Mies aina töissä juhlapyhät
Kyllä tässä ero tulee kun toivot että edes ensi vuonna tai seuraavana olis vuokrattu vaikka asuntoauto tai mökki ja sais yhdessä mennä ja nauttia uusista asioista ja ihmisistä. Mutta ei. Täällä kökitään.
Ei osaa ajatella toisen puolesta asioita ja kuinka pahoilla mielin olen joka vuosi.
Mitä tehdä, en yksin haluais olla mutta en haluaisi yksinään mennä joka paikkaan?
Ilmeisesti aloitukseni ei miellyttänyt jotain kun se ei näy ollenkaan niin tein uuden. Johonkin pitää saada purkaa tämä paha mieli. Hyvää juhannusta teille muille yksinäisille jotka olette parisuhteessa, yksin.
Kommentit (72)
Minäkin aika usein, mutta en saa itse päättää, koska kiertävät vuorot... Sori siitä.
Ikävä homma tuo. Exäni ei töissä ollut juhlapyhinä, mutta 20 vuoden aikana ei koskaan missään käyty eikä suunniteltu mitään yhteistä. Ex ei halunnut. Jotenkin vain alistuin. Kaikki menot tein lasten ja muiden kanssa.
Sitten löytyi mies, jonka kanssa on suunnitelmia tehty ja toteutettu. On ollut ihanaa.
Kuitenkin sinulle kelpaavat ne miehesi juhlapyhätöistä saamat rahalliset korvaukset.
Juhlapyhiltä saa rahaa! Kolminkertainen palkka 🤑
Mies huut helvettiin ja uusi tilalle. Kannattaa, olen toteuttanut.
Jos hänellä on peruspalkka niin pieni, että haluaa siksi tehdä töitä kaikki juhlapyhät, niin eihän siinä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä töissä tai työmatkalla jotain miehenkiintoista? Mies-mies?
Terv: T of F
Ei ole. Sori nyt taas.
Pystyykö mies vaikuttamaan omiin työvuoroihin? Ainakin hoitoalalla kolmivuorotyössä saat olla ihan aina töissä. Siellä ei paljon katsella, kuka on ollut milloinkin töissä.
Ensin uhoat, että ero tästä tulee ja sitten kyselet, että mitä tehdä?
No otat sen eron tietysti ja etsit uuden miehen jonka kanssa viettää ne juhlapyhät.
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö mies vaikuttamaan omiin työvuoroihin? Ainakin hoitoalalla kolmivuorotyössä saat olla ihan aina töissä. Siellä ei paljon katsella, kuka on ollut milloinkin töissä.
Höpö höpö. Toiveita saa esittää ja aina jotku on vapaalla juhlapyhinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö mies vaikuttamaan omiin työvuoroihin? Ainakin hoitoalalla kolmivuorotyössä saat olla ihan aina töissä. Siellä ei paljon katsella, kuka on ollut milloinkin töissä.
Höpö höpö. Toiveita saa esittää ja aina jotku on vapaalla juhlapyhinä.
Eikä ole yhtään höpöhöpöä. Luuletko sinä, että toiveet huomioidaan aina?
Tarkennus vielä, ei ole mikään huono palkka eli peruspalkka jo ihan hyvä. Korkeasti koulutettu mutta jotenkin sosiaalisesti ilmeisen rajoittunut kun mihin tahansa lähteminen on niin hiton vaikeeta. Ei käydä syömässä ravintolassa edes vuosipäivänä tai jos ikinä missään on käyty niin mun on pitänyt varata se pöytä. Ei ole koskaan yllättänyt mua että olis itse varannut, netissä vois senkin tehdä mutta itse olen joutunut jos haluan yhdessä mennä syömään.
Rahasta sen verran että ei se ole tässä se ongelma, hyvin pärjään yksinkin enkä ole hänen kanssaan rahan takia. En nimittäin koskaan ole edes nähnyt hänen pankkitilin saldoa tai muuta. En mieti noita asioita vaan kaipaan henkistä yhteyttä ja juttelua saman pöydän ääressä tai vaikka laiturilla. Hän ei vietä edes perheensä kanssa aikaa. Kai tässä täytyy alkaa olla jo huolissaan..
Ole tyytyväinen. Miehesi tekee töitä eikä luuseroi.
Todennäköisesti vielä hyvin tärkeää työtä, koska se vaatii jatkuvan paikallaolon, eli vuorotyö.
Minunkin mieheni on lähes aina juhlapyhinä töissä. En ole ikinä narissut asiasta. Hän on hyvä mies. En vaihtaisi ikinä.
Ero tulee... tuommoisen takia? No otapa sitten ero. Sinusta kun ei ole hänelle vaimoksi. En ole ikinä ymmärtänyt naisia, joitten pitäisi saada nyhjätä sen miehensä kyljessä joka ikinen hetki.
Jotkut naiset joutuu olemaan kaikki viikonloput ja juhlapyhät yksin, kun mies ryyppää kavereittensa kanssa, tai istuu autotallissa pullonsa kanssa. Sitä pitäisin surullisena asiana ja ymmärrettävänä eron syynä.
Näistä juhlapyhien töistä tulee vielä tosiaan sitä rahaa, eikä niin vähänkään. Se sulle varmaan on hyvin kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö mies vaikuttamaan omiin työvuoroihin? Ainakin hoitoalalla kolmivuorotyössä saat olla ihan aina töissä. Siellä ei paljon katsella, kuka on ollut milloinkin töissä.
Höpö höpö. Toiveita saa esittää ja aina jotku on vapaalla juhlapyhinä.
Meidän osastolla tapellaan, kuka joutuu olemaan pyhinä töissä. Keikkalaisetkaan eivät usein halua pyhävuoroja. Joten me vähäiset jäljellä olevat vakkarin tehdään aina kaikki pyhät. Siihen ei toivomiset auta, kun työntekijöitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ensin uhoat, että ero tästä tulee ja sitten kyselet, että mitä tehdä?
No otat sen eron tietysti ja etsit uuden miehen jonka kanssa viettää ne juhlapyhät.
Tässä kukaan mitään ole "uhonnut"? Mietin ja pyöritän tilannetta itsekseni jatkuvasti niin halusin jo sanoa sen ulos. En käsitä sunlaisia ihmisiä jotka vetää mutkat suoraksi ja lukee ihan omalla tavallaan kaikki asiat.
Tulipa nuoruus mieleeni. Ostimme heti naimisiin mentyämme kaksion ja mies oli sellaisissa hommissa, joita tehtiin aina. Yhteisestä päätöksestämme hän oikein rohmusi juhlapyhä- ja viikonloppuvuoroja, lyhensimme ylimääräisillä aina asuntolainaa. Nopsaan oli kaksio maksettu, saimme siitä hyvät rahat ja rakennutmme ison omakotitalon. Kun lapset, 2 kpl, syntyivät menin aina juhlapyhiksi mummuloihin tai vanhempieni mökille, pääsin helpommalla kun isovanhemmat auttoivat lasten kanssa ja mies sai kotona nukuttua vuorojen välillä. Mummut ja papat oikein anelivat, että esim. juhannuksena piti lasten kanssa olla kummassakin mummulassa. Lapsille muodostui kiinteät välit isovanhempiinsa ja minulle myös anoppiin ja appeen kun yhdessä aikaa vietimme. Ihanat muistot, nyt isovanhemmat ja lasteni isä nukkuvat ikiunta, lapset ovat jo yli 40 v ja heillä on omat perheet. Huomenna kokoonnumme esikoisen mökille nauttimaan yhdessäolosta.
Hyvää juhannusta teille kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Tarkennus vielä, ei ole mikään huono palkka eli peruspalkka jo ihan hyvä. Korkeasti koulutettu mutta jotenkin sosiaalisesti ilmeisen rajoittunut kun mihin tahansa lähteminen on niin hiton vaikeeta. Ei käydä syömässä ravintolassa edes vuosipäivänä tai jos ikinä missään on käyty niin mun on pitänyt varata se pöytä. Ei ole koskaan yllättänyt mua että olis itse varannut, netissä vois senkin tehdä mutta itse olen joutunut jos haluan yhdessä mennä syömään.
Rahasta sen verran että ei se ole tässä se ongelma, hyvin pärjään yksinkin enkä ole hänen kanssaan rahan takia. En nimittäin koskaan ole edes nähnyt hänen pankkitilin saldoa tai muuta. En mieti noita asioita vaan kaipaan henkistä yhteyttä ja juttelua saman pöydän ääressä tai vaikka laiturilla. Hän ei vietä edes perheensä kanssa aikaa. Kai tässä täytyy alkaa olla jo huolissaan..
Kuulostaa narsistilta tai muulta tunnevammaiselta. (Kaikki narsistit eivät ole aktiivisesti pahoja, mutta henkistä yhteyttä heihin ei saa ja tuo pankkitilin saldon tietämättömyys jne..).
Ei teillä ole mitään yhteistä, te olette kaksi ihmistä yhdessä, koska mies on kidnapannut sinut omaan rakennelmaansa esineenä. Olet hänen esineensä siinä missä puhelin ja takki. Kuinka paljon hän miettii puhelimen tunteita ja hyvinvointia ja bondautuu tämän kanssa henkisesti?
Suomalainen nainen on täysin kyvytön olemaan onnellinen ja löytää aina miehestä jonkun vian mistä uhriutua.
Jos mies ei olisi juhlapyhinä töissä, olisit täällä itkemässä kun mies ei saa tarpeeksi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin uhoat, että ero tästä tulee ja sitten kyselet, että mitä tehdä?
No otat sen eron tietysti ja etsit uuden miehen jonka kanssa viettää ne juhlapyhät.
Tässä kukaan mitään ole "uhonnut"? Mietin ja pyöritän tilannetta itsekseni jatkuvasti niin halusin jo sanoa sen ulos. En käsitä sunlaisia ihmisiä jotka vetää mutkat suoraksi ja lukee ihan omalla tavallaan kaikki asiat.
Sen, että pyörität tilannetta itseksesi - vie sinulta paljon energiaa ja aikaa - ja teet avauksen tänne, pitäisi olla valtava red flag ja kertoa omaa tarinaansa.
Mutkat suoriksi vetävät ovat usein muuten niitä, jotka ovat kantapään kautta oppineet sama, mitä sinä olet nyt oppimassa.
Onkohan siellä töissä tai työmatkalla jotain miehenkiintoista? Mies-mies?
Terv: T of F