En jaksa enää miestä joka ei yhtään viihdy kotona
Ollaan aina oltu meneviä mutta lasten kasvettua mies viuhtoo muualla koko ajan. Milloin töissä, milloin kuntoilemassa, milloin tapaa kavereita. Aamulla lähtee 7 ja illalla kotiin myöhään. Kaikki kotona vaikuttaa olevan toissijaista.
Olen miettinyt että kun lapset tästä lähtee niin minäkin lähden. Ei ole kotona mitään syytä olla enää sen jälkeen.
Kommentit (67)
Kannattaisi näitä juttuja miettiä ennen naimisiin menoa ja lapsia. Kilteimmät miehet on koti-isejä. Ja hyvä ottaa huomioon myös ujoimmat miehet ja ei-niin-kauniit, näissäkin helmiä joukossa.
Ulkonäkö ja luonne ei kulje käsi kädessä. On ihan hullua väittää, että komeat liehuu ties missä ja ei-niin-komeat viihtyisi kotona.
Mistä sitä tietää naimisiinmennessä, minkälaiseksi puoliso muuttuu? Kilteimmät miehet ei todellakaan ole automaattisesti koti-isiä.
Olisiko tuo vastaliike sille että lasten ollessa pieniä niin piti olla paljon kotona. Jos hän nyt yrittää ottaa menetettyjä menoja takaisin ja tämä on vain joku ohimenevä vaihe. Ehkä sinun kannattaisi keskustella hänen kanssa asiasta ja sanoa että sinä haluaisit hänen olevan enemmän kotona.
Eikös täällä joku just valittanut kun mies viihtyy kotona liian hyvin :D
Vierailija kirjoitti:
Miestä tuskin harmittaa.
No ainakin kotoa lähtee se turvallinen tyydyttäjä ja kodinhengetär, jonka moni mies ottaa itsestään selvyytenä. Kyllä se kirpaisee, kun vaimo ns. voimaantuu ja alkaa seukkailla uudessa suhteessa. Miehet on sellaisia, että nainen on kuin omaisuutta, eli vaikka itse ei sitä enää halua, niin ei sitä toisten pidä sörkkimän.
Aika usein menetyksen huomaa vasta kun se on jo liian myöhäistä.
Ja ihan samalla tavalla tuossa sitten voittaa molemmat, jos elämänlaatu paranee. Omaisuuden jakokin voi olla ikävä juttu, jos mies ei olisi esim. halukas luopumaan vaikka ok-talosta jne. eli ei ole hauskaa alkaa sumplimaan kuka lunastaa ja kenet ulos mistäkin.
Tottakai sekin on tällä palstalla miehen syy ettei hän viihdy kotona? Oletteko kateellisia? Mä tykkään miehestäni ja hän myös musta Me olemme me. Eikä minä ja minä.
Aikansa kutakin ja sehän voi muuttua. Ei meilläkään mieheni ollut vielä alle 45 kovin kotona viihtyvää mutta annas olla kun ikää on tullut niin sitä mukaa on kotona viihtyvyys lisääntynyt. Työkin alkaa iäkkäämpänä viemään kaikki mehut niin ettei enää tarvitse ylimääräisiä aktiiviteettejä. Palautumiseen menee aina vaan enemmän aikaa.
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Jos lähdet ilmaisematta tyytymättömyyttäsi tai tekemättä asian eteen itse mitään, olet aika typerä paskiainen.
Kulta, tästä lähtien meillä on joka toinen perjantai/keskiviikko/whatever treffi-ilta. Silloin laitetaan parisuhde kaiken muun edelle.
Kulta, olisi kiva lähteä yhdessä kaupunkilomalle/kylpylään/telttailemaan. Sopiiko ens kuun kolmas viikonloppu? Mä hoidan varaukset ja järjestelyt.
Kuntoilemaan voi mennä mukaan, välillä myös niitä kavereita tapaamaan.
Jos mies nihkeilee ja sanoo kaikkeen ei, ja laittaa kaikki kissanristiäiset yhteisen ajan edelle, tiedät ettei ongelma ole kotielämässä, vaan siinä ettei mies halua viettää aikaa sinun kanssasi. Sitten voit hyvällä omallatunnolla alkaa säästämään ja tekemään järjestelyjä lähtöäsi varten.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi näitä juttuja miettiä ennen naimisiin menoa ja lapsia. Kilteimmät miehet on koti-isejä. Ja hyvä ottaa huomioon myös ujoimmat miehet ja ei-niin-kauniit, näissäkin helmiä joukossa.
"Lasten kasvettua" mies veuhtoo menemään...eli ei hän aina ole mennyt aamusta iltaan, vaan tilanne on muuttunut. Olisko sulla joku ennustuspallo myytävänä, vai miten tällaisista saa tiedon ajoissa, ennen yhteen muuttoa ja perheen perustamista? Vai onko ivallinen kuittailu ainoa anti mitä jaat?
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
Vierailija kirjoitti:
Eikös täällä joku just valittanut kun mies viihtyy kotona liian hyvin :D
No kyllä siitäkin voi valittaa. Mun mies ei lähde ikinä minnekään. Käy max tunnin aamulenkillä ja lähikaupasta itselleen munkkeja. Siinäpä se. Jaloissa pyörii niin, että katson ohjelmatkin tallenteelta, kun käy joka väliin mölisemässä niitä samoja juttujaan ja kyselee itsestään selviä asioita; Missä se mun iso pyyhe on, onko meillä vielä eilistä makaronilaatikkoa, viitsitkö pestä ne mun mustat shortsit, olisko meillä jossain laastaria, milloin mennään kauppaan. En saa edes teetäni juoda yksikseni pienellä patiolla, kun huhuilee ovesta sinnekin...ei hetken rauhaa.
Ja minä kyllä pidän tavarat omilla paikoillaan sekä ruuat jääkaapissa, eli tuo on melkein kuin uusavuttoman kiusantekoa, kyllä ihan hyvin tietää mistä etsiä mitäkin. Pyykit on aina pestynä ja ruokaa teen kahdesti päivässä. Ollaan eläkkeellä. Itse olen sairas, joten oleilen pakosta kotona.
Ymmärrään miestä oikein hyvin. Lasten saaminen ei tarkoita sitä, että on pakko olla neljän seinän sisällä. Mitäpä jos ehdottaisit miehelle yhteistä tekemistä lasten kanssa esim. retkeillen? En keksi mitään ankeampaa kuin kotona nyhjöttämisen. Tietysti asia on eri, jos miestä ei kiinnosta olla perheen kanssa lähtökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ei ole koskaan.
Hyvä on silloin, kun mies vähentää hieman menojaan ja joskus voidaan vaikka sopia menemisistä. Miehen tuossa nyt pitäisi katsoa peiliin. eri
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies pysyy aina kotona.
Kerää nyt edes hieman kokemusta. Vaikka sulla onkin sellainen, niin ei silti voi yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perhe
Miestä tuskin harmittaa.