Lue keskustelun säännöt.
Miten perinteisen akateemisen suvun kasvatti ja työväenluokkaisen suvun kasvatti sopivat yhteen?
15.06.2024 |
Onko täällä sellaisia pariskuntia?
En nyt tarkoita pariskuntia, missä ollaan vasta ensimmäisessä tai toisessa polvessa akateemisia, vaan vanhoja akateemisia sukuja, joista oltaisiin naitu duunaritaustainen mies. Miten tavat ja ajatukset ovat eronneet vai sujuiko kaikki hyvin? Missä olette tavanneet?
Itse en tunne ketään duunaritaustaista paitsi työmiehinä tai muissa palveluammateissa. Viimeksi teini-ikäisenä olin tekemisissä duunaritaustaisten ihmisten kanssa vapaa-aikana. Heidän perheensä vaikuttivat aika erilaisilta kuin omani. Täälläkin huomaa, että eroja on paljon.
Kommentit (931)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?
Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.
Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.
Tai sitten eivät elä. Suurimmassa osassa suomalaisia sukuja ja perheitä on nykyään sekä akateemisia että duunareita. Jos nyt siis oikeasti halutaan käyttää tällaista keinotekoista jakoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?
Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.
Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.
Tai sitten eivät elä. Suurimmassa osassa suomalaisia sukuja ja perheitä on nykyään sekä akateemisia että duunareita. Jos nyt siis oikeasti halutaan käyttää tällaista keinotekoista jakoa.
Pitäisikö ennemminkin vertailla sinisilmäisiä sukuja muihin sukuihin nähden ja voivatko sinisilmäiset pariutua onnistuneesti eri värisillä silmillä varutettujen ihmisten kansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tästä kauhean järkevää keskustelua tule. Ap:n hypoteesi ylisukupolvisen akateemisuuden merkityksestä parisuhteen onnistumiseen duunareiden kanssa on hyvinkin vääristynyt katsontakanta, jossa tarkoitusellisesti rajataan kaikki muut, merkittävämmät asiat ulkopuolelle. Ehkä historiantutkijana toimiminen rajaa katsontakannan noin kapeaan näkökulmaan, johon hän yrittää tässä ketjussa saada vahvistusta.
Apn kaltainen snobismia on olemassa muillakin alueilla. Jotkut snobbailevat suvun historialla, toiset varallisuudella, kolmannet rikoshistoriallaan, tai jollain vastaavalla. Onneksi tuollaisa yhden asian kautta katsovia on kuitenkin aika vähän.
En usko, että AP on tutkija. Mielestäni olut-keskustelu paljasti sen. Tiedehän on useimmiten todennäköisyyksiä eli spekulaatiota, kuten joku jo aikaisemmin tässä ketjussa
Itse jaksat tästä jankuttaa, mutta voisit esittää nyt sitten vastanäytöt sille, että täällä esitetyt väitteet ovat virheellisiä. Eli toisin sanoen todentaa, että ohraa viljeltiin, mutta ei ole näyttöä siitä, että olutta olisi valmistettu. Pitäisi olla helppoa, kerrot vain "siitä kaivauksesta", jossa löytyi todisteita viljelystä, mutta ei oluen valmistuksesta.
Muutoin jankkauksesi on suorastaan...mikähän olisi oikea sana. Uskotko sinä siis, että päinvastoin kuin kaikkialla muualla maailmassa, jossa viljeltiin ohraa ja mallasta ja valmistettiin olutta, olisi joku syy, miksi Suomessa EI olisi näin tehty? Oliskohan syy ollut siinä, että suomalainen rahvas ei ollut tarpeeksi sivistynyt ymmärtääkseen ohran viljelyn mahdollisuudet ja valmistus aloitettiin, kun Sinebrykoffi ajatui Suomeen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa eniten se, että kuka käyttää tai missä yhteydessä ihmistä käytetään sanoja akateeminen ja duunari? En ainakaan itse ole koskaan opiskelu- enkä työelämässä törmännyt siihen että joku olisi ihan todellisessa elämässä käyttänyt näitä sanoja. Töissäkin palkan maksaa meille ihan se sama lähde riippumatta koulutustasosta.
Samoin minua kiinnostaa, että missä yhteydessä ihmiset erottaa näitä "akateemisten" ja "duunarien" tapoja? Se että joku pitää lukemisesta ja kirjallisuudesta ei itsessään kerro henkilön koulutuksesta mitään. Ei myöskään se, onko hän kiinnostunut urheilusta, historiasta vai ehkäpä valokuvaamisesta.
Koulutus on tavanomainen muuttuja tutkimuksessa. Esimerkiksi koulutuksen periytyvyys on keskeinen tutkittava asia, kun tutkitaan luokkayhteiskuntaa. Suomessakin koulutus periytyy, varsinkin äidin koulutustausta vaikuttaa.
Luokkayhteiskuntaa sellaisena kuin se joskus on ollut ei enää ole olemassa. Yleensä muutenkin koulutus tutkimuksissa jaetaan korkeakoulutettuihin, mikä siis pitää sisällään kaikki korkeakoulutetut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?
Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.
Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.
Millä tavalla erilaista elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitenkään jos köyhimys ei edes kerran päivässä käy suihkussa.
"Vieläkö sinä jaksat siitä oluesta.Voin lukea kyseisen väikkärin, mutta en ole vielä ehtinyt perehtyä asiaan, sieltähän ne lähteet viimeistään löytyvät. Ap"
Hyvä AP, puhut itsesi jatkuvasti syvemmälle suohon. Väitöskirja tehdään ohjattuna tutkijakoulussa, ja se on joko monografia tai sisältää aloittelevan tutkijan 3-5 ensimmäistä artikkelia yhteisvetoineen.
Varsinainen, itsenäinen tutkimustyö alkaa vasta tutkijakoulun jälkeen, ja tämän työn tulokset dokumentoidaan artikkeleiksi, vertaisarvioidaan ja julkaistaan hyväksynnän jälkeen tieteellisissä lehdissä.
Jos haluat oppia enemmän rukiin siitepölyajoituksesta tai ohran varhaisesta käytöstä, niin suosittelen sinua loggautumaan johonkin artikkelitietokantaan ja etsimään artikkeleita sopivilla hakusanoilla. Väitöskirjoista tuskin lähteitä löydät.
Olen duunari - ajan pakulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?
Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.
Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.
Millä tavalla erilaista elämää?
On tieteellisesti tutkittu, että arvot ja elämäntyyli eroaa ei yhteiskuntaluokissa. Myös esim. puhe eroaa eikä vain siinä mistä puhutaan vaan myös miten puhutaan. Akateemisille on tyypillistä ylemmän keskiluokan arvostukset, jossa ajatellaan, että aikuiset elävät avioliitossa, johon lapset syntyvät, kodit ovat omistusasuntoja ja matkaillaan. Akateemiset äänestävät kernaasti kokoomusta ja vihreitä. Esim. vihreillä taitaa olla lähes täysin akateemisista koostuva äänestäjäkunta.
Ei mitenkään.
On kokemus. Hirveä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään.
On kokemus. Hirveä.
Millanen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?
Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.
Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.
Millä tavalla erilaista elämää?
On tieteellisesti tutkittu, että arvot ja elämäntyyli eroaa ei yhteiskuntaluokissa. Myös esim. puhe eroaa eikä vain siinä mistä puhutaan vaan myös miten puhutaan. Akateemisille on tyypillistä ylemmän keskiluokan arvostukset, jossa ajatellaan, että aikuiset elävät avioliitossa, johon lapset syntyvät, kodit ovat omistusasuntoja ja matkaillaan. Akateemiset äänestävät ke
Miksi akateemiset vihreät ovat aina väärässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden suvun tavat ovat lähes aina erilaisia, oli tausta koulutuksen suhteen mikä tahansa. Itse olemme miehen kanssa yhdistäneet suomenruotsalaisen suvun ja suomenkielisen suvun, jossa on evakkotausta. Tavat ovat erilaisia, mutta eipä sillä ole väliä.
En oikeastaan koe noin. Vaikka meidänkin taustamme ovat erilaisia sikäli, että mieheni on maaseudulta ja minä taas täysin kaupunkilainen, on meillä kuitenkin ihan samanlaiset tavat suhteessa vaikkapa kulttuuriin. Molempien perheissä on luettu paljon, lukeneisuutta ja sivistystä on arvostettu, samoin taidetta siinä missä urheiluakin. Täällä monesti on käynyt ilmi miten duunaritaustaiset ihmiset halveksuvat lukeneisuutta, sivistystä, yliopistoa jne.
Aika vaikealta kuulostaa, jos tuollaiseen sukuun pitäisi mennä.
Minun vanhempani olivat käyneet pe
Huoh nyt taas. Ei kukaan ole sanonut että kaikki työväenluokkaiset tai kaikki keskiluokkaiset ovat samanlaisia. Mutta sosiaalinen tausta vaikuttaa paljon, samoin kuin vaikka mistä maasta on. Varmasti on poikkeusyksilöitä, jotka eivät vastaa taustaansa mitenkään, mutta kyllä ne erot tuppaavat ajan myötä tulla selkeämmiksi ja selkeämmiksi.
Voisi myös miettiä, että kuinkahan mahtaa toimia sama yhtälö vanhojen aatelissukujen kasvattien ja aatelittomien välillä.
Siellä luulisi erojen olevan vieläkin suurempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka sattuukin että molemmat ovat kasvattilapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan enää tosissaan yritä jakaa ihmisiä akateemisiin ja duunareihin? Eihän?
Suurin osa ihmisistä on palkkatyössä tavalla tai toisella.
Jako on relevantti mutta ehkä eri tavalla kuin aiemmin. Duunariperheellä voi olla sama palkka kuin akateemisella, mutta elävät usein hyvin erilaista elämää.
Millä tavalla erilaista elämää?
On tieteellisesti tutkittu, että arvot ja elämäntyyli eroaa ei yhteiskuntaluokissa. Myös esim. puhe eroaa eikä vain siinä mistä puhutaan vaan myös miten puhutaan. Akateemisille on tyypillistä ylemmän keskiluokan arvostukset, jossa ajatellaan, että aikuiset elävät avioliitossa, johon lapset syntyvät, kodit ovat omistusasuntoja ja matkaillaan. Akateemiset äänestävät ke
Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.
Vierailija kirjoitti:
On tieteellisesti tutkittu, että arvot ja elämäntyyli eroaa ei yhteiskuntaluokissa. Myös esim. puhe eroaa eikä vain siinä mistä puhutaan vaan myös miten puhutaan. Akateemisille on tyypillistä ylemmän keskiluokan arvostukset, jossa ajatellaan, että aikuiset elävät avioliitossa, johon lapset syntyvät, kodit ovat omistusasuntoja ja matkaillaan. Akateemiset äänestävät kernaasti kokoomusta ja vihreitä. Esim. vihreillä taitaa olla lähes täysin akateemisista koostuva äänestäjäkunta.
On tarpeetonta tehdä eroa akateemisten ja muiden korkeakoulutettujen välille, kun kyse on kuitenkin pääsääntöisesti keskiluokkaisesta elämäntyylistä. Ei se akateemisuus nyt kuitenkaan niin ihmeellistä ole.
Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.
Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.
Siis millä vuosisadalla?
Olen syntynyt 90-luvulla ja minulle tulee mieleen vanhoista akateemisista suvuista isomummola.
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoon vaikuttaa kyllä paljon enemmän esimerkiksi uskonto.
Niin, ihan yhtä lailla tuntemani akateemiset ovat aviossa oli kyse sitten perheistä, jotka ovat kristittyjä, juutalaisia tai vaikkapa muslimeja. Työväenluokalle avioliitto ei ole merkityksellistä samalla tavalla ja lapsiakin tehdään ilman avioliittoa. Työväenluokka ei ajattele avioliiton sopimusoikeudellista tai taloudellista funktiota. Ei ole samalla tavalla jättää perintöjä, joten miksi tehdä sitä varten järjestelyjä.
Eihän nuo asiat ole mitenkään sidoksissa akateemisuuteen. Esimerkiksi ns. raamattuvyöhykkeillä mennään lähes automaattisesti naimisiin, vaikka hyvin arka on mikään akateeminen. Eikä se omaisuuden tai perintöjenkään suuruus ole kiinni koulutuksesta.
Esimerkiksi itse olen akateeminen, mutta en avioliitossa eikä ole aikomustakaan. Ei-akateeminen veljeni taas meni verrattain nuorena naimisiin, ennen perheenlisäystä. Heillä oli hyvin selkeä visio siitä, miksi avioliitto olisi heille parasta. Omaisuuttakin veljelläni on enemmän kuin minulla, koska peri nuorena isänsä puolen isoäitinsä.
Oletko samaa mieltä rotuun, sukupuoleen yms. liittyvistä stereotypioista, joita on ollut esim. 30 vuotta sitten? Joillain vieläkin.