Lue keskustelun säännöt.
Jääkö opiskelijat nyt vanhempien nurkkiin kun asumistuki pienenee?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin yh-äitinä toivoisin, että minullakin olisi joskus oma huone ja rahaa omiin menoihin. Kaikki lapset ovat rakkaita, mutta minunkaan voimani eivät riitä loputtomiin. Olisi ihana muuttaa tästä kolmiosta pienempään, saada siinä samalla asuntolaina maksettua ja olisi varaa vaikka siihen autoon. Lapset olisivat kyllä edelleen tervetulleita asumaan olohuoneessa, mutta minä haluan jo joskus sieltä pois.
Särähtää korvaan tuo "rahaa omiin menoihin". Mikä se sellainen oma meno on, mikä on tärkeämpää kuin auttaa omaa jälkipolveaan? Tässä näkyy nykysuomen kulttuuri, missä yksilökeskeisyys on kaiken a ja o. Omat lapset halutaan pois kodista, että saa itse olla rauhassa ja jää rahaa johonkin kanarianlomaan. Se on tuolla perhekeskeisimmissä kulttuureissa aivan päinvastoin. Siellä ihan aidosti vanhemmat ajattelevat, että omat lapset on elämän tärkein asia ja kaikki hei
Homma lähti kaatumaan kuin domino nappulat kun sotasukupolvi oli todella rikki kun palasi rintamalta. Boomerit veti kaiken kotiin päin. Milleniaalit taas oli jo teininä synkistelijöitä ja ovat ilman elämän realiteettia edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin yh-äitinä toivoisin, että minullakin olisi joskus oma huone ja rahaa omiin menoihin. Kaikki lapset ovat rakkaita, mutta minunkaan voimani eivät riitä loputtomiin. Olisi ihana muuttaa tästä kolmiosta pienempään, saada siinä samalla asuntolaina maksettua ja olisi varaa vaikka siihen autoon. Lapset olisivat kyllä edelleen tervetulleita asumaan olohuoneessa, mutta minä haluan jo joskus sieltä pois.
Ota mies.
Meillä on ollut aikoinaan kaksio vuokrattuna kahdelle opiskelijalle puoliksi. Toisella oli iso ovellinen makuuhuone huoneenaan ja toisella iso ovellinen olohuone. Lisänä vielä iso ovellinen keittiö. Vuokra oli n. 275 €/kk/opiskelija.
Saattaa olla. Niinhän se on useissa muissa maissa. Suomessahan nuoret muuttavat pois lapsuuskodistaan nuorimpina Euroopassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmas vuosi alkaa yliopistossa ja kotona asuu edelleen. Ei ole mitään järkeä muuttaa omaan, kun yliopisto tässä lähellä eikä ole parisuhdetta minkä takia haluaisi omilleen.
Arveletko sitä parisuhdetta tulevankaan, kun asuu kotona?
Omillaan on asumut ja asuu jatkossakin. Emme ole suoraan vuokrassa tukeneet, toki rahaa on joskus saanut meiltä, muttei välttämättä tarvitsisi. Toki jos haluaisi meille muuttaa/rahat loppuisivat, olisi hänelle meillä oma huone edelleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on suunnitelma, että kun nyt on perheasunto, jonka vastikkeen maksan yksin niin lapsen muuttaessa pois kotoa, myyn tämän pois ja ostan kaksi pien asuntoa sillä myyntitulolla. Lapsi muuttaa toiseen ja minä toiseen. Niiden yhteenlasketut vastikkeet ovat sama kuin nykyisen, eli kun jatkan molempien maksamista, kulut eivät lisäänny, mutta lapsi voi asua opiskelijana ilmaiseksi.
Kun lapsi sitten aikanaan valmistuu ja työllistyy ja alkaa tienata, hän voi maksaa oman elämisensä. Minulle jää maksettavaksi vain pieni vastike omasta asunnostani, mikä on hyvä, koska sitten eläkkeellä tuloni pienenevät ja pitää säästää omista menoista. Näin suunnittelemalla vähän tulevaisuuteen saa asiat järjestymään kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas vuosi alkaa yliopistossa ja kotona asuu edelleen. Ei ole mitään järkeä muuttaa omaan, kun yliopisto tässä lähellä eikä ole parisuhdetta minkä takia haluaisi omilleen.
Arveletko sitä parisuhdetta tulevankaan, kun asuu kotona?
Ehtiihän sitä parisuhteen hankkimaan myöhemminkin tulee sitten kun on tullakseen. Kaikki eivät edes halua suhdetta. -Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei se pieneneminen mitään takoita, odota että poistuu kokonaan. Sitten varmaan jäädäänkin kotiin kunnes on varaa maksaa vuokria palkoista. Ja poljettujen palveluammattien palkat ehkä noustava että on varaa maksaa vuokran ja ruuan samaan aikaan ja peräti hieman lisäbonusta päälle että saa vaatteita edes kierrätyksestä yms.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden kotona asumista pitäisi valtion taholta tukea!
Valtiolle paljon halvempaa kun maksaa tukia vuokralordien komeroihin. Opiskelija valmistuisi todennäköisesti velattomana. Jne. Käsittääkseni Viro maksaa hyvät tuet jos opiskelee ns vanhempien nurkista.
Tämä voisikin ola vaihtoehto kasvukeskuksissa, missä opintopaikat ovat lähettyvillä. Suurinosa haja-asutusalueilla (joista koulutustarjontaa on jopa ajatettu alas) niin joutuvat siirtymään suurempiin kaupunkeihin asumaan jo ihan välimatkan vuoksi. Kyseinen vaihtoehto ei siis ole isolle joukolle opiskelijoita mahdollinen Suomessa olevien pitkien etäisyyksien vuoksi. Emmehän halua ruokkia työttömyyttä siten, ettei nuori lähde opiskelemaan siksi, ettei ole varaa muuttaa pois kotipaikkakunnalta ja siellä ei ole opiskelumahdollisuuksia?
Ennen nykyistä opintotuen lisäksi maksettavaa yleistä asumistukea oli asumislisä. Tuohon aikaan opiskelijoita asui erilaisissa soluissa ja itse kootuissa kommuuneissa yksityisellä. Tuota vaihtoehtoa voisi tukea voimakkaammin jakaa tietoa yhteisasumisen vaihtoehdoista. Ekana vuonna harvoin tietää, kenen saa kämppiksiksi, mutta kivalla porukalla parhaita ja muistorikkaimpia vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoreni muuttaa omilleen (omasta halustaan) ja nostaa as.tuen ja opintorahan - lainaa ei tarvita (omat säästöt, minä avustan myös säännöllisesti). Sen verran maksan veroja ja maksuja (pelkästä palkasta lähtee 1600 eur/kk) että on ainoastaan reilua saada pitkästä aikaa jotain takaisinkin. Parempi kohde opiskelijat kuin lihavuusleikattavat, tupakasta syövän saaneet tai narkkien hoidot, rikollisten hyysäykset jne. Terveisin veronmaksaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas vuosi alkaa yliopistossa ja kotona asuu edelleen. Ei ole mitään järkeä muuttaa omaan, kun yliopisto tässä lähellä eikä ole parisuhdetta minkä takia haluaisi omilleen.
Arveletko sitä parisuhdetta tulevankaan, kun asuu kotona?
Ehtiihän sitä parisuhteen hankkimaan myöhemminkin tulee sitten kun on tullakseen. Kaikki eivät edes halua suhdetta. -Ohis
Eikä se kotona asuminen ole parisuhteen muodostumista itselläni ainakaan ole nuorena estänyt, vaikka vanhemmat ehkä vähän toivoi, että olisi aikuiselämä vähän eteenpäin vuodella parilla siirtynyt :D
Eihän siitä tietysti loppuelämän parisuhdetta tullut, mutta nuoruuteeni kuitenkin hyviä muistoja ekasta poikaystävästä, ja ylipäätään parisuhteessa sekä omien että toisen ihmisen rajojen opettelemisesta ja ennen kaikkea niiden ymmärtämisestä ja kunnioittamisesta.
Kummastakaan meistä ei peräkammarin asukkia sitten kotoa lopullisesta poismuuttaessa tullut ;D
Mutta tosiaan, ei se kotona asuminen mitään estänytkään ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muutin opiskelijana neljän hengen soluun. Haaveilin yksiöstä, mutta tiesin että se olisi kallis eikä ollut tukirahoilla siihen varaa ollenkaan. Kuulin että nykyään opiskelijat eivät oikein soluihin suostu menemään, vaan pitäisi olla jokaisella ne omat yksiöt. Minusta soluasunto on ihan riittävä kotoa lähtiessä. Kuten myös paskahommat ensimmäisenä duunina. Tarkoitus on että jatkuvasti omalla työllään parantaa sitä omaa elämänlaatua. Jos pääsee heti kotoa kivaan yksiöön yhteiskunnan tuella, on jo aika paljon oikaistu.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoiden kotona asumista pitäisi valtion taholta tukea!
Valtiolle paljon halvempaa kun maksaa tukia vuokralordien komeroihin. Opiskelija valmistuisi todennäköisesti velattomana. Jne. Käsittääkseni Viro maksaa hyvät tuet jos opiskelee ns vanhempien nurkista.
Sosialismiin kuuluu se, että valtio hoitaa ja aivopesee nuorison. Viro on nähnyt ne sosialismin todelliset kasvot, eikä siksi halua sellaista järjestelmää Viroon
Suomi rankaisee perheitä, joissa lapset pystyvät asumaan kotona opiskelun ajan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas vuosi alkaa yliopistossa ja kotona asuu edelleen. Ei ole mitään järkeä muuttaa omaan, kun yliopisto tässä lähellä eikä ole parisuhdetta minkä takia haluaisi omilleen.
Arveletko sitä parisuhdetta tulevankaan, kun asuu kotona?
Ehtiihän sitä parisuhteen hankkimaan myöhemminkin tulee sitten kun on tullakseen. Kaikki eivät edes halua suhdetta. -Ohis
Opiskeluaikaan monet löytävät sen kumppaninsa, sitä aikaa ei kannata tuhlata ja ihmetellä sitten myöhemmin miten töissä tapaa enää vain käpyikäisiä tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Se että muutetaan varhaisessa vaiheessa omilleen, on käytännössä ihan suomalainen erityispiirre. Euroopassa noin yleisesti asutaan vanhempien luona opiskelujen aikana. Suomessa nuori muuttaa omilleen keskimäärin 18-20-vuotiaana, kun esimerkiksi eteläisessä Euroopassa omilleen muutetaan kolmikymppisenä. Monta kertaa kuulee tekosyynä sen, että aletaan perustamaan perhettä, mutta sekään ei tilastojen valossa ole totta. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 31,2v, joten sen puolesta omilleen ehtisi vallan hyvin muuttaa vasta kolmekymmentävuotiaana.
Niin muutetaan, jos haluaa opiskella jotain muuta mitä kotikylässä on tarjolla.
Itse asuin muutaman vuoden omillani ennen kuin muutettiin poikaystävän kanssa yhteen. Poikaystävä muutti suoraan lapsuudenkodistaan. Aika pian minulle selvisi, että se oli iso virhe. Poikaystävän olisi kannattanut asua omillaan ainakin vuoden verran minun kannalta ajatellen.
Omien lasten muutettua kotoa kotitöiden määrä tippui reilusti. Minulle suurin helpotus oli se, että enää ei ollut töistä kiire kotiin laittamaan ruokaa. Mis ei tykkää, mutta eipä tuo ole vielä kuollut nälkään.
Mun opiskelevat nuoret muuttavat yhdessä kimppakämppään keskustaan. Ei toivottavaa, mutta kolmen tunnin koulumatka alkaa uuvuttaa. Yhdessä pärjäävät kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Näin yh-äitinä toivoisin, että minullakin olisi joskus oma huone ja rahaa omiin menoihin. Kaikki lapset ovat rakkaita, mutta minunkaan voimani eivät riitä loputtomiin. Olisi ihana muuttaa tästä kolmiosta pienempään, saada siinä samalla asuntolaina maksettua ja olisi varaa vaikka siihen autoon. Lapset olisivat kyllä edelleen tervetulleita asumaan olohuoneessa, mutta minä haluan jo joskus sieltä pois.
Olisit jättänyt lapset tekemättä, niin nyt ei tarvitsisi parkua.
Meillä lapset on meidän perhe myös aikuisina. En ikinä voisi kuvitellakaan arvottavani heitä rahan kautta.
Niin kuten tuonkin alkuperäisen kirjoittajan kotona. Joku uhriutuva vela vaan veti hernettä nenään.