Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhemmat ei kiellä pikkulapsia tarpeeksi?
22.06.2024 |
Sivusta olen seurannut että sitä ja tätä saa tehdä "kun eihän se nyt haittaa".. esimerkiksi kengät jalassa tuolin/keinun pehmukkeiden päällä kiipeily, niiden maahan heittäminen jne. Ei kielletä huutoa jos ei saanut maistaa jonkun toisen syömää ruokaa/leivosta ym. Itsehän en varmasti lapsettomana voi ymmärtää joten voisiko joku selittää miksi lapset saa elää miten tahtoo?
Kommentit (179)
"Jos on tarpeeksi tehokkaat rangaistukset niin lapsi ei uskalla uhmata koko aikaa, ja siten ei myöskään tarvitse hokea sitä eitä."
Näistä tehokkaasti rangaistuista lapsista on kasvanut mielenterveysongelmaisia aikuisia. Siksi nykyään pyritään kasvattamaan lapset toisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Jos on tarpeeksi tehokkaat rangaistukset niin lapsi ei uskalla uhmata koko aikaa, ja siten ei myöskään tarvitse hokea sitä eitä."
Näistä tehokkaasti rangaistuista lapsista on kasvanut mielenterveysongelmaisia aikuisia. Siksi nykyään pyritään kasvattamaan lapset toisella tavalla.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samaa tahtia kuin mitä kasvatus on liberalisoitunut.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ap kuulostaa siltä että sulla on tosiaan ollut lapsena vähän liiankin kova kuri, joka on varmasti vaikuttanut sun itsetuntoon negatiivisesti. Siksi kun on myös vaikeaa sietää sitä, jos näet jossain lapsen joka on sun mielestä rajaton, vaikka lapsi tekisi melko normaaleja asioita mitä lapset nyt tuppaa tekemään. Näet siinä lapsessa ikäänkuin itsesi lapsena ja mietit vain rangaitsemista. Et osaa esim miettiä että lapsi tutkii ja opettelee maailmaa tavallaan ja antaa asian olla, koska itse et ole lapsena varmaan juurikaan saanut tehdä niin kovan kurin vuoksi.
Ja sanon tämän ihan rakkaudella, koska mulla oli myös kova kuri lapsena ja jouduin ihan tosissaan työstämään noita asioita, kun tulin itse vanhemmaksi. Ei ole normaalia esim. seisottaa pientä lasta jäähyllä, koska hän pudotti ruokaa pöydältä. Vauvoille tuo on täysin normaalia, pienelle taaperollekin vielä jossain määrin. Leikki-ikäiseltä voi
En minä kyllä ap:n viesteissä nähnyt viitteitä tuollaisesta ylilyövästä ajattelusta. Taidat heijastaa omat ongelmasi muihinkin kuin lapsiisi.
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapselle painokkaasti "perustelevat" ovat aika hupsuja. Ei 2-vuotias viuhtoessaan sellaisesta mitään ymmärrä. Lapsi on vain rauhoitettava esimerkiksi syliin ottamalla. Perustelijat vaikuttavat lähinnä esittävän jonkinlaista hyvää vanhempaa ympäristön korville.
Mallikelpoisesti toimivat ihmiset ovat sinusta hupsuja... Noin voi sanoa vain ihminen, joka ei osaa perustella lapselleen omia kasvatuspäätöksiään. Sillä totta kai lapselle perustellaan miksi sohvalle ei saa mennä ulkokengissä. Eihän se lapsi muuten opi!
Vierailija kirjoitti:
"Jos on tarpeeksi tehokkaat rangaistukset niin lapsi ei uskalla uhmata koko aikaa, ja siten ei myöskään tarvitse hokea sitä eitä."
Näistä tehokkaasti rangaistuista lapsista on kasvanut mielenterveysongelmaisia aikuisia. Siksi nykyään pyritään kasvattamaan lapset toisella tavalla.
Luulen että se on päinvastoin. Oma sukupolveni edustaa pikemminkin vapaan kasvatuksen polvea. Meidän perheessä ei esimerkiksi ollut minkäänlaisia rangaistuksia, vaan asiat selvitettiin puhumalla.
t. 70-luvun lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ap kuulostaa siltä että sulla on tosiaan ollut lapsena vähän liiankin kova kuri, joka on varmasti vaikuttanut sun itsetuntoon negatiivisesti. Siksi kun on myös vaikeaa sietää sitä, jos näet jossain lapsen joka on sun mielestä rajaton, vaikka lapsi tekisi melko normaaleja asioita mitä lapset nyt tuppaa tekemään. Näet siinä lapsessa ikäänkuin itsesi lapsena ja mietit vain rangaitsemista. Et osaa esim miettiä että lapsi tutkii ja opettelee maailmaa tavallaan ja antaa asian olla, koska itse et ole lapsena varmaan juurikaan saanut tehdä niin kovan kurin vuoksi.
Ja sanon tämän ihan rakkaudella, koska mulla oli myös kova kuri lapsena ja jouduin ihan tosissaan työstämään noita asioita, kun tulin itse vanhemmaksi. Ei ole normaalia esim. seisottaa pientä lasta jäähyllä, koska hän pudotti ruokaa pöydältä. Vauvoille tuo on täysin normaalia, pienelle taaperoll
No eihän ap puhu mistään muusta kuin rangaistuksista ja puuttumisesta, sillä hänen mielestään kasvaa terveitä ja fiksuja aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ap kuulostaa siltä että sulla on tosiaan ollut lapsena vähän liiankin kova kuri, joka on varmasti vaikuttanut sun itsetuntoon negatiivisesti. Siksi kun on myös vaikeaa sietää sitä, jos näet jossain lapsen joka on sun mielestä rajaton, vaikka lapsi tekisi melko normaaleja asioita mitä lapset nyt tuppaa tekemään. Näet siinä lapsessa ikäänkuin itsesi lapsena ja mietit vain rangaitsemista. Et osaa esim miettiä että lapsi tutkii ja opettelee maailmaa tavallaan ja antaa asian olla, koska itse et ole lapsena varmaan juurikaan saanut tehdä niin kovan kurin vuoksi.
Ja sanon tämän ihan rakkaudella, koska mulla oli myös kova kuri lapsena ja jouduin ihan tosissaan työstämään noita asioita, kun tulin itse vanhemmaksi. Ei ole normaalia esim. seisottaa pientä lasta jäähyllä, koska hän pudotti ruokaa pöydältä. Vauvoille tuo on täysin normaalia, pienelle taaperollekin vielä jossain määrin. Leikki-ikäiseltä voi
En ole ap, mutta minua todellakin ärsyttävät huonosti käyttäytyvät lapset. Ja meillä ei ollut kovaa kuria kotona. Keittiöpsykologialla ei välttämättä saa aikaiseksi kovin tarkkoja päätelmiä ihmisten taustoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan että olin/oltiin aina tosi huolissaan mitä muut ajattelee meidän lasten käytöksestä/ meidän vanhemmuudesta kun meidän lapset oli pieniä. Se ihan oikeasti rajoitti myös sosiaalista elämää ja kuormitti parisuhdetta, kun eihän ne pienet lapset aina mallikkaasti käyttäydy vaikka kuinka opettais ja kieltäis asioita. Halusin olla hyvä äiti ja halusin että lapset on hyvin kasvatettuja.
Nyt kun olen lähempänä neljääkymmentä ja lapset alkaa olla teinejä, mietin vaan että kuinka turhaa se kaikki stressaaminen olikaan! Pienistä lapsista lähtee ääntä eikä ne ole näkymättömiä tai hajuttomia tai siistejä. En tietenkään antaisi kävellä kengillä toisten sohvilla tms älytöntä, mutta kyllä sen huomaa näin varttuneempana vanhempana, että etenkin lapsettomilla on usein aika kohtuuttomat vaatimukset ja jopa harhaiset kuvitelmat pikkulapsien kanssa elämisestä 😂 Toisaalta sama käy monelle kenen lapset lentää pe
Aamen aamen aamen!
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ap kuulostaa siltä että sulla on tosiaan ollut lapsena vähän liiankin kova kuri, joka on varmasti vaikuttanut sun itsetuntoon negatiivisesti. Siksi kun on myös vaikeaa sietää sitä, jos näet jossain lapsen joka on sun mielestä rajaton, vaikka lapsi tekisi melko normaaleja asioita mitä lapset nyt tuppaa tekemään. Näet siinä lapsessa ikäänkuin itsesi lapsena ja mietit vain rangaitsemista. Et osaa esim miettiä että lapsi tutkii ja opettelee maailmaa tavallaan ja antaa asian olla, koska itse et ole lapsena varmaan juurikaan saanut tehdä niin kovan kurin vuoksi.
Ja sanon tämän ihan rakkaudella, koska mulla oli myös kova kuri lapsena ja jouduin ihan tosissaan työstämään noita asioita, kun tulin itse vanhemmaksi. Ei ole normaalia esim. seisottaa pientä lasta jäähyllä, koska hän pudotti ruokaa pöydältä. Vauvoille tuo on täysin normaalia, pienelle taaperollekin vielä jossain määrin. Leikki-ikäiseltä voi
Aamen tällekin, ihanan ystävällisesti vastattu AP:n ylimieliseen aloitukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän sitä omaa rakasta kultamussukkaa raaski kieltää, kun se lapsi on niin söpökin uhmatessaan. Eikä kukaan jaksa hakea sitä lasta kahtakymmentä kertaa takaisin, kun ipana huutaa "enkä laita" ja sitten juoksee karkuun, kun vanhempi kehottaa laittamaan tuolin pehmukkeen takaisin paikalleen.
Vierailija kirjoitti:
No eihän sitä omaa rakasta kultamussukkaa raaski kieltää, kun se lapsi on niin söpökin uhmatessaan. Eikä kukaan jaksa hakea sitä lasta kahtakymmentä kertaa takaisin, kun ipana huutaa "enkä laita" ja sitten juoksee karkuun, kun vanhempi kehottaa laittamaan tuolin pehmukkeen takaisin paikalleen.
Suurin ongelma on siinä, että se ipana pystyy ihan vapaasti huutamaan "enkä laita" eikä vanhemmasta ole laittamaan ipanaa aisoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos on tarpeeksi tehokkaat rangaistukset niin lapsi ei uskalla uhmata koko aikaa, ja siten ei myöskään tarvitse hokea sitä eitä."
Näistä tehokkaasti rangaistuista lapsista on kasvanut mielenterveysongelmaisia aikuisia. Siksi nykyään pyritään kasvattamaan lapset toisella tavalla.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samaa tahtia kuin mitä kasvatus on liberalisoitunut.
Tutkimustulokset ovat eri mieltä. Lapsena koettu kurittaminen voi aikuisiällä näkyä henkisenä pahoinvointina tai aggressiivisena ja väkivaltaisena käytöksenä. Kuritusväkivaltaa kokenut hyvin todennäköisesti käyttää sitä myös omiin lapsiinsa ja Lastensuojelun keskusliiton mukaan vielä 2020-luvulla jopa neljäsosa 4.-5.-luokkalaisista on kokenut väkivaltaa vanhempiensa taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos on tarpeeksi tehokkaat rangaistukset niin lapsi ei uskalla uhmata koko aikaa, ja siten ei myöskään tarvitse hokea sitä eitä."
Näistä tehokkaasti rangaistuista lapsista on kasvanut mielenterveysongelmaisia aikuisia. Siksi nykyään pyritään kasvattamaan lapset toisella tavalla.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samaa tahtia kuin mitä kasvatus on liberalisoitunut.
Tutkimustulokset ovat eri mieltä. Lapsena koettu kurittaminen voi aikuisiällä näkyä henkisenä pahoinvointina tai aggressiivisena ja väkivaltaisena käytöksenä. Kuritusväkivaltaa kokenut hyvin todennäköisesti käyttää sitä myös omiin lapsiinsa ja Lastensuojelun keskusliiton mukaan vielä 2020-luvulla jopa neljäsosa 4.-5.-luokkalaisista on kokenut väkivaltaa vanhempiensa taholta.
Tietenkin jos ihmiset kokevat jonkin kasvatuskeinon toimivaksi omien kokemustensa pohjalta niin se lisää todennäköisyyttä sille, että he käyttävät sitä myös omiin lapsiinsa.
Mitä tutkimuksiin tulee, niin eipä tutkijoiden suosituksilla paljoa ole tekemistä todellisuuden kanssa. Tutkijoilta jos kysytään, niin kaikki kasvatusongelmat ratkeavat positiivisesti sanoittamalla. Tutkijat ovat oma ideologiansa vankeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttini jonoutettiin moderointia varten. Kokeilen vastata toisin sanoin, vaikka en ymmärrä, mitä vikaa oli edellisessä.
Se on niin kamalannoloa kieltää kokoajan ja hokea älä ei saa.
Lasta voi komentaa kieltämisen sijaan ohjeistamalla:
- älä seiso tuolilla -> istu tuolilla
- ei saa huutaa -> puhu hiljempaa
- älä juokse -> kävele
Sulla ei taida olla lapsia. Ihan kiva idea mutta voit vielä miettiä toteutusta kun lapset juoksevat, kiljuvat ja nauravat tuoleilla hyppien. Ei ne silloin edes kuule sun pikkupyyntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että olin/oltiin aina tosi huolissaan mitä muut ajattelee meidän lasten käytöksestä/ meidän vanhemmuudesta kun meidän lapset oli pieniä. Se ihan oikeasti rajoitti myös sosiaalista elämää ja kuormitti parisuhdetta, kun eihän ne pienet lapset aina mallikkaasti käyttäydy vaikka kuinka opettais ja kieltäis asioita. Halusin olla hyvä äiti ja halusin että lapset on hyvin kasvatettuja.
Nyt kun olen lähempänä neljääkymmentä ja lapset alkaa olla teinejä, mietin vaan että kuinka turhaa se kaikki stressaaminen olikaan! Pienistä lapsista lähtee ääntä eikä ne ole näkymättömiä tai hajuttomia tai siistejä. En tietenkään antaisi kävellä kengillä toisten sohvilla tms älytöntä, mutta kyllä sen huomaa näin varttuneempana vanhempana, että etenkin lapsettomilla on usein aika kohtuuttomat vaatimukset ja jopa harhaiset kuvitelmat pikkulapsien kanssa elämisestä 😂
Tänä päivänä ei koiraa enää kohdella kuin eläintä vaan kuin lasta. On totta että jotkut huutaa lapsille hieman liikaa jolloin lapsi ei enää tunnista milloin tilanne on vakava.
Vierailija kirjoitti:
Muistan että olin/oltiin aina tosi huolissaan mitä muut ajattelee meidän lasten käytöksestä/ meidän vanhemmuudesta kun meidän lapset oli pieniä. Se ihan oikeasti rajoitti myös sosiaalista elämää ja kuormitti parisuhdetta, kun eihän ne pienet lapset aina mallikkaasti käyttäydy vaikka kuinka opettais ja kieltäis asioita. Halusin olla hyvä äiti ja halusin että lapset on hyvin kasvatettuja.
Nyt kun olen lähempänä neljääkymmentä ja lapset alkaa olla teinejä, mietin vaan että kuinka turhaa se kaikki stressaaminen olikaan! Pienistä lapsista lähtee ääntä eikä ne ole näkymättömiä tai hajuttomia tai siistejä. En tietenkään antaisi kävellä kengillä toisten sohvilla tms älytöntä, mutta kyllä sen huomaa näin varttuneempana vanhempana, että etenkin lapsettomilla on usein aika kohtuuttomat vaatimukset ja jopa harhaiset kuvitelmat pikkulapsien kanssa elämisestä 😂 Toisaalta sama käy monelle kenen lapset lentää pe
Jos meinaa saada burn outin vanhempana niin kannattaa hakea apua. Lapsen kasvattaminen on tärkeämpää kuin mikää muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyoppaiden mukaan lapsia ei saa kieltää ollenkaan vaan kaikki pitää sanoittaa positiivisen kautta. Jos lapsi heittää tuolin pehmukkeita niin ei saa sanoa älä heitä niitä vaan pitää ohjata lapsi mukavampiin puuhiin.
Positiivisesta kasvatuksesta näköjään vouhkaavat eniten ne, jotka eivät ole siihen perehtyneet. Lasta ei ohjata mukavampiin puuhiin, vaan sanotaan, että pehmuste kuuluu tuolin päälle, laita se takaisin. Siinä ei todellakaan ole kyse siitä, että yritettäisiin koko ajan miellyttää lasta ja tehdä hänen elämänsä mukavaksi.
niin. Mites kun koulussa tulee ekan kerran se sana ei vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että olin/oltiin aina tosi huolissaan mitä muut ajattelee meidän lasten käytöksestä/ meidän vanhemmuudesta kun meidän lapset oli pieniä. Se ihan oikeasti rajoitti myös sosiaalista elämää ja kuormitti parisuhdetta, kun eihän ne pienet lapset aina mallikkaasti käyttäydy vaikka kuinka opettais ja kieltäis asioita. Halusin olla hyvä äiti ja halusin että lapset on hyvin kasvatettuja.
Nyt kun olen lähempänä neljääkymmentä ja lapset alkaa olla teinejä, mietin vaan että kuinka turhaa se kaikki stressaaminen olikaan! Pienistä lapsista lähtee ääntä eikä ne ole näkymättömiä tai hajuttomia tai siistejä. En tietenkään antaisi kävellä kengillä toisten sohvilla tms älytöntä, mutta kyllä sen huomaa näin varttuneempana vanhempana, että etenkin lapsettomilla on usein aika kohtuuttomat vaatimukset ja jopa harhais
Ei mikään ihme että ollaan pihalla jos verrataan eläintä ja ihmislasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos on tarpeeksi tehokkaat rangaistukset niin lapsi ei uskalla uhmata koko aikaa, ja siten ei myöskään tarvitse hokea sitä eitä."
Näistä tehokkaasti rangaistuista lapsista on kasvanut mielenterveysongelmaisia aikuisia. Siksi nykyään pyritään kasvattamaan lapset toisella tavalla.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samaa tahtia kuin mitä kasvatus on liberalisoitunut.
Myös kulttuurillinen hyväksyntä ja vaatimus että lapsella on isä on myös hitaasti hävinnyt.
Ei koirallekaan hoeta ei-ei-ei, vaan sille näytetään kiellon lisäksi, miten tulee toimia. Liian moni nykyvanhempi tyytyy kieltelemään, mutta ei osaa jatkaa seuraavaan vaiheeseen eli oikean toiminnan opettamiseen. "Tyynyjä ei heitellä, niiden päällä istutaan" ja sitten käsi lapsen käteen, lapsi nostaa heittämänsä tyynyn ja laittaa paikalleen ja vanhempi nostaa lapsen istumaan tyynyn päälle. Tätä voidaan toistaa vaikka sata kertaa, mutta lapsi tuskin viitsii niin pitkään. Tärkeämpää kuin ein hokeminen on aikuisen toiminta, ei pelkät sanat.