Lue keskustelun säännöt.
Sanoin perhekahvilassa ajattelemattomuuksissani tosi törkeästi enkä tiedä, kehtaanko mennä sinne enää koskaan!
10.06.2024 |
Nyt hävettää tosi paljon. Päästin ihan tosi törkeän möläytyksen suustani ja todennäköisesti loukkasin pahasti. Oltiin jutusteltu yhden äidin kanssa ja meidän lapsilla on hyvin tarkalleen 6 kk ikäeroa. Menin sitten sanomaan asian, joka oli fakta, mutta aivan tarpeetonta sanoa ääneen:
"Niin hauskaa nähdä miten lapset kehittyvät eri tahtiin, näillä on puoli vuotta ikäeroa ja kehitystaso on silti ihan sama!"
Ja jep, mun lapsi on tietysti se nuorempi.
Mitä mä nyt teen? Pyydän anteeksi kun/jos nähdään seuraavan kerran, onko siitä apua vai pahentaako vaan? En mene enää koskaan sinne kahvilaan? Se olisi kyllä tosi harmi, kun olen kokenut sen itselleni voimavaroja tuovaksi paikaksi. Ja siksi aivan erityisesti tuntuu tosi pahalta, että möläytin toiselle tuollaista. Menen, mutta välttelen tuota äitiä? Olen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan?
Kommentit (53)
Miksi tuollaisesta pitäisi loukkaantua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä? Todella törkeästi sanottu.
Et ole mitenkään erityinen eli sanasi menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kuten muidenkin vastaavat puheet. Sinunkin vuoro tulee kuulla ne sanat, jotka loukkaa, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus 16:lle: sanoin ton ihan siks, kun tää aloitus kuulosti siltä, että aloittajan todellinen pointti oli, että hän halusi kertoa vauvansa olevan ikäisiään paljon edellä. Eli ns. humblebrag.
(P.S. Joo käy kakalla kuten kaikki muutkin ja on myös luokkansa priimus koulussa. Olankohautus.)(Pss ja en tunnista itsestäni käytöstä, josta syytän muita)
(Psss Kyllä tunnistan, en ole ääliö, mutta osa pointtia on ettei kukaan ole täydellinen enkä minä jaksa tänään panostaa loogisuuteen tai kohtuullisuuteen vauvapalstalla xD)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt yhtään ymmärrä miksi niitä lapsia pitää into piukeana vertailla toisiinsa.
Kiersin tällaiset "voimaantumis" paikat todella kaukaa... ihan painajaismaista kidutusta. Siellä ylimpänä vielä pyörimässä joku 100 vuotta käynyt "vakkarijengi" vain jengiliivit puuttuvat 🥶
Minkähän ikäisistä tässä oli kyse? Kiinnostaa sekin miten ap kokee olevansa pätevä arvioimaan omansa ja jonkun toisen lapsen kehitystasoja. Eikä ole olemassa vain yhtä kehitystasoa. Joku lapsi voi olla puheessa edellä keskimääräistä ja liikkumisessa jäljessä tms.
Tämä jatkuva lasten vertailu oli yksi syy miksi itse en koskaan viihtynyt näissä äitijengeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siis miltä hänen naamansa näytti sen jälkeen? Näitkö, että loukkaantui verisesti?
Ei kaiki ihmiset automaattisesti ota kaikkea tosi vakavasti.
Mutta möläyttellijän seura ei ole kovin haluttua.
Ketään muita ei kiinnosta teidän sinappikoneenne. Samaa paskaa tulee kaikkien perseestä ja ulisevat kaikki karmealla äänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa. Enpä tiedä syntyikö varsinaista vahinkoa. Ap on ilmeisesti näitä, joille on tärkeää vertailla lapsia toisiinsa, ehkä on hyväkin, että asia tuli selväksi sille toiselle äidille. Itse ainakin välttelisin näiden vertailijoiden seuraa ja saattaisin olla tuossa tilanteessa vain tyytyväinen, että jatkossa tietäisin ap:n olevan sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli vahinko varmaan. Ei ole pakko mennä samaan kahvilaan. Tai sitten juttelet jollekin toiselle. Jos jatkaa saman kanssa, sitten voi sanoa että sori kun sanoin väärässä muodossa sanat, eikä tajunnut, paitsi jälkikäteen.
Eikö edes tullut mieleen että olisit pahoitellut typeryyttäsi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos toisen vauvan kehityksessä on oikeaa viivästymää tai epäilyä sellaisesta? Saatoit osua tätä äitiä todellakin arkaan paikkaan.
No et sano mitään ja tee siitä enää mitään numeroa. Hän ei välttämättä ajatellut asiasta mitään. Mitähän siihen muuten vastasi?
Menet sinne ja reippaasti menet kysyy siltä toiselta, mitä kuuluu.
Pyydä anteeksi sanomisiasi, jos hän tuntuu vaivaantunteelta.
Muuten tavallista jutustelua. Kysy, mitä lapsi on viimeksi oppinut. Kysy, mitä tykkää leikkiä, yms. Mieti valmiiksi pari kysymystä, millä osoitat olevasi ystävällinen ja kiinnostunut.
Miten olisi anteeksi pyytäminen? Vaikka toinen ei näkyvästi mieltään pahoittaisikaan tai olisi huomannut loukkaantuna niin jos itsestä tuntuu sille, että nyt meni yli niin kannattaa ottaa asia puheeksi ja pyytää anteeksi. Se tehdään ihan silloin oman itsensä vuoksi, koska meidän aikuistenkin pitää välillä kouluttaa itseämme ja olla oma vanhempamme joka vahtii että ollaan ihmisiksi eikä käyttäydytä kuin elukat. Se on sitä suoraselkäisyyttä, jota harvalla enää nykyisin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis ihanko kaikessa on lapsesi sen puoli vuotta edellä?
Mun lapsi oli vähintään puoli vuotta ikäisiään edellä puheessa (neuvolan täti sanoi, että edistynein koskaan näkemänsä puhuja) MUTTA toisaalta puoli vuotta vähintään jäljessä liikkumisessa. Tää vasta opetteli kunnolla ryömimään, kun ekat jo juoksivat (neuvolan täti sanoi, että täpärästi vältitte tutkimuksiin joutumisen, kun vihdoin alkoi kävellä juuri ennen 1v6kk ikää).No lapset ovat vauvoja, ja ihan samalla tavalla makasivat vatsallaan päätä kannatellen liikkumattomina, molemmat jokeltelivat jotakin. Eli kyllä, tuollaisissa helposti havaittavissa vauva-asioissa olivat.
Okei. Mun lapsi oli siis kyl vauva kun alkoi puhua. (7,5 kk iässä ekat sanat, joita neuvolan tätikin tosiaan taivasteli, että toista tällaista vauvaa
Mun tenavan eka sana 6 kk, eka lause 9 kk. Että ei tuo nyt ihan tavatonta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis ihanko kaikessa on lapsesi sen puoli vuotta edellä?
Mun lapsi oli vähintään puoli vuotta ikäisiään edellä puheessa (neuvolan täti sanoi, että edistynein koskaan näkemänsä puhuja) MUTTA toisaalta puoli vuotta vähintään jäljessä liikkumisessa. Tää vasta opetteli kunnolla ryömimään, kun ekat jo juoksivat (neuvolan täti sanoi, että täpärästi vältitte tutkimuksiin joutumisen, kun vihdoin alkoi kävellä juuri ennen 1v6kk ikää).No lapset ovat vauvoja, ja ihan samalla tavalla makasivat vatsallaan päätä kannatellen liikkumattomina, molemmat jokeltelivat jotakin. Eli kyllä, tuollaisissa helposti havaittavissa vauva-asioissa olivat.
Okei. Mun lapsi oli siis kyl vauva kun alkoi puhua. (7,5 kk iässä ekat sanat, joita neuvolan tätikin
Niin tai voit työpaikan kahvipöydässä virittää keskustelun siitä miten varhain opit puhumaan tai päiväkuivaksi. Taatusti siinä vaiheessa viimeistään kaikki ymmärtävät miten ylivoimainen olet. Kannattaa kokeilla.
Mä oon tähän viidenkympin korkeaan ikääni mennessä oppinut sen, että aina kannattaa avata se oma suu silloin, kun joku asia kalvaa. Meet sinne perhekahvilaan ja mikäli tää toinen äiti on siellä, niin sanot vaan että sua jäi vaivaamaan, kun sanoit viime kerralla niin tökerösti. Että sun tarkotus ei ollu paha, ja että pelkäät loukanneesi. Sen jälkeen pallo on sillä toisella: jos hän suuttui, niin ei voi mitään, sä teit osasi ja sulla on ihan täysi oikeus käydä siellä kahvilassa jatkossakin. Tosin itse en usko, että se toinen suuttui, saattoi ehkä mielessään naurahtaa kommentillesi.