Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

 

Sinne kuuluu ammattikoulutuksen saaneet kuten lähihoitajat, bussikuskit, kaupan kassat, maalarit ja muut duunariammateissa toimivat. Työväenluokkaa on Suomessa yli 30% kansasta.

Entä, jos näiden ammattien edustajat elävät muilla mittareilla täysin keskiluokkaista elämää?

 

Millaista heidän keskiluokkainen elämänsä on. Kerro.

 

Asutaan omakotitalossa tai rivarissa , käydään töissä, ajetaan farkkuskodalla lapsia harrastuksiin, viikonloppuna grillataan, käydään laskettelemassa tai mennään mökille. Esimerkiksi. Ja siis täällä missä duunarilla on rahaa tämmöiseen, p

Niin, tuo voi hyvin olla myös työväenluokkaisuutta. Keskiluokkaan kuuluu kuitenkin se, että asiat ovat tuosta plus. Se asuminen on tietenkin samanlaisten joukossa, keskiluokkaisella asuinalueella. Lasten koulut on shopattu, niin, että siellä ollaan toisten keskiluokkaisten joukossa tai erikoisluokilla kuten musiikkiluokilla. Lapset harrastavat keskiluokkaisesti taitoluistelua ja pianonsoittoa, ei mitään höntsää. Viikonlopun grillailut ovat hifistelty, ei mitään makkaroita jne. Oleellista on, että ei olla vain varakkaampia duunareita, vaan siitä erottuvaa ryhmää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?

Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.

Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.

Millä tavalla erilaista elämää?

 

On tieteellisesti tutkittu, että arvot ja elämäntyyli eroaa ei yhteiskuntaluokissa. Myös esim. puhe eroaa eikä vain siinä mistä puhutaan vaan myös miten puhutaan. Akateemisille on tyypillistä ylemmän keskiluokan arvostukset, jossa ajatellaan, että aikuiset elävät avioliitossa, johon lapset syntyvät, kodit ovat omistusas

Totta, kyllähän noita asioita on mahdollista tutkia koulutustaustan mukaan, toinen mahdollisuus on tulotason mukaan. Mitä koulutetumpi ja varakkaampi, sitä terveempi, hoikempi, sitä harvinaisempi on avioero ja lapset useamman partnerin kanssa. Ylimmässä tulotasossa korkeasti koulutetuilla naisilla on enemmän lapsia kuin keskituloisilla.

Aikoinaan kun opiskelin, yksi ystäväni toiselta alalta tutki 1900-luvun alun perhekulttuuria. Hänen tutkimuksensa perusteella silloin oli samoin, lasten saaminen avioliitossa oli harvinaisempaa alimmissa tuloluokissa ja lapset olivat usemmille miehille, sittemmin olen oppinut historian lehdiltä, ettei aviottomiin äiteihin suhtauduttu kovin tuomitsevasti, sillä se oli niin yleistä. (Yleinen käsityshän taitaa monella olla, että ennen yksinhuoltajilla oli hyvin vaikeaa ympäristön asenteiden myötä, mikä saattoikin olla totta, jos äiti kuului muihin kuin työläisiin. Siellä ilmiö oli tavallinen ja elettiin avoliitoissa, ns. susipareina, jolloin eroaminen oli helppoa.)Ap

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa arvostan entistä enemmän omia ystävyys- ja tuttavuussuhteita. Hieman kun sanoja muuttaisi, voisi kuvitella tekstin olevan jostain uusnasse-sivustolta.

Kyllähän tämä vihamielinen haukkuminen, jota tällä palstalla niin paljon on tässäkin ketjussa, kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Tekisi hyvää myös kokoomukselle antaa hallituksen kaatua, koska tietystä arvoista ei vain voi joustaa. Ne ovat luovuttamattomia ja ei-neuvoteltavia ydinasioita ja periaatteita.

Säästötoimet on tietysti saatu aikaan niin kuin piti. Mutta niidenkin osalta tyylipisteet menivät alle arvostelun. Tällaisia ihmisiä jopa 20 prosenttia äänesti eduskuntaan, ei hyvältä näytä eikä tunnu suomalaisena. Ap

"Puhutko liberalismismista politiikassa vai ihmisten yksityiselämässä. Ne kun ovat eri juttu. Liberaalisti poliittisesti ajatteleva akateeminen voi silti olla avioliitossa oleva hetero."

Totta, jokaisessa puolueessa taitaa olla se liberaalimpi ja konservatiivisempi kuten myös oikeisto- ja vasemmistosiipi. Mikään ryhmittely ei ole yhtenäinen, vaikka yhtäläisyyksiä löytyy, löytyy myös heterogeenisyyttä. 

Yhtenäisyys on aina enemmän tai vähemmän rakennettua, yhdistävien asioiden etsiminen ihmisryhmästä edellyttää luokittelua ja muuttujien valitsemista. Kun valitaan toiset muuttujat, saadaan hieman erilainen näkökulma ja monipuolisempi kuvaus todellisuudesta, jota sitten tulkitaan. Se että ryhmä näyttää erilaiselta kun valitaan erilaiset muuttujat, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että edeltävien muuttujien antama kuvaus olisi vähemmän pätevä. Poikkeuksia myös mahtuu kaikkiin ryhmän sisällä oleviin yksilöihin.

Politiikassakin, sillä motivaatio olla jossain tietyssä porukassa voi liittyä muuhunkin kuin ideologiaan sinänsä: vaikkapa yksittäiseen kokemukseen tai puhtaasti siihen, että jäsenyys edistää omaa uraa tai yksinkertaisesti selviytymistä, jos ura on politiikassa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Eihän nuo asiat ole mitenkään sidoksissa akateemisuuteen. Esimerkiksi ns. raamattuvyöhykkeillä mennään lähes automaattisesti naimisiin, vaikka hyvin arka on mikään akateeminen. Eikä se omaisuuden tai perintöjenkään suuruus ole kiinni koulutuksesta.

Esimerkiksi itse olen akateeminen, mutta en avioliitossa eikä ole aikomustakaan. Ei-akateeminen veljeni taas meni verrattain nuorena naimisiin, ennen perheenlisäystä. Heillä oli hyvin selkeä visio siitä, miksi avioliitto olisi heille parasta. Omaisuuttakin veljelläni on enemmän kuin minulla, koska peri nuorena isänsä puolen isoäitinsä.

 

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että jos jollain ilmiöllä on erilaisia merkkejä, niin on puusilmäistä takertua vain yhteen niistä. Kyllä, naimisiin menee joku muukin kuin akateeminen ja asunnonkin voi omistaa joku muukin. Puhutaan kuitenkin tyypillisestä arvomaailmasta, johon kuuluu perinteiset arvot, avioliitto, ydinperhe, omi

Olisi mielenkiintoista tietää paljonko ihmisiä kuuluu ilmiöön nimeltä raamattuvyöhyke, tiedätko sinä? Osa herätysliikkeiden ihmisistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja asuu pk-seudulla ja tähän ryhmään voisi laskea myös vapaiden kristillisten suuntauksien kannattajat, koska myös heillä on hyvin konservatiiviset näkemykset perhe-elämästä, uskonnosta ja ovat myös sisäänpäinlämpeäviä, osin erillään yhteiskunnasta omine sääntöineen.

Lattareissa ja Afrikassa vapaat suunnat ovat jo luultavasti suurempia kuin kaikkein suurin eli katolinen kirkko, joka edelleen on suurin kaikista kristillisistä, se on suurempi kuin kaikki muut yhteensä. Vapaat suunnat eivät kuitenkaan pidä samalla tavalla kirjaa jäsenistöstään kuin katolinen kirkko eli ovat pirstaleisia. Eivätkä he myöskään ole yhtä suuri uhka diktaattoreille toisin kuin katolinen kirkko, jota esimerkiksi Neuvostoliitto piti uhkana kommunismille, koska sitä johdetaan Vatikaanista. Puolassahan uhka realisoitu käytännössä, kun tuolloinen paavi oli puolalainen, ja puolalaiset taitavat edelleenkin olla Euroopan katolisin valtio.

Suomessa uskonnollisuuden poliittinen merkitys on aika pieni, koska suomalaiset ovat hyvin maallistunut kansa. Vaikkei meillä ollut edes kommunismia uskonnollisuutta kitkemässä. Siinä mielessä uusi tutkimustulos nuorten miesten kasvaneesta uskonnollisuudesta on mielenkiintoinen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.

 

Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.

Kyllä taatusti ajatellaan perintöä ja avioehtoja tehdään myös vilkkaasti.Ainakin kehä kolmosen ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.

 

Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.

Kyllä taatusti ajatellaan perintöä ja avioehtoja tehdään myös vilkkaasti.Ainakin kehä kolmosen ulkopuolella.

Ne avioehdot taitaa olla duunareiden juttu. En tunne yhtään akateemista, joilla sellainen olisi. Ei ole meilläkään, vaikka yhteenlaskettu omaisuus on yli miljoonan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?

Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.

Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.

Millä tavalla erilaista elämää?

Duunariperheen lapset harrastavat jääkiekkoa tai jalkapalloa. Akateemisessa perheessä harrastuksena on usein jokin instrumentti tai liikuntaharrastuksista yksilölaji kuten tennis, golf tai aikido.

maalla harrastavat mopoja ja metsästystä. 

Aivan, myös maalla ja kaupungissa asumisen voi ottaa muuttujaksi, jolloin saadaan taas hieman erilainen näkökulma. Pk-seutu ja isoimmat kaupungit ovat lisäksi hieman erilaisia kuin pikkukaupungit, kylät ja taajamat, sillä myös ympäristö vaikuttaa kulutustottumuksiin mm. pitkien välimatkojen takia. Kyse ei siis ole vain mieltymyksistä ja resursseista, vaan asuinympäristöistä. 

Kun tutkitaan ns. suvaitsevaisuutta, on mielestäni aivan oikein huomautettu, että varakkaat alueet, jossa muualta tulleetkin ovat samaa yhteiskuntaluokkaa kuin alueella aina asunut kantaväestö, eivät muualta tulleiden arvomaailmat eroa juurikaan toisistaan eikä se aiheuta ongelmia. Isojen kaupunkien eriytyneillä asuinalueilla kohdataan toinen todellisuus, sillä siellä kantaväestöllä on huono taloustilanne ja tulijat ovat myös köyhiä, joten heidät nähdään kilpailijoina. Ihmisapinoidenkin joukossa esiintyy taistelua resursseista, jollaista rassemeininki pitkälti on. Siellä rikkaammissakin kansanosissa, vaikka siellä se nähdään jonkinlaisena "kansojen taisteluna" elintilasta kuten eräällä toisellakin aikakaudella, joka ei varmaan mene sensuurista läpi. Saa nähdä meneekö elintila. Ap

Ketjussa oli itselleni mielenkiintoista tutustua stereotypioihin akateemisista. He ovat ylimielisiä snobeja, kulkevat vappuna ylioppilaslakissaan pikinikille, sieltä tuli myös suomenruotsalaisuuteen liitettyjä stereotypioita samalla. Mun ystäväpiirissä ja perheessä ei olla käytetty ylioppilaslakkeja lakkiasten jälkeen, en ole pikinikilläkään käynyt vappuna kertaakaan, eivätkä vanhemmatkaan ole käyneet, sukulaisista en tiedä. En myöskään ole osallistunut osakunnan toimintaan enkä tunne muitakaan osallistuneita, mun havaintoni asiasta on se, että sinne menivät ne, jotka eivät ole Stadista. Mutta koska stadilaisilla on kaikki tutut jo opiskelupaikkakunnalla, ei heidän tarvinnut mennä sinne tutustumaan ihmisiin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ketjussa oli itselleni mielenkiintoista tutustua stereotypioihin akateemisista. He ovat ylimielisiä snobeja, kulkevat vappuna ylioppilaslakissaan pikinikille, sieltä tuli myös suomenruotsalaisuuteen liitettyjä stereotypioita samalla. Mun ystäväpiirissä ja perheessä ei olla käytetty ylioppilaslakkeja lakkiasten jälkeen, en ole pikinikilläkään käynyt vappuna kertaakaan, eivätkä vanhemmatkaan ole käyneet, sukulaisista en tiedä. En myöskään ole osallistunut osakunnan toimintaan enkä tunne muitakaan osallistuneita, mun havaintoni asiasta on se, että sinne menivät ne, jotka eivät ole Stadista. Mutta koska stadilaisilla on kaikki tutut jo opiskelupaikkakunnalla, ei heidän tarvinnut mennä sinne tutustumaan ihmisiin. Ap

Meillä ei taida olla mitään perinteitä, joita tässä ketjussa on mainittu akateemisiksi, vain joskus rapujuhlia ja juhannussalon tsekkaus tulee usein tehtyä juhannuksena. Kumma kyllä, en koskaan ole ajatellut akateemisia perinteitä. Kenties perheeni oli ainakin tässä suhteessa aikansa tuote, koska ei vanhempieni ikäinen naapurustokaan harrastellut mitään osakuntajuttuja tai vappupiknikkejä. Kotona oli kyllä bileitä joskus, mutta vappua pidettiin ensisijaisesti työväenjuhlana. Saattoi liittyä myös 70-80-lukuun, koska itsellenikin on syntynyt mielikuva ensisijaisesti kommunistisesta juhlasta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa arvostan entistä enemmän omia ystävyys- ja tuttavuussuhteita. Hieman kun sanoja muuttaisi, voisi kuvitella tekstin olevan jostain uusnasse-sivustolta.

Kyllähän tämä vihamielinen haukkuminen, jota tällä palstalla niin paljon on tässäkin ketjussa, kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Tekisi hyvää myös kokoomukselle antaa hallituksen kaatua, koska tietystä arvoista ei vain voi joustaa. Ne ovat luovuttamattomia ja ei-neuvoteltavia ydinasioita ja periaatteita.

Säästötoimet on tietysti saatu aikaan niin kuin piti. Mutta niidenkin osalta tyylipisteet menivät alle arvostelun. Tällaisia ihmisiä jopa 20 prosenttia äänesti eduskuntaan, ei hyvältä näytä eikä tunnu suomalaisena. Ap

Kaiketi ymmärrät trollaavasi täällä ja yrität väkisin rakentaa ihmisten välille vastakkainasettelua, olemattomien tekijöiden takia. Edes persut eivät ole noin suvaitsemattomia. 

"Duunariperheen lapset harrastavat jääkiekkoa tai jalkapalloa. Akateemisessa perheessä harrastuksena on usein jokin instrumentti tai liikuntaharrastuksista yksilölaji kuten tennis, golf tai aikido."

Jääkiekon harrastajilla pitää olla kukkaro kunnossa. Se on huomattavan kallis harrastus.

Vierailija kirjoitti:

"Duunariperheen lapset harrastavat jääkiekkoa tai jalkapalloa. Akateemisessa perheessä harrastuksena on usein jokin instrumentti tai liikuntaharrastuksista yksilölaji kuten tennis, golf tai aikido."

Jääkiekon harrastajilla pitää olla kukkaro kunnossa. Se on huomattavan kallis harrastus.

Niin on jalkapallokin, mutta asentajaperhe voi tienata yhtä paljon kuin opettajaperhe. Käyttävät rahat vain ihan eri juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Duunariperheen lapset harrastavat jääkiekkoa tai jalkapalloa. Akateemisessa perheessä harrastuksena on usein jokin instrumentti tai liikuntaharrastuksista yksilölaji kuten tennis, golf tai aikido."

Jääkiekon harrastajilla pitää olla kukkaro kunnossa. Se on huomattavan kallis harrastus.

Niin on jalkapallokin, mutta asentajaperhe voi tienata yhtä paljon kuin opettajaperhe. Käyttävät rahat vain ihan eri juttuihin.

Lomamatkatkin ovat vähän erilaisia. Nykyisin akateemiset käyvät Tallinnassa esim. konserteissa ja näyttelyissä. Duunarit raahaavat vielä kaljakärryjä. Duunareiden mestoja on myös esim. Thaimaa talvisin. Akateemiset käyvät Edinburghissä tai New Yorkissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa arvostan entistä enemmän omia ystävyys- ja tuttavuussuhteita. Hieman kun sanoja muuttaisi, voisi kuvitella tekstin olevan jostain uusnasse-sivustolta.

Kyllähän tämä vihamielinen haukkuminen, jota tällä palstalla niin paljon on tässäkin ketjussa, kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Tekisi hyvää myös kokoomukselle antaa hallituksen kaatua, koska tietystä arvoista ei vain voi joustaa. Ne ovat luovuttamattomia ja ei-neuvoteltavia ydinasioita ja periaatteita.

Säästötoimet on tietysti saatu aikaan niin kuin piti. Mutta niidenkin osalta tyylipisteet menivät alle arvostelun. Tällaisia ihmisiä jopa 20 prosenttia äänesti eduskuntaan, ei hyvältä näytä eikä tunnu suomalaisena. Ap

Kaiketi ymmärrät trollaavasi täällä ja yrität väkisin rakentaa ihmisten välille vastakkainasettelua,

Se nyt ainakin on selvää ettet sinä suvaitse minua. Kuitenkin ketjuni vetää vastustamattomasti puoleensa. Ap

En nyt ihan ymmärrä tämän keskustelun tarkoitusta. Täällä ei taida olla yhtäkään akateemista tai akateemisesta perheestä olevaa joka olisi jakanut ap:n kokemuksen.

Itsekään en näitä täällä lueteltuja "akateemisuuteen liittyviä arvoja ja tapoja" täältä tunnista, vaikka akateemisesta perheestä ja suvusta olenkin.

Tuo ns. "akateeminen kupla" on yleensä itse aiheutettu. Usein sellaisissa ovat vain yksinäiset ihmiset joille sosiaaliset tilanteet ei välttämättä ole niin helppoja tai sitten on itse tietoisesti jättäydytty erilleen muista.

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä tämän keskustelun tarkoitusta. Täällä ei taida olla yhtäkään akateemista tai akateemisesta perheestä olevaa joka olisi jakanut ap:n kokemuksen.

Itsekään en näitä täällä lueteltuja "akateemisuuteen liittyviä arvoja ja tapoja" täältä tunnista, vaikka akateemisesta perheestä ja suvusta olenkin.

Minä kyllä tunnen ap:n heimolaisia useitakin. Itse olen kylläkin luokkaretkeläinen. Ei ap:n kaltaiset Helsingissä ole harvinaisia. Maakunnissa varmaan tilanne on toinen ja maakuntayliopistot eivät rakenna samanlaista identiteettiä opiskelijoilleen. Ero vauraaseen työväenluokkaan jää huomaamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä tämän keskustelun tarkoitusta. Täällä ei taida olla yhtäkään akateemista tai akateemisesta perheestä olevaa joka olisi jakanut ap:n kokemuksen.

Itsekään en näitä täällä lueteltuja "akateemisuuteen liittyviä arvoja ja tapoja" täältä tunnista, vaikka akateemisesta perheestä ja suvusta olenkin.

 

Minä kyllä tunnen ap:n heimolaisia useitakin. Itse olen kylläkin luokkaretkeläinen. Ei ap:n kaltaiset Helsingissä ole harvinaisia. Maakunnissa varmaan tilanne on toinen ja maakuntayliopistot eivät rakenna samanlaista identiteettiä opiskelijoilleen. Ero vauraaseen työväenluokkaan jää huomaamatta. 

 

Juu, en ole harvinaisuus millään mittarilla. Eiköhän muissa isoissa yliopistokaupungeissa ole sama juttu eli paikkakuntalaiset eivät osallistu opiskelijarientoihin samassa määrin kuin muualta tulleet. Itselläni on stadilainen arkkitehtituttava, joka opiskeli aikoinaan Oulussa. Hän sai paljon tuttavia opiskelukavereistaan ja on heidän kanssaan tekemisissä tänäkin påivänä. Tosin ne tuttavatkin sitten tulivat pk-seudulle töiden perässä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä tämän keskustelun tarkoitusta. Täällä ei taida olla yhtäkään akateemista tai akateemisesta perheestä olevaa joka olisi jakanut ap:n kokemuksen.

Itsekään en näitä täällä lueteltuja "akateemisuuteen liittyviä arvoja ja tapoja" täältä tunnista, vaikka akateemisesta perheestä ja suvusta olenkin.

 

Minä kyllä tunnen ap:n heimolaisia useitakin. Itse olen kylläkin luokkaretkeläinen. Ei ap:n kaltaiset Helsingissä ole harvinaisia. Maakunnissa varmaan tilanne on toinen ja maakuntayliopistot eivät rakenna samanlaista identiteettiä opiskelijoilleen. Ero vauraaseen työväenluokkaan jää huomaamatta. 

 

Millaisen identiteetin Helsingin yliopisto, vai Aalto?, sitten rakentaa?