, joten turha ulista, jos kukaan ei halua hoitaa huonosti käyttäytyvää lastasi.
75 on mittarissa ja koko kesäkuun ollut kolme koululaista mökillä kanssamme. Näin on ainakin kuudella samanikäisellä kaverillani.
Pitkin vuotta ovat yökylässä ym.
Oma äitini aikoinaan ei hoitanut lastenlapsiaan paitsi vanhimman pojan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Päivääkään en ole lapsena viettänyt maalla enkä kyllä muista ketään muutakaan, jotka ois näin voinut tehdä. Mistähän tämäkin urbaanilegenda on saanut alkunsa. Minulla on vinkki: lapset viedään päivähoitoon, kun ollaan töissä ja kun ei olla töissä, niin ihan itse hoidetaan ne omat lapset. Näin meidän arki pyöri 4 lapsen kanssa. Jos olin itse esim kuumeessa, niin silti piti lapset ja huusholli hoitaa tehden aivan välttämättömän. Voi, että kun tuo somehomma on saanut vanhemmat luulemaan vaikka ja mitä. Saatetaan jopa useampi tunti vuorokaudesta viettää somemaailmassa, niin oishan se mukava, kun mummot ja anopit hoitaisi lapset. Papat taas jätetään rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Onpa sinulta epäkypsää toimintaa. Teini-ikäisen rajukin kapina on kehitysvaihe, jonka ansiosta ihmisestä tulee vanhemmistaan erillinen aikuinen. Järkevä aikuinen tajuaa tämän. Se, että murrosiässä
Eli kaikki, mitä lapsi päästää suustaan pahimmassa murkkuiässä määrittelee hänet loppuiäkseen?
Elinkautisestakin armahdetaan joskus, mutta teini-ikä on ilmeisesti ihmiselle anteeksiantamaton asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Päivääkään en ole lapsena viettänyt maalla enkä kyllä muista ketään muutakaan, jotka ois näin voinut tehdä. Mistähän tämäkin urbaanilegenda on saanut alkunsa. Minulla on vinkki: lapset viedään päivähoitoon, kun ollaan töissä ja kun ei olla töissä, niin ihan itse hoidetaan ne omat lapset. Näin meidän arki pyöri 4 lapsen kanssa. Jos olin itse esim kuumeessa, niin silti piti lapset ja huusholli hoitaa tehden aivan välttämättömän. Voi, että kun tuo somehomma on saanut vanhemmat luulemaan vaikka ja mitä. Saatetaan jopa useampi tunti vuorokaudesta viettää somemaailmassa, niin oishan se mu
Apua tarvitaan tyypillisesti kun sairastetaan ja kun lapset on alaluokilla.
silloin siitä jauhamastanne päivähoidosta ei ole apua.
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi kieltäytyi hoitamasta.
Olisi kuitenkin tehnyt kaiken väärin, eikö?
Ennemmin minua kummastuttaa mistä on lähtenyt käsitys siitä että isovanhempien pitäisi olla jotain outoja superihmisiä jotka yhden katraan hoidettuaan hoitaisivat mielihyvin toisenkin heti perään, töiden ohessa. Siis tämähän on ihan järjenvastaista, ja pitäisi olla itsestäänselvää että jos kolmekymppisen on vaikea jaksaa niin vielä vähemmän kuusikymppisellä on voimia.