Ikisinkkuja yhdistää usein yksi asia
Se että on mietitty tarkkaan mitä itse haluaa, mutta ei lähes lainkaan sitä mitä itse tarjoaa.
Moni olettaa että on vain sellaisenaan uskomaton helmi ja itsellä sitten hirveän pitkä lista ja tiukat kriteerit. Usein täysin epärealistiset omaan ns. tasoon nähden.
Kommentit (394)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tuota, mitä joku "tarjoaa".
Sen tiedän, mitä itse haluan miehestä yleisesti, mutta mistä voin tietää, mitä joku tietty mies haluaa minulta /parisuhteelta?
Meinaatko, että sinkkunaisen pitäisi listata profiiliin "tarjoan lihapullia, tanssitunteja, koiran, rivarikolmion ja sähköauton"?
Kaikki tietää että sinkkunaisella on tarjolla piparia ja se riittää. Sinkkumiehillä taas pitää olla pitkälista siitä mitä tarjoavat naiselle tätä piparia vastaan.
Ja naisella taas on oleellisena listassa, että ei miestä, joka on vain p*** perässä vaan haluaa muutakin.
Mulle ei kelpais nainen jonka ta
Sinunlaisesi nainen(?) Ei vain tajua että vaikka haluaa seksiä voi haluta muitakin asioita mutta parisuhteelle seksin haluaminen on se ainoa kriittinen asia. Muut on sitten jotain muuta
Se on paNOsuhde, ei paRIsuhde.
Enpä tiedä. Monella ikisinkulla tuntuu olevan nimenomaan se ongelma ettei tiedetä mitä halutaan. Minä en ole ollut sinkku yli 10 vuoteen, tapasin mieheni teininä. Enpä tainnut koskaan miettiä mitä minulla olisi tarjottavaa parisuhdemielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin löytää kumppanin, kaikille muille se tuntuu olevan helppoa, esim. olen tuttavapiirini ainoa sinkku tällä hetkellä. Sen sopivan vaan pitäisi tuntua silleen kotoisalta. Luulin joskus, että löytyyhän se niin kattia kanssa. Ei ole löytynyt. Kaikille ei tietysti ole tarkoitettukaan löytyväksi. On ollut pettymys huomata, ettei sitä sopivaa ihmistä sitten niin vaan löydykään.
Olen kohtalotoverisi. Nuorempana minulle sanottiin aina että "odota vaan, kyllä se oikea tulee vastaan". Ei tullut, olen 38v ja ikisinkku. Nykyään toki kukaan ei enää kysy minulta mitään rakkauselämääni liittyen, kaikki olettavat että olen jo luovuttanut.
Ihan sama juttu. Olen kaiken lisäksi asunut useilla eri paikkakunnilla, matkustanut yksin aina Aasiaa myöten, vaihtanut työpaikkoja usein ja olen aktiivinen myös netissä - ja silti ei ole tullut yhtikäs ketään vastaan. Sinkkuna olen ollut kohta 20 vuotta, ei edes mitään sutinaa tai ihastumisia siinä välissä. Minulla ei ole mitään listoja ulkonäöstä, kansalaisuudesta, pituudesta, hiuksista ymv. Ainoastaan lapseton tulee olla, ei alkkis ja ei-tupakoiva, koska en ala elämään ainaisessa migreenissä toisen tupakoinnin takia. Pääasiassa ihmisen pitää vain tuntua sielunkumppanille, että tässä se nyt on. Tämän kanssa natsaa ja haluan enemmän.
Itsekin olen nais-INTJ, kuten tuolla aiemmin eräs toinen nainen oli. Me olemme tavallaan perinteisen naiseuden täydellisiä irvikuvia, jos INTJ pitää jotenkin tiivistää.
Kukaan ei minultakaan kysy mitään parisuhderintamalta, kun tietävät, että tarjolla on vaan "eioota". Muutama vuosi sitten aloin kertomaan pitkäaikaiselle ystävälleni, että et ikinä arvaa, mitä hyviä uutisia minulla on, ja ystävä virnisti; "Menet naimisiin?" Loukkasi. Olen kyllä alleviivannut aina sen jälkeen, että minä EN ole sinkku, koska haluan olla. En vaan ole tavannut ketään.
Statukseni on kyllä suht kaunis , mutta introverttius ,nuorena olleet pitkät suhteet ,kihlaus ym. on ns.koettu. Yli 5-kymppisenä en vain kaipaa parisuhdetta ei sen sen ihmeellisempää ole. Ihmisten kanssa voi jutella ,köydä ystävien kanssa jossakin ja mennä kotiin onnellisena nukkumaan rauhassa heräten onnelllisena hyvin nukkuneena seuraavaan aamuun . Sitä on olla aikuinen sinkku,ilolla .
monelle yliopiston käyneelle tytöntyllerölle nousee se ns näennäissivistys kupoliin ja sitten katsellaan yläpuolella miehiä joilla ei ole ns yliopistosivistystä ja mikään ei tytöntyllerölle kelpaa. tunnen näitä koska itsekin luin yliopistolla tutkinnon josta ei mitään hyötyä ollut mihinkään ja myöhemmin toisen maisterin tutkinnon mutta siitäkään ei mitään apua ollut.
jos nainen on kaunis ja vielä yliopistosivistynyt voi jäädä mies saamatta tälleen kävi ainakin yhdelle tutulle koska piti jotain ranskalaista yliopistotutkintoa ja komeaa miestä rimana, jäi kaunis nainen vanhaksi piiaksi.
Itselle se rima on ollut kauneus ja toisaalta urheilullisuus ja älykkyys, vaikken sitä yliopistotutkintoa sinänsä arvosta enää persekarvan vertaa. silti en mitänä tatskanarkkaria ja elämänkoulun kasvattia ottas naiseksi. enkäö sellaista yliopiston nirppanokkaa ja opettajaa
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä. Monella ikisinkulla tuntuu olevan nimenomaan se ongelma ettei tiedetä mitä halutaan. Minä en ole ollut sinkku yli 10 vuoteen, tapasin mieheni teininä. Enpä tainnut koskaan miettiä mitä minulla olisi tarjottavaa parisuhdemielessä.
No just olin tulossa sanomaan, että enpä kyllä ole huomannut tai kuullut helposti parisuhteeseen päässeiden koskaan miettineen, että mitä minä tarjoan kumppanille ja millaisen parisuhteen minun kanssani saa. Sitä vaan natsaa jonkun kanssa sen ihmeemmin miettimättä, muuta kuin siltä kannalta, että haluanko minä olla just tämän henkilön kanssa. Eli mitä minä haluan ja tarvitsen, ei mitä minä voin tarjoilla ja kenelle ja miten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tuota, mitä joku "tarjoaa".
Sen tiedän, mitä itse haluan miehestä yleisesti, mutta mistä voin tietää, mitä joku tietty mies haluaa minulta /parisuhteelta?
Meinaatko, että sinkkunaisen pitäisi listata profiiliin "tarjoan lihapullia, tanssitunteja, koiran, rivarikolmion ja sähköauton"?
Kaikki tietää että sinkkunaisella on tarjolla piparia ja se riittää. Sinkkumiehillä taas pitää olla pitkälista siitä mitä tarjoavat naiselle tätä piparia vastaan.
Ja naisella taas on oleellisena listassa, että ei miestä, joka on vain p*** perässä vaan haluaa muutakin.
Melekosta tää naislogiikka "en anna sulle koska haluat mua, antaisin jos et haluis"
Vierailija kirjoitti:
monelle yliopiston käyneelle tytöntyllerölle nousee se ns näennäissivistys kupoliin ja sitten katsellaan yläpuolella miehiä joilla ei ole ns yliopistosivistystä ja mikään ei tytöntyllerölle kelpaa. tunnen näitä koska itsekin luin yliopistolla tutkinnon josta ei mitään hyötyä ollut mihinkään ja myöhemmin toisen maisterin tutkinnon mutta siitäkään ei mitään apua ollut.
jos nainen on kaunis ja vielä yliopistosivistynyt voi jäädä mies saamatta tälleen kävi ainakin yhdelle tutulle koska piti jotain ranskalaista yliopistotutkintoa ja komeaa miestä rimana, jäi kaunis nainen vanhaksi piiaksi.
Itselle se rima on ollut kauneus ja toisaalta urheilullisuus ja älykkyys, vaikken sitä yliopistotutkintoa sinänsä arvosta enää persekarvan vertaa. silti en mitänä tatskanarkkaria ja elämänkoulun kasvattia ottas naiseksi. enkäö sellaista yliopiston nirppanokkaa ja opettajaa
Hmmm, no, et nyt mitenkään helmilöydöltä miehenä vaikuta, kun asenteesi kanssaihmisiä kohtaan on noin epäempaattinen ja halveksiva. Ainakin minulla kosahtaisi hyvin alkanut juttu välittömästi tähän ilkeyteen ja empatian puutteeseen, ihan sama, mitä se mies muuten voisi tarjota kumppanina parisuhteeseen tai miltä se näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tuota, mitä joku "tarjoaa".
Sen tiedän, mitä itse haluan miehestä yleisesti, mutta mistä voin tietää, mitä joku tietty mies haluaa minulta /parisuhteelta?
Meinaatko, että sinkkunaisen pitäisi listata profiiliin "tarjoan lihapullia, tanssitunteja, koiran, rivarikolmion ja sähköauton"?
Kaikki tietää että sinkkunaisella on tarjolla piparia ja se riittää. Sinkkumiehillä taas pitää olla pitkälista siitä mitä tarjoavat naiselle tätä piparia vastaan.
Ja naisella taas on oleellisena listassa, että ei miestä, joka on vain p*** perässä vaan haluaa muutakin.
Melekosta tää naislogiikka "en anna sulle koska haluat mua, antaisin jos et haluis"
Ei ole poissulkevaa. Ainakin itse haluan seksiä, paljon ja usein, mutta en sellaisen miehen kanssa, jolle se on ainoa kriteeri.
Minä taidan olla poikkeus. En ole pahemmin miettinyt tasoani. Yksinhuoltajuus on ikäänkuin vankila, josta en pääse pois. Energia ei ole riittänyt tämän kuvion ratkomiseen.
Odotan, että asiat tapahtuvat, kun aika on kypsä. Kyllä minä jollekin kunnolliselle miehelle kelpaan.
Lukematta ketjua kommentoin, että miten niin ei ole mietitty, mitä "tarjoaa"? Kyllä kai jokainen aikuinen tietää, millainen tyyppi on, mutta sehän on sen toisen osapuolen tehtävä päättää, kiinnostaako. En minä deittaillessa mieti sitä, mitä tarjottavaa minulla kullekin miehelle voisi olla, vaan jokaisen miehen täytyy ihan itse osata päättää, kiinnostanko häntä, ja miehen täytyy itse tajuta, onko hänen puoleltaan kemiaa ja haluaako tutustua tai olla suhteessa kanssani. Minä päätän kiinnostumiset vain omalta osaltani.
Ja en ole ikisinkku, oikein hyvin on löytynyt seuraa, vaikka vastuuta miehen puolesta ajattelusta ei olekaan ulkoistettu minulle. Ja sehän menee niin, että jollekin en "tarjoa" ns. mitään, kun taas joku voi kokea minun olevan just se, mitä hän etsii.
Vierailija kirjoitti:
Lukematta ketjua kommentoin, että miten niin ei ole mietitty, mitä "tarjoaa"? Kyllä kai jokainen aikuinen tietää, millainen tyyppi on, mutta sehän on sen toisen osapuolen tehtävä päättää, kiinnostaako. En minä deittaillessa mieti sitä, mitä tarjottavaa minulla kullekin miehelle voisi olla, vaan jokaisen miehen täytyy ihan itse osata päättää, kiinnostanko häntä, ja miehen täytyy itse tajuta, onko hänen puoleltaan kemiaa ja haluaako tutustua tai olla suhteessa kanssani. Minä päätän kiinnostumiset vain omalta osaltani.
Ja en ole ikisinkku, oikein hyvin on löytynyt seuraa, vaikka vastuuta miehen puolesta ajattelusta ei olekaan ulkoistettu minulle. Ja sehän menee niin, että jollekin en "tarjoa" ns. mitään, kun taas joku voi kokea minun olevan just se, mitä hän etsii.
Sinkkuja vaan syyllistetään turhaan tuosta. Että koska sitä sopivaa ei ole tullut vastaan, ei ole kenellekään se, joka kokisi hänen tarjoavan jotain. Ja onhan siinä tietysti eroja. Ja siinäkin, miten hyvin esimerkiksi ujo tai pidättyvä osaa tuoda esille sen, mitä on tarjota.
Itse en tajua miten joku voi koko elämänsä ajatella että olisi kiva löytää joku mutta ei tee asian eteen mitään. Ehkä sitten se halu löytää joku on niin olematon mutta itse en ainakaan voisi elää noin.
En kyllä ole pahemmin miettinyt sitäkään, mitä pystyn tarjoamaan. Ehkä aidon itseni, hyvän sydämen, jotain mammonaa kenties. Kyseiset asiat eivät oikein vakuuta cv:ssä.
Vierailija kirjoitti:
En tajua tuota, mitä joku "tarjoaa".
Sen tiedän, mitä itse haluan miehestä yleisesti, mutta mistä voin tietää, mitä joku tietty mies haluaa minulta /parisuhteelta?
Meinaatko, että sinkkunaisen pitäisi listata profiiliin "tarjoan lihapullia, tanssitunteja, koiran, rivarikolmion ja sähköauton"?
Minäkin ihmettelen näitä tarjoomispuheita - en minä ainakaan "tarjoa" yhtään mitään. Ihmissuhteissa ei ole kyse mistään aikapankin tyyppisestä vaihtotaloudesta, vaan kahden ihmisen välisestä kohtaamisesta, tutustumisesta, ihmissuhteen rakentamisesta. Joko juttu toimii tai sitten ei. Jotkut eivät tunnu tajuavan ollenkaan, mikä ihmissuhteissa (ja parisuhteessa) on pointtina. Ja vaikka kyse olisi pelkästä seksistä, niin ei sekään mitään vaihdantataloutta ole tai palvelusten tarjoamista, vaan kyllähän siinäkin olennaista on se, mitä kahden ihmisen välillä on ja tapahtuu. Joidenkin kanssa on kemiaa, joidenkin kanssa ei.
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä. Monella ikisinkulla tuntuu olevan nimenomaan se ongelma ettei tiedetä mitä halutaan. Minä en ole ollut sinkku yli 10 vuoteen, tapasin mieheni teininä. Enpä tainnut koskaan miettiä mitä minulla olisi tarjottavaa parisuhdemielessä.
Eipä siinä tarvitse paljoa miettiä. Jos mies saa parisuhteessa seksiä ja tuntee olonsa mukavana seurassasi niin noi kaksi asiaa riittää isolle osalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemiani ikisinkkuja yhdistää ainakin rumuus.
Itse tiedän useita ns hyviä saaliita, mutta heillä on aivan mahdottomat kriteerit kumppaniehdokkaille sekä he ovat ihmissuhteissa turhan yksipuolisia. Puhuvat paljon siitä mitä haluavat mutta ei lainkaan siitä mitä antavat.
Moni nainen ohitti lapsentekoiän vaikka perhettä olisi halunnut. Miehet 50+ ei meinaa enää kelvata kolmekymppisille naisille, joiden kanssa perhettä voisi vielä saada.
:D Miksi ihmeessä kolmikymppiset naiset ylipäätään katselisivat 50+ miehiä? Kolmikymppistä naista lähestyy lähinnä 25-35v miehet, ja ne tuntemani kolmikymppiset naiset jotka on viime vuosina pariutuneet, ovat pariutuneet ihan oman ikäisen kanssa. Ei kellään tule mieleenkään tuollainen, että jotain viiskymppisiä katseltaisi, eikä viiskymppiset kyllä edes yr
Mieluummin lapsi yksin kuin 50v käppänän kanssa.
N33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oma tasoni on miesten mielestä alkkis tai henkisesti väkivaltainen duunari niin ihan mielelläni olen yksin epärealistisella tasollani.
No sitähän se on jos et paremmille kelpaa. Raaka totuus tuo kysynnän ja tarjonnan laki
Kysynnän ja tarjonnan laki toimisi vaan, jos kommentoija haluaisi välttämättä parisuhteen. Koska näin ei ole, kauppoja ei näillä spekseillä synny ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Koko hänen olemuksensa on jotenkin torjuva ja pelottava. Mustat hiukset, usein voimakas meikki, mustat vaatteet. Kova ääni, ja hyviin vahvat mielipiteet kaikista, eikä hän ujostele niitä sanoa.
No ei mustat hiukset, voimakas meikki ja mustat vaatteet useimmiten mikään este ole pariutumiselle. Ehkäpä sellaisen tyylin omaava ei haluaisikaan niitä miehiä, joita kiinnostaa beiget naiset blondeilla hiuksilla ja pinkillä kynsilakalla. Tuo nyt on jo aivan naurettavaa, että oma persoonallisuuskin pitäisi peittää/muuttaa. Kannattaa mennä Tuska-festareille viikon päästä katsomaan, niin siellä on just tuollaisia mustanpuhuvia naisia miestensä kainalossa.
Haluan tehdä itselleni tärkeitä asioita enkä halua tästä joustaa, koska elämä on lyhyt. Pelkkä tapailusuhde riittää minulle. Miksi en saisi elää tavalla, joka tekee minut onnelliseksi?