Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten paljon työaikaasi ja työn tekemistä seurataan? Aloitin uudessa työpaikassa ja olen aivan uupunut jatkuvasta kyttäyksestä
08.06.2024 |
Olen töissä siis asiakaspalvelussa, jota hoidetaan puhelimitse ja sähköpostitse.
Työaika on tarkasti aikataulutettu, ruokatauko ja kahvitauot on etukäteen määrätty tietylle ajalle, joita pystyy aika huonosti vaihtamaan.
Kaikkea mahdollista kytätään, puhelun/viestin käsittelyn kestoa, kontaktimääriä, jälkityöaikaa, kuinka monelle asiakkaalle on tarjonnut jotain, työpaikassa on useampia henkilöitä, joiden työ on lähinnä sitä, että vain kuuntelevat päivät pitkät esim. noita puheluita. Ottavat ihan satunnaisesti puheluita ja joka viikko tulee ainakin pari arvostelulomaketta miten puhelu on mennyt ja ne on pisteytetty. Miinusta tulee heti jos on unohtanut esim. sanoa jonkun tietyn lauseen. Joka viikko on kaikilla noin 30-60 minuuttia kestävä viikkokeskustelu esimiehen kanssa miten viime viikko mennyt, miten päästä tällä viikolla tavoitteisiin ja mitä aikoo tehdä sen tavoitteeseen pääsyn eteen. Ennen tätä keskustelua tulee täyttää lomake (noin 15 minuuttia) johon kirjataan nämä mainitut asiat ja niistä siis keskustellaan sitten se noin 30-60 min.
Jokaiselle asiakkaalle pitäisi tarjota lisämyyntiä, vaikka asiakas soittaisi ikävissä asioissa esimerkiksi reklamaatiot. Eikä riitä, että tarjoaa yhtä lisätuotetta, vaan jos asiakas kieltäytyy niin pitäisi ottaa seuraava tuote esille jne.
En ole ennen ollut tällaisessa työpaikassa vaikka vastaavista töistä on kokemuksia. Olen aivan uupunut, mietin, että onko tämä yleistäkin, että näin tarkasti kytätään?
Kommentit (47)
Tuohan on todella järkyttävää. Kyllä pitää olla yrityksellä huono johto, jos he luulevat että tuollainen lisää asiakastyytyväisyyttä (tyrkyttää nyt väkisin reklamaation yhteydessä jotain lisämyyntituotteita?!) saati työhyvinvointia. Veikkaan, että järjestelyn tarkoitusperänä luultavasti oleva tehokkuuden näennäinen lisääntyminen ei ole tuon väärti.
Meillä tehdään silloin tällöin työaikaseurantaa (valitettavasti lähinnä ennen irtisanomisia). Silloin meidän pitää täyttää tunnin tarkkuudella, mihin on mennyt aikaa. Omalla osastolla on aina niin kova kiire, että täyttämisessä ei ole ongelmia, mutta tiedän joidenkin tuskailevan että mitä sinne laittaisi kun töitä ei vain ole tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sopeutuisi tuollaiseen enää. Teen tutkijan työtä ja olen kokonaistyöajassa, ei siis kellokortteja tai määrättyä päivittäistä työaikaa.
Kuulostaa hyvin laittomalta touhulta. Kokonaistyöaika on ylimmän johdon työaikamuoto ja tavallisten tutkijoiden ja duunareiden työaikaa pitää seurata, koska työaikalaissa niin sanotaan. Työajanseuranta on työntekijän turvaksi, ei työkalu työnantajan harjoittamaan kyttäykseen.
Tutkija vuodesta -98
eikös kaikki opettajat ja tutkijat ole kokonaistyöajassa? T. Yo-ope ja siinä itsekinMeillä VTT:llä ei ainakaan yksikään. Viikkotyöaika on 37,5h, liukuva työaika, jossa aamuliukuma on 6-10 ja iltaliukuma 15-22.
Mielenkiintoista. Ainakin Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla kaikki tutkijat ja opettajat ovat kokonaistyöajassa ihan väikkäritasolta lähtien, varmaan muissakin yliopistoissa? Kokonaistyöaika ei kuitenkaan tarkoita ettei työaikaa olisi, vaan työaika on 1612 tuntia vuodessa jonka saa itse järjestellä (erotuksena siis tehtäviin jotka jäävät työaikalain ulkopuolelle kuten nuo ylimmän johdon tehtävät usein).. Totta kyllä on että tunnit varmasti paukkuvat suurimmalla osalla.
Meillä kaupan omistaja vaihtui ja nykyään ihan hirveää. Ennen sai mennä töihin milloin ehtii enkä edes tiedä miten voi mennä töihin niin, että ei ehi. Ihan ajoissa tullut töihin, mutta pukkarissa olin yhden minuutin liian kauan ja tuli sanomista samoin jos lähtee yhtäkään minuuttia liian aikaisin. Työvaatteiden vaihto vaaditaan tekevän omalla ajalla.
Samoin uudet työntekijät. On sellaisia, jotka ovat antaneet itselleen ylennyksen ja kertovat miten asiat on tarkoitus täällä tehdä (itse olen ollut talossa kauemmin). Sitten on yksi kolmen työntekijän porukka ketkä esim. käyvät yhdessä etkoilla ennen työpaikan illanviettoja. Töissä juttelevat pääsääntöisesti vain toisilleen. Hyi hele ihan ku jossain yläasteella ois taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sopeutuisi tuollaiseen enää. Teen tutkijan työtä ja olen kokonaistyöajassa, ei siis kellokortteja tai määrättyä päivittäistä työaikaa.
Kuulostaa hyvin laittomalta touhulta. Kokonaistyöaika on ylimmän johdon työaikamuoto ja tavallisten tutkijoiden ja duunareiden työaikaa pitää seurata, koska työaikalaissa niin sanotaan. Työajanseuranta on työntekijän turvaksi, ei työkalu työnantajan harjoittamaan kyttäykseen.
Tutkija vuodesta -98
aivopestyjen uskomuksia
myös tutkijakokemusta
naurettavaa kyttäystä. heikkolahjaisemmat johtotehtävissä sisäistävät tällä tavalla laaduntarkkailun. (kokemusta täällä myös) ja fluktuaatio varmaan huipussaan. minkähän takia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla lienee aika tarkka työajan seuranta. Kirjaan ylös kaiken mitä teen ja tuntimäärät 15 min. tarkkuudella. Jos olen merkinnyt kokouksen siihen kohtaan, mihin tulee yhteistyö ja kehittäminen, kokous on oltava kalenterissa sen pituisena kuin se toteutuu. Tämä siksi, että esihenkilö voi tarkastaa, olenko ollut kokouksessa ja kuinka pitkään, eli vahtia, merkitsinkä työajan seurantaan saman mitä kalenteriin.
Vain esihenkilön määräämät kokoukset on sallittuja. Meillä vähennetään kokouksia. Joku neropatti on keksinyt, että jos kokous on tunnin, se tulee päättää 55 minuutissa, jolloin jää 5 min. aikaa käydä vessassa, juoda ja valmistautua seuraavaan tekemiseen. Minä vaan haluaisin nähdä, mikä se kokous on, joka kestää tasan 55 minuuttia, ei minuuttiakaan yli tai alle. Kokouksissa tulee myös tehtäviä, mitä pitää selvittää jälkikäteen. Se merkitään yhteistyö ja kehittäminen -kohtaan ja nimetään: kokouksessa määritelty vastuutehtävä. Työpäivän lopussa voi olla vaikea muistaa, kestikö asian hoitaminen 15 minuuttia vai puoli tuntia. Jos päivän aikana on ollut puheluita, katson niiden keston puhelimesta, ja saatan merkitä esimerkiksi sidosryhmäyhteistyö-sarakkeeseen. Joskus on kyseessä ohjaus ja neuvonta. Lomakkeelle ei saa merkitä, kuka on ollut puhelun toinen osallistuja. Jos puhelusta tulisi jälkikäteen kysymys, kenen kanssa puhuin ja mitä asia koski, niin ei aavistustakaan. Voihan sitä joku epärehellinen puhua vaikka omia asioitaan puoli tuntia ja sanoa, ettei muista mikä oli puhelun aihe. Itse käytän omiin asioihin vain omaa kännykkää, mutta sekin on veteen piirretty viiva, mikä on työasia ja mikä oma asia. Esimerkiksi kun minun ovenavauslätkä työpaikan autotalliin ei toiminut, soittelin useamman puhelun kiinteistöhuoltoon. Ei se ole työasian hoitamista, mutta minusta se ei myöskään ole yksityisasia, koska työpaikan autotalli on työpaikan pihassa. Vaikka olisi miten tarkka työajan seuranta, aina tulee asioita, joita on hyvin vaikea laittaa mihinkään kategoriaan. Luen työpaikalla tuoreen tutkimuksen omasta ammattialastani. Onko se oman osaamisen kehittämistä, jos tutkimuksessa ei kerrotakaan mitään sellaista, mitä en tietäisi ennestään. Mielestäni oman osaamisen kehittämiselle on meillä määritelty lähtökohtaisesti liian pienet tuntimäärät vuodessa, ja kyllä jokainen haluaa käyttää ne koulutuksiin osallistumiseen. Siksi merkitään ihan outoihin kohtiin esim. puoli tuntia, jos perehdyin oman alan tutkimukseen tai juttelin kollegan kanssa alan uudesta ilmiöstä/asiasta/ohjelmistosta tai sain vaikkapa yhteistyökumppanilta sähköpostin, joka lisäsi minun tietoisuuttani omassa työssä tarvittavasta tiedosta tai kehityksestä. Onhan se oman osaamisen kehittämistä, jos perehdyn uuteen asiaan, mutta ei se poista tarvetta pitää yllä osaamista käymällä parissa koulutuksessa vuosittain.
Alue: Aihe vapaa
Mikään duuni ei ole sen arvoinen, että kannattaisi uhrata oma terveys.