Ihmisen sielu - mistä se tulee ja mitä sille tapahtuu kuoleman jälkeen?

Älä huoli ystävä, kaikki tulee selviämään aikanaan. Uteliaat voi jo nytkin etsiä vastauksia muualta kuin vauvasta, jos sisällä kutkuttaa totuuden selvittäminen. Koittakaa yhdistyä sielunne kanssa ennen 2026 koska silloin vasta huvipuisto alkaa ja kaikki sielunsa menettäneet menevät takaisin mereen, sulauten takaisin yhdeksi. Silloin ei mitään sieluttomia katsella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitteko uskovaiset kertoa, että missä ne sielut on ennen syntymää?

 

Raamattu on kaikille ihmisille saatavilla. Kannattaa itse lukea mitä Raamatussa sanotaan. Hakukoneita voi käyttää, tietoa on tänä päivänä helppo etsiä.

Kuka sitä sekavaa sepitettä viitsii lukea?

Sammuu kuin lamppu virran puutteeseen!

Uskonnollisia tekstejä kannattaa lukea vertauskuvallisesti, eikä kuin piru raamattua. Numerologia ja symboliikka ovat mielenkiintoisia asioita. Matrix ja Inception olivat tietyssä mielessä dokumentteja.

Ei ihmisellä mitään sielua ole joka sisältäisi koko minuutemme ja muistomme. Kaikki mitä tiedämme ja olemme sijaitsee aivoissa, ja persoonallisuutemme on mm. kehon ja aivojen hormonitoiminnan säätelemää. Ilman aivojamme meitä ei ole, sen todistaa jo pelkästään se, miten esim. aivovaurio voi tyhjentää muistin ja/tai muuttaa koko persoonan.

Kaiken maailman kuolemanrajakokemukset ovat pelkkiä unenomaisia aistiharhoja. Ihminenhän ei ole voinut kokea kuolemaa, jos on täällä siitä meille kertomassa. Ihminen kun ei kuole vielä sydämen pysähdyttyä, vaan aivotoiminta jatkuu vielä minuutteja. Jos esim. kuolemanrajakokemuksen kokenut väittää muistavansa kaiken mitä näki kehonsa ulkopuolella leijuessaan, herää kysymys mihin muistonsa tallensi ollessaan täysin irti aivoistaan... Ja jos sama henkilö joutuu vaikka onnettomuuteen jossa aivot vaurioituvat, kyseinen muistikuva rajakokemuksesta saattaa kadota. Miksi ihmeessä, jos asia on oletetun sielun muistissa eikä aivoissa?! No siksi, että koko aistimus syntyi alun perinkin aivotoiminnan seurauksena, ihmisen ollessa edelleen elossa.

Miten muistikuvat toimii kun nukumme ja näemme unta versus kun olemme hereillä? Tämä todellisuus versus unitodellisuus, mitä yhteistä ja mitä eroa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu henkilöstä. Jos uskoo että ei viihdy taivaassa, sitten on muuta. Ehkä osa viihtyy liskojen kanssa tuliperäisellä alueella. Mene ja tiedä. Mutta jotkut saattavat suoraan jatkaa seuraavaan elämään (jos on tietyt olosuhteet ja tapahtumat) tai ei jatka enää maapallolla. Ihmisenä voi olla silti pallon tuntumassa tai oppaana.

Oon joskus miettinyt, että mitä sit taivaassa, kun kaikki on helppoa, rauhallista ja niiiin seesteistä. Aina vaan ja ikuisesti. Njääh, en jaksais. Kunhan jonkunlainen tasapaino olis. Ees.

Taivaassa on ihanaa, täydellistä. Se on täynnä rakkautta, iloa, rauhaa ja  rakastavan Taivaan Isän läsnäoloa.

Jotkut kristityt sanovat, että Taivaassa voi tehdä kaikkea mielenkiintoista. Tästä ei puhuta Raamatussa mutta voi se olla näinkin, emme tiedä. Tylsää ei ainakaan ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuonela oli ennen kun Jeesus tuli maan päälle. Juutalaiset, intiaanit, muinaiset suomalaiset, antiikin kreikkalaiset, muinaiset egyptiläiset jne.uskoivat Tuonelaan eli tuonpuoleiseen. 

Kun Jeesus kuoli, hän meni Tuonelaan saarnaamaan evankeliumia niille, jotka olivat kuolleet ennen häntä ja antoi heille mahdollisuuden pelastua.

Maailman lopun tullessa viimeisellä tuomiolla Jeesus päättää, ketkä pääsevät taivaaseen ja ketkä joutuvat kadotukseen. Paholainen ja hänen seuraajansa joutuvat kärsimään kadotuksessa. Jeesus ja hänen seuraajansa elävät ikuisesti taivaassa, jossa kaikki on täydellistä. 

Kaikki tekomme on kirjattu ylös Taivaassa. Kaikki meidät tuomittaisiin mutta jos olemme antaneet elämämme Jeesukselle, on nimemme toisessa, Elämän kirjassa ja pelastumme.

Aika sakeaa

Tämä on ihan Raamatussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sielu? Ei sielua ole olemassa.

Miten niin?

Se mitä kutsutaan "sieluksi" on aivotoimintaa, kuin tietokoneohjelma. Kun toiminnan edellytykset katoavat (ihminen kuolee / tietokone sammutetaan), "sielu" lakkaa olemasta.

Sielu on vain ihmisen mielikuvituksessa. Ei sellaista ruumiin osaa ole olemassa, eikä sillä myöskään ole mitään tehtävää ihmisen tai eläimen elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Lue hypnoterapeutti Michael Newtonin kirja Sielujen matka, niin tiedät. Tutkimuksia syvästä hypnoosista.

Ei hypnoterapeutti, vaan valemuistoterapeutti. Samanlaisia helppoheikkejä löytyy mm. ufosieppaus- ja saatanallinen rituaalinen seks hyväksikäyttö-piireistä.

Mielenkiintoista, todella. Olen lukenut kirjan siitä, miten "taivaassa" syttyi kapina ja sielut pakenivat sieltä. - Nyt ne joutuvat elämä elämältä reinkarnoituessaan oppimaan rakkauden lain. Meidän on rakastettava itseämme ja toisiamme. Se on vaikeaa ja aika mystinen prosessi. Lopulta palaamme takaisin kotiin, Taivaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitteko uskovaiset kertoa, että missä ne sielut on ennen syntymää?

 

Raamattu on kaikille ihmisille saatavilla. Kannattaa itse lukea mitä Raamatussa sanotaan. Hakukoneita voi käyttää, tietoa on tänä päivänä helppo etsiä.

Mitä syitä meillä on olettaa, että Raamatun kirjoittajat olivat oikeassa näistä asioista?

Vierailija kirjoitti:

Se on aivosähköimpulssien liikettä. Se vain patteri tyhjenee kuollessa, sitten sitä ei enää ole.

Jo ala-asteella opeteltiin tieteen perus lainalaisuuksia, eli että energiaa ei voi synnyttää tai tuhota, sitä voi vain siirtää tai se muuttaa olomuotoaan.

Alkuperäisen kysymykseen vastaten: Jumala on synnyttänyt sinut, eli sielusi. Se on siis osa jumalaa, mutta myös oma yksilönsä. Sielusi on se mitä kutsut minäksi. Eli kaikki mitä olet kun olet elossa, on sieluasi. Kehosi on kulkuväline sinulle. Vähän niin kuin auto.

Ei ole mitään erillistä "aavetta" tai tietoisuutta joka irtoaa kehostasi kun ruumiisi kuolee, vaan sinä irtoat kehostasi. Olet yhä yhtä elossa kuin aina ennenkin, nyt vain ilman kehoa. Olet yhä sama itsesi kuin aina ennenkin. Ilman sinua (eli sieluasi) kehosi on vain eloton pala lihaa.

"kuoleman" jälkeen lähdet kotiin, ns. "tuonpuoleiseen", eli meidän oikeaan kotiin. Sinne, mistä alunperin tulimmekin ja jonne maallisen elämän päätyttyä lähdemme takaisin. Tämä elämä lihapuvussa on vain matka.

Ei ole mitään sielua, tietoisuus on aivojen tuotosta, se syntyy aivotoiminnasta ja loppuu kun me kuolemme.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan Raamatussa.

Se, että joku on Raamatussa on ei tarkoita, etteikö se olisi "sakeaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan Raamatussa.

Se, että joku on Raamatussa on ei tarkoita, etteikö se olisi "sakeaa".

Oikeastaan seon tae, että on sakeaa.

Ihmisen sielu tulee mielikuvituksesta, ja katoaa kun aivot kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu henkilöstä. Jos uskoo että ei viihdy taivaassa, sitten on muuta. Ehkä osa viihtyy liskojen kanssa tuliperäisellä alueella. Mene ja tiedä. Mutta jotkut saattavat suoraan jatkaa seuraavaan elämään (jos on tietyt olosuhteet ja tapahtumat) tai ei jatka enää maapallolla. Ihmisenä voi olla silti pallon tuntumassa tai oppaana.

Oon joskus miettinyt, että mitä sit taivaassa, kun kaikki on helppoa, rauhallista ja niiiin seesteistä. Aina vaan ja ikuisesti. Njääh, en jaksais. Kunhan jonkunlainen tasapaino olis. Ees.

Taivaassa on ihanaa, täydellistä. Se on täynnä rakkautta, iloa, rauhaa ja  rakastavan Taivaan Isän läsnäoloa.

Jotkut kristityt sanovat, että Taivaassa voi tehdä kaikkea mielenkiintoista. Tästä ei puhuta Raamatussa mutta voi se olla näinkin, emme tiedä. Tylsää ei ainakaan ole!<

Kylläpä on ladattu katteettomia odotuksia. Oikeastaan harmi, että kristityn pettymystä kuoleman jälkeen ei voi taltioida kun kuolleella ei ole tunteita eikä mitään.