Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen lihonnut 30v-40v välissä 40kg kuin huomaamatta.
19.06.2024 |
Kuinkahan näin on päässyt käymään syömisissä ei mitään oleellista muutosta ole tapahtunut,tosin liikuntaa ei ole tullut harrastettua niinkuin nuorempana mutta eikait se nyt siitä liikunnan puutteesta voi pelkästään johtua.
Kommentit (66)
Onkohan ap mies vai nainen, jos mies niin sehän tuo vain karismaa tuommoinen 40kg massaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: lihoin myös 40kg 10 vuodessa. Puolisolla oli vakava syöpä, lapset oli vaippaikäisiä. Yritin hoitaa miehen, kodin ja opinnot loppuun, tehdä osa-aikatöitä öisin. Olin aivan loppu. Sitten kun miehen syöpä oli ok, niin edelleen oli raskasta ja miestä piti kannatella.
Sitten 8 vuotta myöhemmin selvisi bipoläärihäiriö ja oli mm velkaannuttanut perheen pahoin. Sai lääkkeet ja terapia, maksettiin itse. Tein kolmea työtä, päätteellä istuen, suoritin että kotona ja lapsilla kaikki hyvin. Jouduin myös tukemaan sairastelevia vanhempiani.
Nyt kun kaikki alkaa olla balanssissa niin kauhistuin ulkonäköäni. Olen todellakin lihonut 40kg, tarkalleen 42kg.
Paitaa ostaessa koot suureni toki, mutta en ehtinyt sitä ajatella, enkä olisi jaksanutkaan.
Onneksi ei ole vielä mitään fyysisiä haittoja, esim diabetesta. Mutta hartiat ym aivan rikki, saan hortonmaisia migreeni-kohtauksia. Ja olen aivan loppu henkisesti.
Loma alkoi eilen, olen itkenyt sängyssä kohta 24h. En voi edes kuvitella lenkille lähtöä, vaikka sitä ulkonäköä kauhistelevat ekana ehdottavat.
Mitä uupuneempi on, sitä pitempi lista muilla on, että mitä pitäisi tehdä. Kukaan ei ikinä sano, että lepää. Ei ikinä.
Huh, saattaisin huomata jos noin kävisi. Olen lihonut parissa vuodessa 5kg ja huomaan sen kyllä kaikesta. Housut kiristää vatsasta, paidan etumus krinnaa, kaikki kesämekot ei istu nätisti, kakaoisleuka on tuloillaan. Kääk! Käänne on tehtävä tässä kohtaa jos aikoo eikä mennä lampaana ostamaan niitä isoja trikootelttoja.
Minusta on somaa kuinka kaikki oman elämänsä vyötärövahti-Varpukat kilvan täällä sirpsattaa kuinka he ovat pysyneet niin hoikkana ja sirpakoina. Ah, naisiin voi aina luottaa.
Kyllä sitä lihoo nopeasti palkomkin , jos elämän tilanne sellainen. Monella vielä lun ei stresssaa kiloista ei tule seurattua .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kilon lihomisen huomaa heti siitä, että vaatteet puristaa.
Nuuka laihduttaisi mahtuaakseen vaatteisiinsa.
Trikoovaatteet on siitä petollisia, että ne mahtuvat päälle pari numeroa liian pieninäkin. Kyllähän täälläkin moni mainostaa olevansa kokoa xs vaikka ilmoittamiensa mittojen perusteella se ei ole millään mahdollista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap: lihoin myös 40kg 10 vuodessa. Puolisolla oli vakava syöpä, lapset oli vaippaikäisiä. Yritin hoitaa miehen, kodin ja opinnot loppuun, tehdä osa-aikatöitä öisin. Olin aivan loppu. Sitten kun miehen syöpä oli ok, niin edelleen oli raskasta ja miestä piti kannatella.
Sitten 8 vuotta myöhemmin selvisi bipoläärihäiriö ja oli mm velkaannuttanut perheen pahoin. Sai lääkkeet ja terapia, maksettiin itse. Tein kolmea työtä, päätteellä istuen, suoritin että kotona ja lapsilla kaikki hyvin. Jouduin myös tukemaan sairastelevia vanhempiani.
Nyt kun kaikki alkaa olla balanssissa niin kauhistuin ulkonäköäni. Olen todellakin lihonut 40kg, tarkalleen 42kg.
Paitaa ostaessa koot suureni toki, mutta en ehtinyt sitä ajatella, enkä olisi jaksanutkaan.
Onneksi ei ole vielä mitään fyysisiä haittoja, esim diabetesta. Mutta hartiat ym aivan rikki, saan hortonmaisia migreeni-kohtauksia. Ja olen aivan loppu henkisesti.
Kyllä ehdottaisin enemmänkin lepäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Ap: lihoin myös 40kg 10 vuodessa. Puolisolla oli vakava syöpä, lapset oli vaippaikäisiä. Yritin hoitaa miehen, kodin ja opinnot loppuun, tehdä osa-aikatöitä öisin. Olin aivan loppu. Sitten kun miehen syöpä oli ok, niin edelleen oli raskasta ja miestä piti kannatella.
Sitten 8 vuotta myöhemmin selvisi bipoläärihäiriö ja oli mm velkaannuttanut perheen pahoin. Sai lääkkeet ja terapia, maksettiin itse. Tein kolmea työtä, päätteellä istuen, suoritin että kotona ja lapsilla kaikki hyvin. Jouduin myös tukemaan sairastelevia vanhempiani.
Nyt kun kaikki alkaa olla balanssissa niin kauhistuin ulkonäköäni. Olen todellakin lihonut 40kg, tarkalleen 42kg.
Paitaa ostaessa koot suureni toki, mutta en ehtinyt sitä ajatella, enkä olisi jaksanutkaan.
Onneksi ei ole vielä mitään fyysisiä haittoja, esim diabetesta. Mutta hartiat ym aivan rikki, saan hortonmaisia migreeni-kohtauksia. Ja olen aivan loppu henkisesti.
Lepää ihmeessä. Jo varmasti pelkkä stressihormoni sairastuttaa ja kilot tarttuvat toisella tavalla vartaloon. Aivan varmasti ne lähtevät melkein itsestään laskemaan jos jaksaa liikkua, saa levätä ja ei lohtusyö stressiin. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap: lihoin myös 40kg 10 vuodessa. Puolisolla oli vakava syöpä, lapset oli vaippaikäisiä. Yritin hoitaa miehen, kodin ja opinnot loppuun, tehdä osa-aikatöitä öisin. Olin aivan loppu. Sitten kun miehen syöpä oli ok, niin edelleen oli raskasta ja miestä piti kannatella.
Sitten 8 vuotta myöhemmin selvisi bipoläärihäiriö ja oli mm velkaannuttanut perheen pahoin. Sai lääkkeet ja terapia, maksettiin itse. Tein kolmea työtä, päätteellä istuen, suoritin että kotona ja lapsilla kaikki hyvin. Jouduin myös tukemaan sairastelevia vanhempiani.
Nyt kun kaikki alkaa olla balanssissa niin kauhistuin ulkonäköäni. Olen todellakin lihonut 40kg, tarkalleen 42kg.
Paitaa ostaessa koot suureni toki, mutta en ehtinyt sitä ajatella, enkä olisi jaksanutkaan.
Onneksi ei ole vielä mitään fyysisiä haittoja, esim diabetesta. Mutta hartiat ym aivan rikki, saan hortonmaisia migreeni-kohtauksia. Ja olen aivan loppu henkisesti.
Voimia tilanteeseesi. (Samoin ap:lle.) 💛💚🧡💙💜
Tämä palsta on mennyt viime vuosina yhä ala-arvoisemmaksi ilkkumiseksi ja trollaamiseksi, mutta on täällä ruutujen takana meitäkin, jotka tuntevat empatiaa kanssakirjoittajia kohtaan ja haluavat keskustella kunnolla. Itselläkin ollut vaikeita vuosia viimeiset n. 10 v juuri tässä kolmen-neljänkympin tietämissä. Muun muassa leskeytyminen. Ja painoa siinä sivussa todellakin tullut lisää. Herkuttelu ollut ainoita lohtua tuottavia asioita. Kirjoituksesi kosketti minua. 🤗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuo voi olla mahdollista paitsi jos on ollut jo reilusti ylipainoinen alunperin
Minäkin lihoin 18 kg parissa vuodessa mutta aloin kuntoilee tosissaan viime vuoden syksyllä 2 tuntia joka päivä ja laihduin 15 kg talven aikana. Se on vaan alettava liikkua että laihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheen perustaminen, stressaava työ, ilta herkuttelu liikunnan laiminlyöminen niin kiloja voi kyllä tulla nopeaakin lisää.
Mulla siskolla juuri nämä.Harmi kun päästää itsensä lihomaan eikä vaan välitä.
Kuka päästäisi perheenäidin nukkumaan joka yö syvät, pitkät, hyvät unet?
En minäkään tarvitse kuin pari huonosti nukuttua yötä, ennen kuin ikunälkä alkaa :D
Niin, no eihän nyt tommosta voi huomata mitenkään. Huoh!
Juu, viisi kiloa vuodessa on täysin huomaamatonta. Kyllä, kyllä...
Vierailija kirjoitti:
Juu, viisi kiloa vuodessa on täysin huomaamatonta. Kyllä, kyllä...
Ja 40/10 jakolasku on liian vaikea. On meitä moneen junaan.
Ei tuo ole kuin 70 kcal päivässä. Yksi parinkymmenen minuutin kävelylenkki päivässä tekee tuon eron, joten liikunnan pois jäänti voi olla ollut ratkaiseva tekijä.
Alue: Aihe vapaa
Äly hoi älä jätä. Muka huomaamatta paino nousee 50% 🤔