Parisuhteen naisen haluttomuus
Takana yli kymmenen vuotta yhdessäoloa. Kaksi yhteistä lasta, alle kouluikäisiä. Yksi ongelma varjostanut useamman vuoden. Nimittäin se, että vaimolla seksin harrastaminen on käytännössä viimeinen asia mitä tehdään jos sattuu päivä menemään täydellisesti, seuraavan viikon to-do lista on tyhjä ja on siivottu kämppä lattiasta kattoon minun toimestani, koska muuten hän on varmasti liian väsynyt. Tämä toki kärjistäen, mutta hänen suullaan ei edes mieti seksiä tai sen harrastamista muuten kuin jos minä kyselen varovasti aiheesta.
kehun häntä/osoitan hellyyttä yms pitkin päivää useita kertoja päivässä. En ole koskaan laskenut mutta keskiarvo varmaan 5-10 välillä kun kehun häntä upeaksi, kauniiksi, rakkaaksi ja halaan, pussaan tms pientä.
joka ikinen. Siis joka ikinen aamu herään lasten kanssa ja laitan heidät valmiiksi ja ruokin heidät. Teen myös vaimolle aamupalat ja kahvit ja tarjoilen ne jopa sänkyyn. (yleensä ei halua sänkyyn, vaan ilmoittaa tulevansa hetken päästä sohvalle, keittiöön tms.) Teen 80%:sti ruuat ja tiskit. 15% auttaa esikoinen esim tiskikoneen kanssa. Autan muutenkin kotitöissä paljon. En ehkä ole se kaikista tarkin imuroija tai saattaa joku vaatekappale jäädä johonkin, johon toki kiinnittyy vaimon huomio aina.
Käyn päivätöissä, tuloni ovat ylimmän desiilin alarajalla. Iltaisin hoidan lähes aina lapsia kun hän tekee koulu/työjuttuja ja joskus käymme lasten kanssa puistoissa yms.
Päällisin puolin monikin asia vaikuttaisi olevan kohdillaan. Huomattavan paljon enemmän kohdillaan kuin 8v sitten, kun elettiin opintotuella ja pantiin useita kertoja viikossa. Lähes joka päivä.
Ja tosiaan, seksiä on nyt tänä vuonna ollut alle viisi kertaa. En sano tarkkaa lukua, koska tästä keskuteltiin ja en tiedä lukeeko hän tätä palstaa. Mutta siis suorastaan surullista mielestäni. Ja omasta mielestä surullisempaa on vielä se, että silloin kun sitä on, niin peiton alla lähetyssaarnaajaa eikä puhettakaan että aloite tulisi toiselta puolen tai että kokisin että tuo vaimo minua haluaa. Seuraavaksi sitten joku sanoo että olen lihava/lihonut. Mikä varmasti osittain totta, mutta olen kuitenkin n. 95kg ja 180cm, joten en nyt mitenkään älyttömän lihava kuitenkaan ja sanoisin että olemme tässä mielessä aika tasoissa. Eli molemmat lihoneet saman verran suhteessa.
Seuraavaksi joku sanoo, etten tyydytä häntä. Sekin vihkoon, koska suurin osa seksikerroistamme alkaa hänen orgasmistaan, jossa avustan lelun/suulla/käsillä yms. Yhtäkään seksikertaa ei ole viimeiseen viiteen vuoteen ollut, jolloin vaimo ei olisi orgasmia saanut. Usein menee oikeastaan niin, että yhdyntään saakka ei jakseta tämän vaimon orkun jälkeen ja minulle jää vaihtoehdoksi joko itse tyydyttää itseni vaimon kääntäessä selän tai sitten luovuttaa ja nokka kohti uusia pettymyksiä.
Ostin ylläriksi juuri parisuhdekurssin netistä, mistä olikin ihan hyvillään ja innoissaan, mutta sen jälkeen muutaman muistuttelun jälkeen hän on lykännyt tämän pois omilta listoiltaan odottamaan parempia aikoja. Ja ei siis ole mikään kamasutra kurssi vaan ihan kommunikaatiota yms. Peruspilareita parisuhteelle.
Mä en rehellisesti tiedä mitä mä voisin tehdä paremmin? Kertokaa te? Ajattelin max vuoden odottaa, jos minua ei parisuhteen toinen osapuoli halua tyydyttää seksuaalisesti tai koe seksuaalista vetoa/tarvetta/halua, niin en koe sen olevan parisuhde, olenko ihmishirviö ajatellessani näin? Sikäli pidän suhteessamme monesta asiasta, rakastan sydämeni pohjasta vaimoani, mutta toisaalta en halua olla loppu elämää puutteessa.
Kommentit (129)
AP ei varmaan enää ole linjoilla, mutta vastaava ongelma löytyy varmasti monessa liitossa. Silloin on tärkeää punnita kuinka tärkeää seksi on. Jos se on tärkeää, suosittelen eroamaan. Itse sinnittelin liitossa ihan liian pitkään lasten vuoksi. Eron jälkeen löysin halukkaan kiihkeän naisen ja jopa lapset ovat kommentoineen kuinka onnellinen olen nykyään.
Vierailija kirjoitti:
A) Haluttomuus parisuhteessa on yleisimmin psykologisista syistä johtuvaa ja liittyy usein parin vuorovaikutussuhteeseen. Korjattavissa oleva ongelma siis.
B) Apua kannattaa hakea mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
C) Miehet, jotka täällä kiroaa parisuhdeterapiaa, kusevat nimenomaan miesten muroihin. Heitä ei kannata kuunnella. Monet parit ovat saaneet parisuhde- ja/tai seksuaalitetapiasta apua.
D) Toimiva seksielämä kuuluu hyvään parisuhteeseen. Ongelmat parisuhteen vuorovaikutuksessa ja parin dynamiikassa näkyvät ensimmäisenä seksissä.
E) Muista aina, että sinä olet täysin rakastettava, hurmaava, ihana ja nautinnollisen seksin arvoinen.
Sain haluttoman ex-vaimoni aikanaan pariterapiaan. Lopputulos oli, että hän totesi ettei enää koe mitään tarvetta seksille. Eli ihan aina tilannetta ei pysty korjaamaan. Siis parisuhteen sisällä. Ero on paljon parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavalliselta avioliitolta tuo vaikuttaa. Nainen on hoksannut sen saman minkä fiksut naiset on hoksanneet jo kivikaudella: Pillua ei pidä antaa ilmaiseksi, vaan seksiä pitää säännöstellä. Sillä tavoin saa asiat sujumaan siten kuin niitten haluaa sujuvan. Naisen neuvotteluasema yhteisissä asioissa paranee huomattavasti kun miehen epätoivottavan käytöksen tai puheitten seurauksena laittaa jalat yhteen muutamaksi kuukaudeksi. Kun näkee että mies alkaa pyrkiä iholle, niin toteaa että kylläpä koskee päähän, ja eipä se viime perjantain siivousjälkikään ihan priimaa ollut. Sekin etu säännöstelyssä on, että silloin kun antaa miehelle motivaation säilymisen vuoksi vähän namia, niin siinä ei kauaa mene ja voi sitten taas keskittyä mielenkiintoisempiin asioihin.
Eli fiksu nainen ja normaali avioliitto. Lopeta vinkumisesi ja totu tilanteeseen, AP.
Uskon että tällaistakin voi olla jossain. Koska sairas ja kontrolloiva ihminen käyttää kaikkea kontrolliinsa; seksiä, rahaa, ruokaa, rauhaa, unta...
Itselläni on laaja ja läheinen tuttavapiiri ja vaikka olen parilta vanhalta naiselta tällaista läppää kuullut aikanaan niin kyllä heilläkin oikea ongelma on ollut esim. että liitto on alkanut ra is kauksesta aikanaan 40-luvulla ja kulissit oltava hinnalla millä hyvänsä ja katkeruus itää taustalla TAI toisen kohdalla jäänyt kun ei osaa eikä uskalla lähteä, läheisriippuvaisena roikkui juoppoukossa jonka juominen eläkkeelle jäätyä veikin nopeasti hautaan.
Sen sijaan keneltäkään nyt alle 50v en ole tuollaista puhetta kuullut edes vitsillä. Sitä kyllä senkin enemmän ettei kolmekymppinenkään eronnut enää ikinä vain halua seksiä (kuulun itsekin tähän kategoriaan koska juuri jättämäni mies oli niin kauhea sängyssä ja suhteessa, eikä ne seksikokemukset miesten kanssa muutenkaan kovin hääppöisiä ole vaikka olen paremmastakin huhuja kuullut) TAI että vaikka on suhteessa ja rakastaa ja arvostaa miestä, seksiä on hänen mielikseen ja siitä puhutaan niin että onhan se joskus fyysisesti nautinnollista, mutta jos se jäisi pois ja rakas mies olisi silti tyytyväinen niin se olisi lottovoitto.
En ole itse koskaan pihdannut ilkeyttäni, mutta en voi loputtomiin pakottaa itseäni kamalaan seksiin tunnetaidottoman, epärehellisen ja sängyssä laiskan miehen kanssa. Jätin hänet itseasiassa pitkälti siksi että en enää kestänyt ajatusta että hän koskee minuun, mutta en halunnut myöskään että hän roikkuu seksittömässä suhteessa vuosia siinä toivossa että haluan vielä joskus.
Minulla on yhden kerran ollut hyvää seksiä taitavan miehen kanssa, mutta hänen kanssaan ei parisuhde olisi onnistunut. En usko että yritän enää tässä iässä miestä etsiä kun lapsiakaan en voi saada eli ei siihen miestä tarvitse. Onnellinen heidän kaikkien puolesta joilla on rakastava kumppani ja ihana seksielämä<3
Ap, puolisosi ei enää halua sinua. Sinä et voi häntä pakottaa haluamaan, etkä edes motivoitumaan etsimään niitä haluja takaisin esim terapiassa tai lääkärissä. Sinuna eroaisin tai lähtisin vieraisiin. Minusta pitkäaikainen pihtaaminen on lupa etsiä muualta. Se pihtaaja on se, joka on ensimmäisenä rikkonut liiton, ja toinen vaan seuraa perässä.
Olen nainen joka oli samassa jamassa kuin puolisosi.
Uuvuttava arki on ihan totta tosiaan uuvuttavaa. Ja vielä uuvuttavampaa on se, jos "pelkää" jokaisen lähestymisen/suukon johtavan seksiin. Kun on sellaisessa tilanteessa että ei haluta.
Eihän vaimollasi ole hormonaalista ehkäisyä? sehän vie halut joillain totaalisesti (myös minulla). toinen mikä on tärkeää; rauta-arvot ja ferritiini. Itsellä haluttomuuteen liittyi todella alhaiset ferritiiniarvot. Kun tuo saatiin korjattua ja keskusteltiin perusteellisesti näistä haluttomuuden asioista, niin alkoi taas toimia.
Ei tähän mitään taikaiskua ole, avointa ja hyväksyvää keskustelua. Miehen ja naisen seksuaalisuus on tosi erilaista, yritä päästä perille siitä mitkä asiat päivässä häntä uuvuttaa.
Näin se vaan useimmiten naisilla menee, ihan turhaa huijausta että kotitöiden tekeminen on parasta esileikkiä. Kuten tässäkin, sosioekonominen status ja palvelut kyllä kelpaavat naisille, mutta ei sitten kiinnosta tehdä töitä sen suhteen eteen. nykyajan minMINÄ-kulttuuria.
Riittävä, monipuolinen, mutkaton seksi on kuitenkin parisuhteen tärkein yksittäinen asia! Outo ilmiö, että tosi moni, erityisesti nainen, kuvittelee/odottaa kaiken muun pysyvän ennallaan mutta voi sitten ihan yksipuolisesti ja itsekkäästi riistää kumppanilta oikeuden toteuttaa seksielämäänsä! Rakkaudellinen kumppani kyllä hoitelisi toisen sitten vaikka suuseksillä ja/tai ehdottaisi avointa suhdetta: jotenkin erikoista, kun monet vielä vähättelevät "sehän on vain seksiä/suhteessa on paljon muutakin" mutta sitten kauhea poru ja jopa erolla uhkailu, jos kumppani nauttisi siitä jonkun muun kanssa (kaksinaismoralismia ja kateutta, omistushalua...).
Itse erosin vastaavasta tilanteessta, toisn vaimolla alkoi olla vielä ilkeää käytöstä, kontrollointia ja manipulatiivistakin...Hyvin on ollut vientiä enkä enää koskaan muuta naisen kanssa yhteen tai tyydy monogaamiseen suhteeseen: en myöskään kerro/kysy lupaa seksin harrastamiseen keneltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen joka oli samassa jamassa kuin puolisosi.
Uuvuttava arki on ihan totta tosiaan uuvuttavaa. Ja vielä uuvuttavampaa on se, jos "pelkää" jokaisen lähestymisen/suukon johtavan seksiin. Kun on sellaisessa tilanteessa että ei haluta.
Eihän vaimollasi ole hormonaalista ehkäisyä? sehän vie halut joillain totaalisesti (myös minulla). toinen mikä on tärkeää; rauta-arvot ja ferritiini. Itsellä haluttomuuteen liittyi todella alhaiset ferritiiniarvot. Kun tuo saatiin korjattua ja keskusteltiin perusteellisesti näistä haluttomuuden asioista, niin alkoi taas toimia.
Ei tähän mitään taikaiskua ole, avointa ja hyväksyvää keskustelua. Miehen ja naisen seksuaalisuus on tosi erilaista, yritä päästä perille siitä mitkä asiat päivässä häntä uuvuttaa.
Tässähän juuri @ap eli mies hoiteli sitä arkea. Niin tein minäkin, kun x-vaimo huuteli sohvalta ohjeita ja nalkutti (muuten nalkutus on persoonallisuushäiriöön verrattavaa henkistä väkivaltaa ja sitä kohdistetaan aina myös lapsiin...). Kun lopulta sain tarpeekseni ja läksin, soitteli perään ja itki kuinka ihana mies olen ja aina huolehtinut kaikesta ja hänen orkuistaan ja vonkui seksiä.
Väsymys on varmaan joillakin ihan todellista, monilla ei ja erittäin usein vieläpä itseaiheutettua, kun pitää kilpailla täydellisyydessä somenäkyvyydessä ja "tehdä uraa". Eli on haalittu tekemistä yli oman kyvykkyyden ja unohdettu parisuhteen hoitaminen.
Päätin myös, että en todellakaan enää koskaan ala huolehtia yhdenkään naisen huushollista ja elämästä: ensisijaisesti vilkas seksi ja katsotaan sitten, jos muissakin merkeissä voi viettää aikaa yhdessä kulttuurin yms merkeissä. Ehdottomasti omat taloudet ja huushollit!
"Outo ilmiö, että tosi moni, erityisesti nainen, kuvittelee/odottaa kaiken muun pysyvän ennallaan mutta voi sitten ihan yksipuolisesti ja itsekkäästi riistää kumppanilta oikeuden toteuttaa seksielämäänsä! "
En ole kaikesta muusta tuossa samaa mieltä, minulle EI esimerkiksi toimi että haluton hoitelee minut tai että saisin hakea seksin muualta, kyllä se suhde sitten on ohi. Mutta tuosta ylemmästä lainaamastani olen täysin samaa mieltä.
Jätin juuri mieheni kun emme vain millään sopineet seksuaalisesti yhteen. Haluan kerran päivässä, hän ihan oikeasti ehkä pari kertaa kuukaudessa jos sitäkään. Voi tulla kahden!! kuukauden tauko ilman että hän edes huolestuu. Lisäksi seksi oli intohimotonta ja surkeaa heti alun jälkeen. Olisi pitänyt lähteä heti mutta kaksi vuotta tuhlasin tähän kun mies aina erosta puhuessani tsemppasi ja kyseli ja olikin muka kykenevä muuttumaan. Mutta ei. Enkä muutenkaan halua miestä jolle pitäisi seksiä nalkuttaa ja muistuttaa. Aiemmat miesystävät ovat ihan itse osanneet olla kiinnostuneita ja vastavuoroisia. Surullista kun kaikki muu toimi tosi hyvin ja miehen mielestä se olisi voinut niin jatkuakin. Hän ei kertakaikkiaan ymmärtänyt miksi en haluaisi elää ja vain halia miehen kanssa joka on viimeksi saanut aikaiseksi panna minua viime vuoden puolella...........
Miten teillä ap menee?