Mitä syitä voi olla taustalla, jos isovanhempi ei hoida lapsia kuin kerran vuodessa?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat jo 7kymppisiä. Ei ne pikkulasten perässä jaksa juosta.
Eikös 70+ vanhusten lapsenlapset ole jo aikuisia?
Ei lähestkään kaikilla. Jos on itse saanut lapset kolmekymppisenä ja lapset tekevät lapset kolmekymppisenä, lapsenlapset ovat 70+ ikäisellä vasta noin 10-vuotiaita. Puhumattakaan, jos lapsi tekee lapset vasta lähempänä neljääkymppiä, mikä ei nykyisin ole lainkaan tavatonta. Minun 72- ja 75-vuotiailla vanhemmillani on lapsenlapsia ikähaarukalla 2-25v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Onpa sinulta epäkypsää toimintaa. Teini-ikäisen rajukin kapina on kehitysvaihe, jonka ansiosta ihmisestä tulee vanhemmistaan erillinen aikuinen. Järkevä aikuinen tajuaa tämän. Se, että murrosiässä ei kapinoi lainkaan, ei välttämättä ole hyvä as
Älä valehtele! Jos poika ei muuta tee kuin hauku äitiään edelleen, niin miksi sellaiseen pitäisi olla yhteydessä? Toisissa lapsissa riittää varmasti touhua, ilman että joutuu jatkuvasti loukatuksi.
Tekstistäsi huomaa, ettei sinullakaan ole minkäänlaista käytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Usein kuopus lellitään ja esikoinen on syntymästään lähtien iso poika. Tämä asetelma säilyy loppuun asti, kuopus on aina ihan autettava. Outoa, että vanhempi ei tunnista omaa käytöstään, vaan syyttää lastaan.
-ohis
Jos toisen puolison vanhemmat on kaapanneet hoito-oikeuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Usein kuopus lellitään ja esikoinen on syntymästään lähtien iso poika. Tämä asetelma säilyy loppuun asti, kuopus on aina ihan autettava. Outoa, että vanhempi ei tunnista omaa käytöstään, vaan syyttää lastaan.
-ohis
Onpa melkoista projisointia ja syyttelyä. Ehkä sinun vanhempasi toimivat noin, mutta ei se yleistä ole.
Taidat itse olla näitä nykymammeleita,jotka mielellään teettävät kaiken muilla.
Nim. Vela ja esikoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat jo 7kymppisiä. Ei ne pikkulasten perässä jaksa juosta.
Eikös 70+ vanhusten lapsenlapset ole jo aikuisia?
No joo. se voi mummukin ollut viettänyt villiä nuoruuttaan yli kolmekymppiseksi ja saanut vasta silloin muksunsa joten lastenlapsetkin on vielä pikkusia.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään laiskat vanhemmat voivat lykätä lapset oman kesälomansa ajaksi yhteiskunnan hoiviin.
Mene sinä trolli muualle ja lopeta nykyvanhempien haukkuminen. Ilmeisesti olet joku vanha kääkkä, joka ei hoitanut aikoinaankaan omia lapsiaan tai kouluttamattomana oli kotiäitinä vuosikaudet. Maailma muuttuu ja naisilla on nykyään pääsääntöisesti miehiä vaativammat asiantuntijatyöt sekä koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi kieltäytyi hoitamasta.
Appiko kuitenkin hoitaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat jo 7kymppisiä. Ei ne pikkulasten perässä jaksa juosta.
Eikös 70+ vanhusten lapsenlapset ole jo aikuisia?
Ei. Mistä näin päättelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti isovanhemmat eivät ole hoitovastuussa. Jos isovanhemmat hoitavat, se on bonus, ei subjektiivinen oikeus. Kolmekymppisten vanhempien on usein vaikea ymmärtää, että heidän vanhempansa eivät enää jaksa yhtä paljon kuin nuorempina. Vaikka isovanhempi haluaisi auttaa, ei välttämättä enää jaksa juosta uhmaikäisen tenavan perässä. Lasten kovat äänet sattuvat korviin ja voimat loppuvat muutenkin. Jos tenavan saakin päiväunille, se aika kuluu seuraavan aterian tekemiseen eikä itse ehdi levätä.
Itse olen vielä kunnossa ja hoidan viikottain alakouluikäistä lapsenlastani. Mieheni on minua vanhempi ja huonossa kunnossa. Hän ei jaksa hoitaa omia lapsenlapsiaan. Hän väsyy jo parin tunnin vierailuista.
Kyse ei ole rakkaudesta tai sen puutteesta. Kaikista ei ole erilaisista syistä johtuen hoitamaan lapsia.
Eivät kaikki vanhemmat ole k
Historian tuntemus.
Eivät hoitaneet, eivät. Koska työkykyiset tarvittiin tuottavaan työhön, rakentamaan hyvinvointivaltiota. Suomihan oli lähes kehitysmaa vielä 60-luvulla.
Työtä tehtiin 6 pv viikossa, lyhyet lomat, äitiysloma 1-3 kk, kesälomat lyhyet jne.
Nykyään äitiysloma 10 kk, jompi kumpi vanhempi voi olla kotona, kunnes lapsi 3v. Mahdollisuus olla öois työstä, alle 12v lapsi sairastuu ja hoitaa kotona.
Jokaisella lapsella subjektiivinen kunnallinen päivähoito-oikeus 0-7 ikävuoteen asti, 9h/pv:ssä, lisäksi alakoululaisilla iltapäiväkerhot jne.
Kuinkahan moni vanhempi olisi valmis luopumaan saavutetuista eduista ja palaamaan aikaan 70-luvun, vaikka sitä niin kauheasti haikaillaan ja ylistetään, kun äitiysloma oli 2kk ja kuukauden ikäiset vauvat vietiin hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Onpa sinulta epäkypsää toimintaa. Teini-ikäisen rajukin kapina on kehitysvaihe, jonka ansiosta ihmisestä tulee vanhemmistaan erillinen aikuinen. Järkevä aikuinen tajuaa tämän. Se, että murrosiässä
Kannattaisi varmaan lukea, mitä kommentoi. Kyseinen mummo ei kirjoita, että lapsi edelleen haukkuu vaan että haukkui teininä. Mummo siis lapsen teini-iän käytöksen perusteella on tehnyt päätöksen olla pitämättä yhteyttä lastenlapsiinsa. Sekö on hyvää ja aikuismaista käytöstä?
Oletko joskus edes ajatuksen tasolla tämän ilmaisen lastenhoidon ohella ajatellut edes kustantaa kersojesi ruuat ym kulut kun tunget niitä hoitoon? Ei,etpä tietenkään. Säästät sievoisen summan toisten hoitaessa ja syöttäessä SINUN jälkeläisiäsi. Seuraavan kerran kun viet lapsesi viikonlopuksi täysihoitoon niin annappa äidillesi 100€ kouraan ja kiitä kauniisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Olen itse 60-luvun lapsi, ja minut lykättiin lomien ajaksi mummolaan. Tuskin mummoilta kysyttiin sopiiko, ja pikkusiskoni onkin nyt aikuisena sanonut että tunnelma mummolassa oli useimmiten hyytävän vihamielinen. Mutta vanhempien piti päästä matkustelemaan ja bilettämään.
Minä olen 70-luvun lapsi ja meidät laitettiin pieninä kesällä mummolaan siksi, että molemmat vanhemmat kävivät töissä eikä meille todennäköisesti ollut luotettavaa (ja edullista) hoitajaa vanhempien hoitopäivien ajaksi. Isovanhemmat oli meille hyviä, mutta itse ikävöin ihan hirveästi kotiin, erityisesti illat olivat kauheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat nyt vain ovat itsekkäitä.
Ovat jo 7kymppisiä. Ei ne pikkulasten perässä jaksa juosta.
Minäpä jaksan ja mieheni myös! Ollaan melko terveitä ja kuntoillaan myös siksi, että juoksukin onnistuu tarvittaessa.
Itsekkäitä ollaan myös ja nimenomaan halutaan nauttia lastenlasten nuorentavasta seurasta. :D
T. mummo 70- ja vaari 70+
On jo omansa hoitanut ja kun omat ovat lähteneet pesästä ei enää pidä hoitaa lapsia, yksinkertaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Olen itse 60-luvun lapsi, ja minut lykättiin lomien ajaksi mummolaan. Tuskin mummoilta kysyttiin sopiiko, ja pikkusiskoni onkin nyt aikuisena sanonut että tunnelma mummolassa oli useimmiten hyytävän vihamielinen. Mutta vanhempien piti päästä matkustelemaan ja bilettämään.
Se onnistui vain, jos mummi oli maatilan emäntä, eikä ollut työelämässä. Naisten työssäkäynti oli yleistä jo sodan jälkeen ja 50-60-luvulla muutettiin työn perässä kaupunkiin. Eli suurin osa mummois
60-luvulla oli jo nuo kaikki luettelemasi kodinkoneet, mukavuudet ja einekset yms. Sen sijaan vanhemmuudelle asetetut vaatimukset olivat olemattomat.
Ei ollut kaikkia kodinkoneita, mukavuuksia eikä eineksiä vielä 60-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä omat vanhemmat asuivat kaukana ja kysyin että voisko anoppi hoitaa joskus lapsiamme. Ei oikein sopinut.
Tosin hänen omat lapsensa on ollut viikkoja hoidossa mummolassa yms. Mutta se oli 70-luvulla tapana että lapset lähetettiin maalle kesäksi.
Kuinka monta kertaa trollaat tätä samaa valheellista uhriutumisstooria joka ketjuun? Lue historiaa edes sen verran, että tietäisit, ettei 70-luvulla ollut päiväkoteja ym. lastenhoitoa.
Oma äitini oli töissä ja lomat oli lyhyet, joten kesällä olin jonkin aikaa hoidossa mummolassa. Mutta ei se ollut mikään yleinen tapa. Nykyään on päiväkodit ympäri kesän, joten turha ulista, jos kukaan ei halua hoitaa huonosti käyttäytyvää lastasi.
Oli päiväkoteja, itsekin olin lapsena 70-luvulla päiväkodissa ja eskarissa, mutta ei niistä varmaankaan ollut noin kattavaa verkostoa kuin nykyään. Puhumattakaan kesäpäivystyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Usein kuopus lellitään ja esikoinen on syntymästään lähtien iso poika. Tämä asetelma säilyy loppuun asti, kuopus on aina ihan autettava. Outoa, että vanhempi ei tunnista omaa käytöstään, vaan syyttää lastaan.
-ohis
Meillä toisinpäin. Vanhempi veljeni on esikoinen ja vanhempani ovat aina silotelleet hänen tietään, meille tytöille ei koskaan. Perheissä on eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienestä pitäen poika teki selväksi, että minä olen paska ja hänen elämänsä pilaaja, puutuin liikaa tekemisiinsä, olin hirviöäiti. Vuotta nuorempi siskonsa ei nähnyt minua samalla tavalla, meillä oli avoimet välit ja on yhä.
Siksi minusta ei ole ollenkaan outoa, että en hoida pojan lapsia lainkaan, en edes pyydettäessä. Kun teinin suusta tuli riittävän usein, että olen huono äiti, olen pilannut poikani elämän jne., niin ei sitä kovin helposti ryhdy tekemään samoja asioita lapsenlapsensa kanssa.
Kyllä se syy osallistumattomaan isovanhemmuuteen löytyy peilistä, jos lapsi sinne viitsisi vilkaista.
Onpa sinulta epäkypsää toimintaa. Teini-ikäisen rajukin kapina on kehitysvaihe, jonka ansiosta ihmisestä tulee vanhemmistaan erillinen aikuinen. Järkevä aikuinen tajuaa tämän. Se, että murrosiässä ei kapinoi lainkaan, ei välttämättä ole hyvä as
Murrosiän kapinoimattomuus voi olla hyvä asia.
Murrosiän kapinallisuus voi olla huono asia.
Itseasiassa itsekkäitä ovat ne jotka itsekkäästi tunkevat omia lapsiaan vanhemmilleen hoidettaviksi. Toisaalta ihminen joka lapsia tekee, tietää jo niitä tehdessään olevansa itse niistä vastuussa. Yleensä,tai ainakin hyvin useasti koiran omistajat ovat vastuuntuntoisempia lemmikkiensä kanssa, kuin äidit lapsistaan. Älkää tehkö niitä lapsia jos ette niitä kykene asiallisesti hoitamaan ja kasvattamaan.