Lue keskustelun säännöt.
Miten työssäkäyvät ihmiset järjestävät koululaisten loma-ajan?
Omat lapset ovat tulossa kouluikään, ja ihmettelen, että miten lomista selvitään. Olen yh ja mulla on normaalit työ- ja loma-ajat. Jo syysloma tulee aiheuttamaan ongelmia, mutta iso kysymysmerkki on tietenkin kesäloma. Siihen jää oman lomani jälkeen kuusi viikkoa ratkaistavaksi. Meillä ei ole tukiverkostoa, ei mitään mummolaa, johon lapsia viedä. Tähän asti ollaan saatu arkielämä rullaamaan oikein hyvin, mutta nyt kyllä vetää vähän hiljaiseksi. Jotain leirejä voi toki ajatella, mutta ne ovat aika kalliita, eikä niitä muutenkaan varmaan ihan kuudeksi viikoksi löytyisi.
Mun mielestä tää Suomen systeemi on aika uskomaton. Jos opet tarvitsevat 10 viikon kesävapaat, niin sitten pitäisi olla kyllä lapsille fritidshemit kuten Ruotsissa.
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvä kun tähän herää vasta sitten kun lapsi menee kouluun. Tukiverkkoja voi myös luoda itse esim. tutustumalla naapureihin, vauvakerhotuttuihin, pitämällä yhteyttä sukulaisiin jne. Myös se lasten isä voinee hoitaa, jos on elossa. Pitkän tähtäimen suunnittelu on lapsiperheessä aika hyvä osata.
En mieti tätä nyt ensimmäistä kertaa. Meillä on elossa 6 sukulaista, ja ovat kaikki toisella puolella maata. Emme ole läheisiä. Jouduimme muuttamaan työni perässä, ja meillä ei nyt vain sitä tukiverkostoa ole.
Ihmisillä on aika ruusuinen kuva siitä, että se tukiverkosto on sellainen asia, johon voi aina paljonkin itse vaikuttaa. Voi olla paljon sellaisia olosuhteita, joissa se vain kertakaikkiaan jää niukaksi. Moni ei tässä asiassa huomaa olleenkaan sitä, että on saanut tässä suhteessa etuoikeutetut lähtökohdat esimerkiksi niin, että on kotoisin itse riittävän tasapainoisesta ja läheisestä perheestä, jossa on vaikkapa sisaruksiakin, joiden kanssa tulee toimeen. Voi myös olla niin, että on voinut asua pidempään samalla paikkakunnalla, jotta syvempiä suhteita on päässyt syntymään. Nämä poikivat aina lisää tukiverkostoa, siitä tulee ikään kuin hyvän kierre.
Tottakai aina voi vaikuttaa asioihin itsekin, mutta palstan ulkopuolella useimmat varmaan ymmärtävät, että nämä eivät ole niin yksinkertaisia asioita.
Ehdotan, että perustatte eri ketjun sille, kuinka typerä ja huono olen, ja tässä voitaisiin vaikka jakaa ihan vinkkejä ja ajatuksia siitä, miten eri perheissä tämä lomahomma hoidetaan. Aika monellehan tämä todellisuudessa on aikamoinen haaste, ihan niissäkin perheissä, joissa on kaksi vanhempaa ja vaikka mummoloitakin.
Ap
Niin ja sitten on isovanhempia joilla on kaikkea muuta tärkeämpää kuin lapsenlapsi.
Ehkä voit tehdä työt etänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea koko ketjua, joten ehkä jo ehdotettu. Palkkaa joku nuori hoitamaan lapsiasi?
Meillä on käytetty tätä. Esim oma pikkusisko hoiti minun poikaani , kun taas meitä lapsena hoitivat isommat serkut. Myös meillä isoveli on hoitanut pari viikkoa siskoaan, ja saanut vähän taskurahaa.
Minä aikoinani palkkasin hoitajan kotiin. Minun äiti kuoli kun kuopus oli kaksivuotias, yllättäen ja anopilla oli niin paljon muita lapsenlapsia että päätin että minä en enää vaivaa. Molemmat tosin asuivat eri paikkakunnalla, Isäni oli sokea joten hänestä olisi ollut huonosti apua ja appi oli aika viinaan menevä, siksikään en omiani mummolaan halunnut. Ei sitä niin tullut ajatelleeksi, itse pärjäsin yksi ekaluokkalaisena mutta nykyään tilanne on toinen.
Maaseudulla lapset oli kesän töis maatilan hommissa. Ei niitä kytätty koko aikaa tai mietitty jotain ohjelmaa. Normaali elämää.. Harvoin päästii johonkin reissuun. Ehkä joku joka toinen vuosi. Muuten tehtiin heinä töitä melkein koko Heinäkuu 24/7. Pitäskö lapsille olla joku Timo Taikuri kotona koko kesän?
Ei sitä ennenkään tarvittu lastenhoitajia kesälomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä pennut päiväksi leikkipuistoon jossa ruokailu.
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvä kun tähän herää vasta sitten kun lapsi menee kouluun. Tukiverkkoja voi myös luoda itse esim. tutustumalla naapureihin, vauvakerhotuttuihin, pitämällä yhteyttä sukulaisiin jne. Myös se lasten isä voinee hoitaa, jos on elossa. Pitkän tähtäimen suunnittelu on lapsiperheessä aika hyvä osata.
Jos sinun pitkän tähtäimen suunnitelmaksi neuvo on etsiä hoitoapua vauvakerhoista ja naapurista, en ottaisi sinun antamia neuvoja kovin vakavissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n lapsi nyt on jo iso ja pärjää kotona mutta ihmeen ilkeitä vastauksia täällä. Varmasti 7-vuotias pärjää kotona yksin mutta oikeasti kohtuutonta olettaa että tuonikäinen on 6 viikkoa yksin vähintään 8h päivässä. Monissa maissa tuonikäistä ei saa jättää hetkeksikään yksin kotiin.
Koululaisten pitkät lomat on oikeasti iso ongelma monelle perheelle. Ei kaikissa töissä saa itse päättää milloin pitää lomansa, se voi olla vaikka kokonaan eri aikaan kuin koululaisten loma. Eikä kaikissa töissä voi tehdä etätöitä tai ottaa palkatonta.
Helsingissä on leirivaihtoehtoja vaikka kuinka mutta ei se auta jos leiri on niin kaukana että sinne pitäisi viedä. Sama on puistoruokailuissa, meillä esim tänä kesänä kaikki 4km säteellä olevat puistot on heinäkuussa kiinni. Leirit on myös tosi kalliita, helposti menee 500e jos vaikka kuukaudeksikin pitää järjestää päiväleiripaikka lapselle.
Ja oikeasti, nyt kaikki rehellinen vastaus: jos sinulla lomaa töistä, suostuisitko siihen ottamaan jonkun naapurin lapsen vahtimisen?
Itse olisin ollut aivan pulassa ellei olisi etätöitä, mutta kaikilla ei tätä vaihtoehtoa ole. Ja monesti ne ovat niitä pienituloisia joilla ei oikein ole rahaa maksaa leireistäkään.
Vastaan yleisesti ottaen:
Mummolalat, sukulaiset, ystävät, tuttavat
Isommat sisarukset vahtii pienempiään
Lasten kavereiden perheet
Palkataan joku hoitaja esim. työkaverin teini kaverin kanssa
Kesäkerho/puisto toiminta ym päivä toiminta
(seurakunta, kunta voi ainakin kesäkuun järjestää jotain)
Leirit
Käytetään eka-tokaluokkalaisten lasten huoltajien etua lyhennettyä työpäivää
Etätyöt (jos mahdollista)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on sellainen julkinen salaisuus josta ei puhuta. En ymmärrä. Molempien vanhempien oletetaan olevan töissä, kun lapset on "isoja". Päiväkotien aukiolot on kuitenkin rajallisia ja koululaisille ei päivä/kolmivuorohoitoa olekaan. Se on oikeasti tosi hankala paikka, jos ei tukiverkkoja ole, ja monilla nykypäivänä ei ole. Isovanhemmat saattaa olla töissä hekin, tai asuvat liian kaukana, tai eivät halua hoitaa lapsia.
En oikeasti käsitä miten kouluikäisillä tämä hoidetaan. Joka paikkakunnalla ei ole niitä päiväleirejäkään, tai niitä ei ole koko kesälle. Itse asun pikkukaupungissa, kaupunki järjestää kyllä kesätoimintaa, mutta ne on muutaman päivän kursseja / kerhoja, tai muutama leiri. Ei sinne kaikki edes mahtuisi. (25 000 asukkaan kaupunki, pikkukoululaisia on vähintäänkin satoja.)
Niinpä lapset jää vaan yksin kotiin. Joillekin lapsille se on ok, mutta on tosi monia joille se on jopa vaarallista.
Oliko kaksi kesää takaperin, kun yksi lapsi kuoli lämpöhalvaukseen kun oli mennyt autoon nukkumaan yksin ollessaan.
***
Nuoriso voi pahoin, kirjoitetaan. Miten suuri osa siitä johtuu tästä meidän kasvatustyylistä? Että lapsilta vaaditaan liikaa liian nuorina? Mistä tiedetään että ovat turvassa, että mitään pahaa ei tapahtunut sen "pahoinvoivan nuoren" kouluiässä kun kukaan ei valvonut?
Vierailija kirjoitti:
Ap:n lapsi nyt on jo iso ja pärjää kotona mutta ihmeen ilkeitä vastauksia täällä. Varmasti 7-vuotias pärjää kotona yksin mutta oikeasti kohtuutonta olettaa että tuonikäinen on 6 viikkoa yksin vähintään 8h päivässä. Monissa maissa tuonikäistä ei saa jättää hetkeksikään yksin kotiin.
Koululaisten pitkät lomat on oikeasti iso ongelma monelle perheelle. Ei kaikissa töissä saa itse päättää milloin pitää lomansa, se voi olla vaikka kokonaan eri aikaan kuin koululaisten loma. Eikä kaikissa töissä voi tehdä etätöitä tai ottaa palkatonta.
Helsingissä on leirivaihtoehtoja vaikka kuinka mutta ei se auta jos leiri on niin kaukana että sinne pitäisi viedä. Sama on puistoruokailuissa, meillä esim tänä kesänä kaikki 4km säteellä olevat puistot on heinäkuussa kiinni. Leirit on myös tosi kalliita, helposti menee 500e jos vaikka kuukaudeksikin pitää järjestää päiväleiripaikka lapselle.
Ja oikeasti, nyt kaikki rehellinen vastaus: jos sinulla lomaa töistä, suostuisitko siihen ottamaan jonkun naapurin lapsen vahtimisen?
Itse olisin ollut aivan pulassa ellei olisi etätöitä, mutta kaikilla ei tätä vaihtoehtoa ole. Ja monesti ne ovat niitä pienituloisia joilla ei oikein ole rahaa maksaa leireistäkään.
Juuri tämä.
Monissa maissa se on jopa laitonta jättää yksin pikkukoululaisen ikäistä.
Minä vastaan rehellisesti, koska olen kotiäitinä, voisin hoitaa jonkun toisenkin lasta. Olen joitain kertoja tarjoutunut puolitutuille perheille, keskustelun lomassa, että jos koskaan tarvitsee niin voin toimia lapsenvahtina. Ei mua ole koskaan kysytty. :D Ymmärrän että haluaisi tuntea lapsenhoitajan varmasti hyvin ennen kuin luottaa omansa hoitoon. Tai sitten ei vaan kehdata "vaivata". Tai luullaan että haluan kunnon korvauksen, asun liian syrjässä, en tiedä. Aina jäänyt puheen tasolle.
Tässä on myös sellainen ettei kysyntä ja tarjonta taida kohdata. Varmasti on olemassa lapsirakkaita mummuja jotka voisi katsoa ainakin ns rauhallisten lasten perään kesäisin, mutta mistä ne mummot löytäisi ne hoidettavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapset olisivat sellaisia kuin minä ja lapseni pienenä niin ottaisin hoitaakseni. Keksisivät itse tekemisensä ja aktiviteettina. Tarjoisin vain ruuat ja katsoisin perään. Jonain päivänä tai päivittäin jonkin tovin toki voisimme jotain tehdä yhdessäkin. Ihan niin kuin oma mummoni ja äitini mummona toimivat.
Mutta nämä nykylapset ovat niin levottomia, tarvitsevia, koko ajan jotain tekemistä vailla. Naapureissakaan ei enää ole lapsia joidenka kanssa voisivat viettää aikaa. En millään jaksa kuin muutaman tunnin kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan yleisesti ottaen:
Mummolalat, sukulaiset, ystävät, tuttavat
Isommat sisarukset vahtii pienempiään
Lasten kavereiden perheet
Palkataan joku hoitaja esim. työkaverin teini kaverin kanssa
Kesäkerho/puisto toiminta ym päivä toiminta
(seurakunta, kunta voi ainakin kesäkuun järjestää jotain)
Leirit
Käytetään eka-tokaluokkalaisten lasten huoltajien etua lyhennettyä työpäivää
Etätyöt (jos mahdollista)
Ei ainakaan tuota, että isommat sisarukset vahtivat pienempiään. Voi tulla vaikka miten pahaa jälkeä, ja sitä sitten aikuisenakin mielessä murehditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan yleisesti ottaen:
Mummolalat, sukulaiset, ystävät, tuttavat
Isommat sisarukset vahtii pienempiään
Lasten kavereiden perheet
Palkataan joku hoitaja esim. työkaverin teini kaverin kanssa
Kesäkerho/puisto toiminta ym päivä toiminta
(seurakunta, kunta voi ainakin kesäkuun järjestää jotain)
Leirit
Käytetään eka-tokaluokkalaisten lasten huoltajien etua lyhennettyä työpäivää
Etätyöt (jos mahdollista)
Ei ainakaan tuota, että isommat sisarukset vahtivat pienempiään. Voi tulla vaikka miten pahaa jälkeä, ja sitä sitten aikuisenakin mielessä murehditaan.
Niin. Puhutaan, ettei naapuria tai sukulaista viitsi vaivata tai edes kysyä, kun vahtiminen on niin raskasta. Sitten oletetaan, että vahtimista voi tehdä sellainen, joka ikänsä puolesta tarvitsisi suojelua itsekin.
Lapseni ovat 70-luvun loppupuoliskolla syntyneet. Vanhempi oli koulun jälkeen seurakunnan kerhossa, jossa hän viihtyi todella mukavan vetäjän ja kavereidensa kanssa. Neljä vuotta nuorempi sisarus ilmoitti koulunsa aloittaessaan, että hän haluaa mennä kotiin eikä kerhoon ja sanoi pärjäävänsä. Kavereita oli pihalla ja ruokaa jääkaapissa. Hyvin on pärjännyt edelleen itse kolmen lapsen vanhempana.
Ajat ovat toiset. Muistan kun vanha sukulaisnainen kertoi että oli 7 vuotias kun oli lapsenlikkana pienemmille, kun vanhemmat töissä. Sanoi, ettei jaksanut niitä kantaakaan. Tästä onnyli 100 vuotta. Nyt ei jätetä 7 vuotiasta taaperovahdiksi!
No jos ei ole perheessä toista vanhempaa, eikä isovanhempia käytettävissä eikä mitään muitakaan tukiverkkoja läheisistä, niin sittenhän pitää palkata lastenvahti. Niin yksinkertaista se on.
Eli rahallahan sitä selviää tästäkin ongelmasta. Vai onko ongelma se, että ilmaiseksi pitäisi saada...
Ota au pair kesän ajaksi lapsista huolehtimaan.
Meilläpäin koulut ja urheiluseurat järjestävät leirejä, joihin mennään aamusta ja iltapäivällä sitten kotiin, joko itsenäisesti tai hakemalla. Juhannukseen saakka tällä menetelmällä.
Juhannus mökillä ja lapset jäävät isovanhempien ja serkkujen kanssa mökille viikoksi. Joukossa voipi olla sedät ja täditkin, riippuen heidän lomistaan. Mennään viikonloppuna sinne ja taas viikoksi töihin.
Sitten alkaa mulla loma, mökille viikonlopuksi. Kotiin porukalla pesämään vaatteita ja huoltojuttuja. Mies painaa duunia kotona ja me lähdetään roudtripille. Tällä kertaa ajetaan ristiin rastiin pohjoismaissa kahden viikon ajan.
Kotioloissa parisen viikkoa, jonka aikana tehdään päiväreissuja, muttei joka päivä. Sitten mies jää lomille ja lähtevät mökille tai eurooppaan reilu viikoksi. Mä olen omillani viikon ja aloitan työt.
Sitten onkin (vajaa) viikko koulujen alkuun, että se menee kotona hilluen isän kanssa.
Kutakuinkin samalla sabluunalla menty jo muutama vuosi. Me saadaan pidettyä lomat yleensä erikseen. Toki tuo etätyöläisyys on helpottanut paljon koululaisten loma suunnittelua. Jos ei leirit kiinnosta heti alkukesästä, niin voi jäädä kotiinkin, kun toinen vanhemmista tekee etää... tai vajaata päivää.
Teemme miehen kanssa eri vuoroa.