En jaksa enää miestä joka ei yhtään viihdy kotona
Ollaan aina oltu meneviä mutta lasten kasvettua mies viuhtoo muualla koko ajan. Milloin töissä, milloin kuntoilemassa, milloin tapaa kavereita. Aamulla lähtee 7 ja illalla kotiin myöhään. Kaikki kotona vaikuttaa olevan toissijaista.
Olen miettinyt että kun lapset tästä lähtee niin minäkin lähden. Ei ole kotona mitään syytä olla enää sen jälkeen.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perhe
Lompakkoloinen ei ole ihminen, jolla on yhteinen koti, joka ei kiireellä muuta pois jos mies ei vain ole kotona. Muuttakoon mies pois kun muutenkin pois!
Vierailija kirjoitti:
Aikansa kutakin ja sehän voi muuttua. Ei meilläkään mieheni ollut vielä alle 45 kovin kotona viihtyvää mutta annas olla kun ikää on tullut niin sitä mukaa on kotona viihtyvyys lisääntynyt. Työkin alkaa iäkkäämpänä viemään kaikki mehut niin ettei enää tarvitse ylimääräisiä aktiiviteettejä. Palautumiseen menee aina vaan enemmän aikaa.
Itsellä kävi aivan päinvastoin. Mitä enemmän ikää tuli ja lapset kasvoi, sitä enemmän tuli miehelle työkeikkoja muille paikkakunnille ja sen myötä muilta naisia. Erottiin lopulta.
Minusta tuo kuulostaa kivalta. Meillä mies on kotona 247 melkeinpä. Tekee työt siis etänä. Eilen kävi pari tuntia jossain tapaamisessa. Haluaisin enemmän omaa aikaa. Mutta näinhän se menee että kohtuus kaikessa ja varmaan ap:n ja oman tilanteeni välimuoto olisi paras.
Kyllähän sitä kotona muuten viihtyisi, mutta kun akka on siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perhe
Ja lapset on yksin kotona aamusta iltaan? Aika kammottava idea.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä tietää naimisiinmennessä, minkälaiseksi puoliso muuttuu? Kilteimmät miehet ei todellakaan ole automaattisesti koti-isiä.
Ap tuossa on muuttunut. Kertoo, että ovat aina olleet meneviä. Ja nyt ihmettelee, kun mies on menevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perheJätän lapset miehelle joka ei ole koskaan kotona?
Ei ne vissiin ihan pikkulapsia enää ole jos odotat että toinen lentää pesästä. Sitäpaitsi mukavampihan se lapsillekin olisi, nyt kiirehdit että lähtevät lätkimään että pääset itsekin pois. Tosi ikävää lapsille etteivät koe olevansa toivottuja omassa kodissaan. Parempi poissaoleva isä kuin marttyyri äiti joka haluaa lapset ulos
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi näitä juttuja miettiä ennen naimisiin menoa ja lapsia. Kilteimmät miehet on koti-isejä. Ja hyvä ottaa huomioon myös ujoimmat miehet ja ei-niin-kauniit, näissäkin helmiä joukossa.
Ennen naimisiin menoa ja lasten tekoa tilannehan on ollut erilainen kun lapset kasvavat tilanteet muuttuu. Eihän kukaan tiedä suhteen alkaessa tuleeko se loppu iän kestämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perhe
Mikä helvetin lompakkoloinen? Jos on pienipalkkainen, niin miksi mennä johonkin vuokraluukkuun makselemaan 2/3 palkasta ja kituuttamaan? Aikanaan saa ostettua oman, kun kaikki jaetaan.
Vaikka toinen parisuhteessa oliskin isompituloinen, ei se toinen mikään loinen ole, vaan asioista on sovittu yhdessä, koska yhteen on menty.
Moni kärvistelee lasten takia huonossa liitossa, ja ihan vain elintason takia. Onhan nyt kahden huomattavasti edullisempaa elää yhdessä taloudellisesti, kuin yksin sooloilla pienillä tuloilla. Ja tavaraakin voi olla sen verran, ettei mahdu pikkuiseen vuokrakopperoon. Lisäksi juuri sopivan asunnon saanti esim. työmatkojen kannalta voi olla hankalaa, ja kukapa haluaa matkata tunnin tai kaksi aamuin ja illoin? Mahdollisesti pieni paikkakuntakin sanelee paljon ehtoja.
Mies voi muuttua hankalaksi, kun näkee vaimon lähtevän. Aika usein on mies tehnyt ikäviä tekoja ja vaikeuttanut elämää.
Eikö täällä muuta osata kuin hakkua tuntemattomia, tietämättä mitään taustoista??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perheJätän lapset miehelle joka ei ole koskaan kotona?
Ei ne vissiin ihan pikkulaps
Missä ihmeessä sanottiin että lapset ei ole toivottuja kotona? Todella ovat.
Vierailija kirjoitti:
Eikös täällä joku just valittanut kun mies viihtyy kotona liian hyvin :D
No täällä on yksi kotona viihtyvä isä.
On pakkokin viihtyä, kun vaimo viilettää milloin missäkin, ja minä olen kotona ja lapsissa kiinni kuin liealla. Tosin pikku hiljaa heitä ei enää tarvitse koko ajan vahtia, joten aika ajoin voin jo hipsiä jo johonkin omiin puuhiin. Ehkä rakennan alakertaan miesluolan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö oo aika surkea selitys tuo että lähet kun lapset lähtee? Et sinä mihinkään lähde. Jos oisit oikeasti lähdössä lähtisit jo nyt
Kyllä se näin on. Miksi minä tänne jäisin? Entä miksi alkaisin muutaman vuoden kiireellä etsimään kallista isoa uutta asuntoa jonka maksaisin yksin sen sijaan että odottaisin että toinen lentää pesästä ja mahdumme pienempään? Kyllä tässä raha sanelee
lompakkoloinen siis. Eihän sinun tarvitse isoa kallista asuntoa hankkia, lapsillahan on jo koti. Hankit pienen ja halvan. Sinähän siitä oot lähdössä eikä koko perheMikä helvetin lompakkoloinen? Jos on pienipalkkainen, niin miksi mennä johonkin vuokraluukkuun makselemaan 2/3 palkasta ja kituuttamaan? Aikanaan saa ostettua oman, kun
Kiitos tästä, juuri näin. Miksi lähteä kärvistelemään kun ei mitään riitaakaan ole? Välillä toki tuntuu että miehellä on myös toinen elämä mihin emme enää kuulu, mutta siedän itse tilanteen. En vaan jaksa katsella tuollaista miestä loputtomiin, mutta en myöskään lähde samantien kiireellä kituuttamaan jonnekin pieneen vuokraluukkuun. Ihan järkevää pohtia asioita rauhassa ja lopulta tehdä päätös. Kyllä haluan elää lasteni kanssa, ei ole oikein että jäisivät isälle isoon kotiin, kun isä ei ole koskaan edes tavoitettavissa.
Mitäs se AP:ta puristelee, jos mies viihtyy muuallakin kuin kotona?
Kai hän sentään edes omalta osaltaan kotitöitä tekee ja tuo rahaa yhteiseen pesään. Jos lapset alkavat olla isoja, eivät he varmaan hirveästi enää työtä teetä, vai kuinka? Osaavat jo hoitaa koulunkäynnin, tulemisensa ja menemisensä, harrastuksensa? Ehkä heistä on apua kotitöissäkin?
Voi luoja.
Mies ei viihdy kotona? Jätä se sika.
Mies viihtyy liikaa kotona? Jätä se sika.
Mies ei puhu? Jätä se sika.
Mies puhuu liikaa? Jätä se sika.
Mies ei harrasta? Jätä se sika.
Mies harrastaa? Jätä se sika.
...
.
Tässä on taas tämmönen esimerkkialoitus. Mies voi olla, olla olematta, sanoa, olla sanomatta, ajatella, olla ajattelematta, siis ihan mitä vaan tai ei ja aina siitä on nainen möksällään. Mikään ei vaan voi olla hyvin miehessä, ikinä. Mikä helvetti teitä vaivaa?
Tuo on kyllä ymmärrettävä asia, että jos toisella on aina omat menot, tuntuu siltä, ettei ole toisen elämän top tenissä. Oman eroni syy oli tässä ja nyt parisuhteessa, jossa saa mennä, mutta meillä on tosi kivaa yhdessäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs se AP:ta puristelee, jos mies viihtyy muuallakin kuin kotona?
Kai hän sentään edes omalta osaltaan kotitöitä tekee ja tuo rahaa yhteiseen pesään. Jos lapset alkavat olla isoja, eivät he varmaan hirveästi enää työtä teetä, vai kuinka? Osaavat jo hoitaa koulunkäynnin, tulemisensa ja menemisensä, harrastuksensa? Ehkä heistä on apua kotitöissäkin?
Ei se kauheasti puristelekaan, mutta jos ei koskaan näy kotona, niin ei hän ole koskaan läsnä esim. lapsilleen tai tiedä näiden asioista juuri mitään
Vierailija kirjoitti:
Mitäs se AP:ta puristelee, jos mies viihtyy muuallakin kuin kotona?
Kai hän sentään edes omalta osaltaan kotitöitä tekee ja tuo rahaa yhteiseen pesään. Jos lapset alkavat olla isoja, eivät he varmaan hirveästi enää työtä teetä, vai kuinka? Osaavat jo hoitaa koulunkäynnin, tulemisensa ja menemisensä, harrastuksensa? Ehkä heistä on apua kotitöissäkin?
No en minä ainakaan haluaisi olla parisuhteessa, jossa toinen ei viihdy kotona laisinkaan vaan aina on menossa. Kohtuus kaikessa. Tietysti menoja voi olla, mutta kyllä parisuhteeseen kuuluu myös yhteinen aika.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kyllä ymmärrettävä asia, että jos toisella on aina omat menot, tuntuu siltä, ettei ole toisen elämän top tenissä. Oman eroni syy oli tässä ja nyt parisuhteessa, jossa saa mennä, mutta meillä on tosi kivaa yhdessäkin.
Ehkä tätä juuri hain. Tulee olo että meidän koko muu perhe ei edes tiedä useimminkaan missä isänsä on. Ja vaikka molemmilla on omat menot, niin jos ei koskaan jää mitään yhteistä, niin ehkä minun mielestä on vaan turhaa yrittää enää väkisin.
Eiköhän jokainen vanhempi toivo, että lapset lähtevät omilleen, turvallisesti ja sitten kun siivet kantavat? Heitä voi aina auttaa ja itse olen sanonut, että vaikka mitä tapahtuu, voit tulla kotiin, omaan kotiin. Tällainen on tervettä, ei se tarkoita, että haluaisi lapsistaan eroon.
Jokainen tietenkin omalla tavallaan, eipä siinä mitään.
Ja sinä, joka olet sitä mieltä että huono äiti on tässä potkimassa lapsiaan pihalle, voit elättää omiasi ja olla pallona heidän jaloissaan vaikka loppuikäsi. Voin kuvitella millainen olet, kun aikuiset lapsesi aikanaan tuovat kumppaneitaan kotiin eteesi näytille. Määräät ja ohjailet niin, että eivät enää halua olla missään tekemisissä kanssasi.
Jätän lapset miehelle joka ei ole koskaan kotona?