Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?

Eihän nuo asiat ole mitenkään sidoksissa akateemisuuteen. Esimerkiksi ns. raamattuvyöhykkeillä mennään lähes automaattisesti naimisiin, vaikka hyvin arka on mikään akateeminen. Eikä se omaisuuden tai perintöjenkään suuruus ole kiinni koulutuksesta.

Esimerkiksi itse olen akateeminen, mutta en avioliitossa eikä ole aikomustakaan. Ei-akateeminen veljeni taas meni verrattain nuorena naimisiin, ennen perheenlisäystä. Heillä oli hyvin selkeä visio siitä, miksi avioliitto olisi heille parasta. Omaisuuttakin veljelläni on enemmän kuin minulla, koska peri nuorena isänsä puolen isoäitinsä.

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että jos jollain ilmiöllä on erilaisia merkkejä, niin on puusilmäistä takertua vain yhteen niistä. Kyllä, naimisiin menee joku muukin kuin akateeminen ja asunnonkin voi omistaa joku muukin. Puhutaan kuitenkin tyypillisestä arvomaailmasta, johon kuuluu perinteiset arvot, avioliitto, ydinperhe, omistusasuminen, yhteinen asuntolaina ja nautinnon viivästyttäminen. Viimeisin tarkoittaa sit, että säästetään, sijoitetaan, ei kuluteta heti kuten moni työväenluokkainen tekee. Yksi nykyisin framilla oleva on lasten harrastuksiin panostaminen. Akateemisten lapset harrastavat aina, eivät he jää kotiin hakkaamaan pleikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.

 

Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.

Ai meillä on vain akateemiset ja työväenluokka. Hyvä että ei akateemiset ja kastittomat.

Vierailija kirjoitti:

Eihän nuo asiat ole mitenkään sidoksissa akateemisuuteen. Esimerkiksi ns. raamattuvyöhykkeillä mennään lähes automaattisesti naimisiin, vaikka hyvin arka on mikään akateeminen. Eikä se omaisuuden tai perintöjenkään suuruus ole kiinni koulutuksesta.

Esimerkiksi itse olen akateeminen, mutta en avioliitossa eikä ole aikomustakaan. Ei-akateeminen veljeni taas meni verrattain nuorena naimisiin, ennen perheenlisäystä. Heillä oli hyvin selkeä visio siitä, miksi avioliitto olisi heille parasta. Omaisuuttakin veljelläni on enemmän kuin minulla, koska peri nuorena isänsä puolen isoäitinsä.

 

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että jos jollain ilmiöllä on erilaisia merkkejä, niin on puusilmäistä takertua vain yhteen niistä. Kyllä, naimisiin menee joku muukin kuin akateeminen ja asunnonkin voi omistaa joku muukin. Puhutaan kuitenkin tyypillisestä arvomaailmasta, johon kuuluu perinteiset arvot, avioliitto, ydinperhe, omi

Kai ymmärrät että itsekin juutut juuri yhteen oljenkorteen ja rakennat tarinasi kokonaisuudessaan sen ympärille, unohtaen kaikki muut osa-alueet. Eikö annakin kirjoittajasta typerän kuvan?

Vierailija kirjoitti:

Eihän nuo asiat ole mitenkään sidoksissa akateemisuuteen. Esimerkiksi ns. raamattuvyöhykkeillä mennään lähes automaattisesti naimisiin, vaikka hyvin arka on mikään akateeminen. Eikä se omaisuuden tai perintöjenkään suuruus ole kiinni koulutuksesta.

Esimerkiksi itse olen akateeminen, mutta en avioliitossa eikä ole aikomustakaan. Ei-akateeminen veljeni taas meni verrattain nuorena naimisiin, ennen perheenlisäystä. Heillä oli hyvin selkeä visio siitä, miksi avioliitto olisi heille parasta. Omaisuuttakin veljelläni on enemmän kuin minulla, koska peri nuorena isänsä puolen isoäitinsä.

 

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että jos jollain ilmiöllä on erilaisia merkkejä, niin on puusilmäistä takertua vain yhteen niistä. Kyllä, naimisiin menee joku muukin kuin akateeminen ja asunnonkin voi omistaa joku muukin. Puhutaan kuitenkin tyypillisestä arvomaailmasta, johon kuuluu perinteiset arvot, avioliitto, ydinperhe, omi

Nuo "tyypilliset arvot" ei ole mitään yleisiä totuuksia, vaan ilmeisesti itse keksimäsi asioita. Historian valossahan akateemiset on olleet yleensä hyvinkin kaukana konservatiivisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.

 

Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.

Ai meillä on vain akateemiset ja työväenluokka. Hyvä että ei akateemiset ja kastittomat.

Eikö se aika lailla mene niin. Välissä toki on se toimihenkilöiden alempi keskiluokka. Pankkivirkailijat, poliisit, sairaanhoitajat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän nuo asiat ole mitenkään sidoksissa akateemisuuteen. Esimerkiksi ns. raamattuvyöhykkeillä mennään lähes automaattisesti naimisiin, vaikka hyvin arka on mikään akateeminen. Eikä se omaisuuden tai perintöjenkään suuruus ole kiinni koulutuksesta.

Esimerkiksi itse olen akateeminen, mutta en avioliitossa eikä ole aikomustakaan. Ei-akateeminen veljeni taas meni verrattain nuorena naimisiin, ennen perheenlisäystä. Heillä oli hyvin selkeä visio siitä, miksi avioliitto olisi heille parasta. Omaisuuttakin veljelläni on enemmän kuin minulla, koska peri nuorena isänsä puolen isoäitinsä.

 

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että jos jollain ilmiöllä on erilaisia merkkejä, niin on puusilmäistä takertua vain yhteen niistä. Kyllä, naimisiin menee joku muukin kuin akateeminen ja asunnonkin voi omistaa joku muukin. Puhutaan kuitenkin tyypillisestä arvomaailmasta, johon

Puhutko liberalismismista politiikassa vai ihmisten yksityiselämässä. Ne kun ovat eri juttu. Liberaalisti poliittisesti ajatteleva akateeminen voi silti olla avioliitossa oleva hetero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.

 

Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.

Ai meillä on vain akateemiset ja työväenluokka. Hyvä että ei akateemiset ja kastittomat.

 

Eikö se aika lailla mene niin. Välissä toki on se toimihenkilöiden alempi keskiluokka. Pankkivirkailijat, poliisit, sairaanhoitajat jne.

 

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

Vierailija kirjoitti:

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että jos jollain ilmiöllä on erilaisia merkkejä, niin on puusilmäistä takertua vain yhteen niistä. Kyllä, naimisiin menee joku muukin kuin akateeminen ja asunnonkin voi omistaa joku muukin. Puhutaan kuitenkin tyypillisestä arvomaailmasta, johon kuuluu perinteiset arvot, avioliitto, ydinperhe, omistusasuminen, yhteinen asuntolaina ja nautinnon viivästyttäminen. Viimeisin tarkoittaa sit, että säästetään, sijoitetaan, ei kuluteta heti kuten moni työväenluokkainen tekee. Yksi nykyisin framilla oleva on lasten harrastuksiin panostaminen. Akateemisten lapset harrastavat aina, eivät he jää kotiin hakkaamaan pleikkaa.

Akateemisena sinun pitäisi ymmärtää, että akateemiset eivät ole samalla tavalla ajatteleva ryhmä. Esimerkiksi helsinkiläinen vihervasemmistolainen humanistimaisteri, tamperelainen aspergerpiirteinen DI ja vaasalainen lääkäri joka toimii kokoomuksen kunnanvaltuutettuna, voivat olla arvomaailmoiltaan todella erilaisia. Niin erilaisia, että he eivät löytäisi keskenään mitään yhteistä säveltä.

Vierailija kirjoitti:

Monet miehet täällä moittivat, etteivät akateemiset naiset hyväksy duunaritaustaista miestä. Mutta jos kaikki on aivan erilaista, niin miten he ajattelevat yhteiselämän onnistuvan?

Rakkaus, se on se rakkaus ja vain se. Mitä hiton väliä rakkaudessa on akateemisista taustoista tai duunaritaustoista. 

 

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

Sinne kuuluu ammattikoulutuksen saaneet kuten lähihoitajat, bussikuskit, kaupan kassat, maalarit ja muut duunariammateissa toimivat. Työväenluokkaa on Suomessa yli 30% kansasta.

Vierailija kirjoitti:

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

 

Sinne kuuluu ammattikoulutuksen saaneet kuten lähihoitajat, bussikuskit, kaupan kassat, maalarit ja muut duunariammateissa toimivat. Työväenluokkaa on Suomessa yli 30% kansasta.

Entä, jos näiden ammattien edustajat elävät muilla mittareilla täysin keskiluokkaista elämää?

Tätä ketjua lukiessa arvostan entistä enemmän omia ystävyys- ja tuttavuussuhteita. Hieman kun sanoja muuttaisi, voisi kuvitella tekstin olevan jostain uusnasse-sivustolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

 

Sinne kuuluu ammattikoulutuksen saaneet kuten lähihoitajat, bussikuskit, kaupan kassat, maalarit ja muut duunariammateissa toimivat. Työväenluokkaa on Suomessa yli 30% kansasta.

Entä, jos näiden ammattien edustajat elävät muilla mittareilla täysin keskiluokkaista elämää?

 

Millaista heidän keskiluokkainen elämänsä on. Kerro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?

Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.

Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.

Millä tavalla erilaista elämää?

Duunariperheen lapset harrastavat jääkiekkoa tai jalkapalloa. Akateemisessa perheessä harrastuksena on usein jokin instrumentti tai liikuntaharrastuksista yksilölaji kuten tennis, golf tai aikido.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?

Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.

Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.

Millä tavalla erilaista elämää?

Duunariperheen lapset harrastavat jääkiekkoa tai jalkapalloa. Akateemisessa perheessä harrastuksena on usein jokin instrumentti tai liikuntaharrastuksista yksilölaji kuten tennis, golf tai aikido.

maalla harrastavat mopoja ja metsästystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

 

Sinne kuuluu ammattikoulutuksen saaneet kuten lähihoitajat, bussikuskit, kaupan kassat, maalarit ja muut duunariammateissa toimivat. Työväenluokkaa on Suomessa yli 30% kansasta.

Entä, jos näiden ammattien edustajat elävät muilla mittareilla täysin keskiluokkaista elämää?

 

Millaista heidän keskiluokkainen elämänsä on. Kerro.

 

Käydään töissä, harrastetaan mielekkäitä asioita, asutaan omakotitalossa, lomaillaan omalla mökillä, matkustellaan, pidetään huolta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, ollaan kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista... Sitä samaa tavallista elämää kuin akateemisillakin keskiluokkaisilla. Ei ammattikoulun käyminen ja omalle alalle työllistyminen muuta keskiluokkaisessa perheessä kasvanutta työväenluokkaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että opiskelu ei ole ollut kaikilla samalla tavalla mahdollista senkään vertaa kuin nykyään. Esimerkiksi isoäitini jäi orvoksi noin 10-vuotiaana ja teini-ikänsä eli sotavuosina pääkaupunkiseudulla. Hänellä on ollut täysin erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet esimerkiksi yliopistossa opiskeluun kuin vaikka jollain samanikäisellä, jonka vanhemmat on järjestäneet turvatun opiskelun ja myös kustantaneet tai avustaneet opiskeluaikana.

Jep, minun isoäitini oli maalaistalon tyttö pieneltä syrjäkylältä, 20-luvulla syntynyt. Ei mitään mahdollisuuksia käydä kouluja, karjakoksi opiskeli leskeksi jäätyään. Teräväpäinen mummo oli ja rakasti lukemista, hänen kirjahyllyjensä äärellä olen moniin klassikkoteoksiin tutustunut jo aika nuorena. Lapsensa halusikin sitten kouluttaa ja vaati kaikkia käymään ainakin lukion. Menestyneitä heistä tulikin, nuorin (jota ei ois niin se koulunkäynti kiinnostanut) teki pitkän ja alallaan merkittävän akateemisen uran. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketäs työväenluokkaan sitten kuuluu? Ainoastaan siivoajat, wolt-kuskit, kokoonpanoteollisuudessa toimivat?

 

Sinne kuuluu ammattikoulutuksen saaneet kuten lähihoitajat, bussikuskit, kaupan kassat, maalarit ja muut duunariammateissa toimivat. Työväenluokkaa on Suomessa yli 30% kansasta.

Entä, jos näiden ammattien edustajat elävät muilla mittareilla täysin keskiluokkaista elämää?

 

Millaista heidän keskiluokkainen elämänsä on. Kerro.

 

Asutaan omakotitalossa tai rivarissa , käydään töissä, ajetaan farkkuskodalla lapsia harrastuksiin, viikonloppuna grillataan, käydään laskettelemassa tai mennään mökille. Esimerkiksi. Ja siis täällä missä duunarilla on rahaa tämmöiseen, pk-seudullahan edes akateemisilla ei välttämättä ole joten voidaan vaihtaa asumismuoto kerrostaloon ja laskettelu johonkin halvempaan huvitukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?

Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.

Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.

Millä tavalla erilaista elämää?

 

On tieteellisesti tutkittu, että arvot ja elämäntyyli eroaa ei yhteiskuntaluokissa. Myös esim. puhe eroaa eikä vain siinä mistä puhutaan vaan myös miten puhutaan. Akateemisille on tyypillistä ylemmän keskiluokan arvostukset, jossa ajatellaan, että aikuiset elävät avioliitossa, johon lapset syntyvät, kodit ovat omistusasuntoja ja matkaillaan. Akateemiset äänestävät ke

Toisaalta monet ei nykyään mene naimisiin edes niistä akateemisista, akateemisetkin myös eroaa ja muodostaa uusperheitä, matkailua ainakin lentäen saatetaan pitää epäekologisena ja omistusasuntokaan ei aina ole järkevin asumismuoto. 

Ainakin omassa tuttavapiirissä ne konservatiivisimmat tyypit löytyy sieltä duunaripuolelta ja akateemisista enemmän sellaista liberaalia ajattelua. Poikkeuksia toki on ja esim kaksi tuttua lääkäriä on ihan ääripäät ajattelultaan monessa asiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Minua kiukuttaa yleinen ajattelutapa, jossa kaikkia työväenluokkaisia pidetään yhtenä homogeenisenä massana joka vain viljelee populistisia lauseita, kiroilee, hakee hupinsa ryyppäämisestä, lukee uutisensa iltapäivälehdistä, halveksuu herroja ja kasvattaa huonotapaisia kakaroita. Asia ei todellakaan ole niin."

Kukapa pitäisi siitä, että pidetään stereotypiana. Myös akateemisista on vastaavia, tässäkin ketjussa.

 

Toisaalta stereotypiat eivät synny tyhjästä. Ne syntyvät omista havainnoista, tulkinnoista, populaarikulttuurista, ympäristön mielipiteistä jne. Ja vahvistuvat tai heikentyvävät riippuen siitä millaisia ko ryhmän jäseniä tuntee. Jos tuntee.

Kansallisuuksista on myös stereotypioita. Kaikkien ajattelussa onntuollaista yleistettyä aineistoa.Kukaan ei liene täysin vapaa ennakkoluuloista.  Ap

Oletko samaa mieltä rotuun,

Olen, samalla tavalla ja samoista syistä stereotypiat ovat aina syntyneet. Ja monet stereotypiat ja ennakkoluulot ovat aika pysyviä, ikävä kyllä. Ap