Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi lapsi haluaisi viikko-viikko elämään vanhempien eron jälkeen?

Vierailija
13.06.2024 |

Olen itse eroperheen lapsi. Pidin isästäni todella paljon ja olin aina vähän sellainen isän tyttö, isäni oli minulle jollain tapaa tärkeämpi kuin äiti. Mutta kun vanhempani erosivat halusin ehdottomasti asua äidin luona ja viettää isän luona vain välillä viikonloppuja. En olisi ikinä halunnut elää viikko-viikko elämää. Syitä tähän on monia. Äitini vain oli enemmän sellainen, no, äiti, ihminen joka huolehti kaikki pikkujutut ja oli olo, että äidin luona on koti. Vaikea selittää. Isäni oli kuitenkin hyvä kokki, laittoi aina hyvät aamupalatkin, osasi auttaa läksyissä jne. Mutta silti, koti on koti ja vain tuntui siltä että koti on äidin luona, mikään ei olisi saanut tehtyä oloa että isänkin luona on koti. Ei mikään mitä isä olisi tehnyt olisi voinut sitä rakentaa. Ja halusin tietenkin asua kotona. Koko ajan. Tavata isää kyllä usein, mutta asua kotona. En ymmärrä miksi joku lapsi haluaisi elää viikko-viikko mallissa. En ymmärrä mitä kukaan lapsi siitä saisi, että asuu kahdessa paikassa. Siis ihan lapsen näkökulmasta katson asiaa. 

Kommentit (382)

Vierailija
381/382 |
20.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika moni pienipalkkainen  nainen suostuu miehen vaatimukseen  viikko systeemiin. Sitten  ei saa  penniäkään  lisää rahaa  2 lapsen  ruokaan kun   sitä pitäa aina   erikseen kerjätä  hyväpalkkaiselta ex-mieheltään.  Äiti olisi myös sosiaalisesti taitavampi  pitämään yhteyttä lasten  kavereiden perheisiin.  Omat kaverit on tuossa  tilanteessa lapselle iso etu ja joskus tärkeä  lohtu. Monet isät eivät näe eikä ymmärrä  sosaalisista kuvioista mitään.

Vierailija
382/382 |
20.08.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli vuoroviikkosysteemi kaksi vuotta. Lapsen äiti asui alle kilometrin päässä ja meillä  oli hyvät välit. Poika oli 3.luokalla kun alkoi olemaan itkuinen aina minun luo tullessa vaikka poika viihtyi luonani. Sanoi että äitiä tulee ikävä mutta haluaa silti olla luonani. Koki vuorosysteemin rankkana ja ristiriitaisena. Tehtiin sitten yhdessä lapsen äidin kanssa päätös että poika asuu äidilla ja käy minun luona virallisesti joka toinen viikonloppu mutta voidaan pojan kanssa nähdä useamminkin. Se rauhoitti tilanteen. Poika kävi usein iltaisin luonani mutta meni äidille yöksi. 

Ymmärrän vuoroviikkosysteemin hyvät puolet mutta meillä ei vaan toiminut vaikka lähtökohdat olivat hyvät. Tottakai ikävöin poikaani mutta lapsi meni edellä ja hänen hyvinvointi oli tärkeintä. Nyt poika jo aikuinen ja meillä on hyvät ja läheiset välit. 

Joillekin se sopii ja toisille ei. Toivottavasti vanhemmat ottavat lapset huomioon. Ei kaikki ole samasta puusta veistettyjä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla