Voisiko joku nyt perustella, miksi vauvan/lapsen hoito on " 24h työtä" ?

Mutta kyllä vauva on minulle 24/7 asia ensimmäisen vuoden ajan. Vaikka olisin hetken poissakin :).

t. ison perheen äiti

Palkkatyötä ei tehdä kuin se jotain 40 h viikossa, ja muuksi ajaksi sen voi usein unohtaa, ja elää aivan eri maailmassa.



Kotiäiti on 24/7 ainakin jatkuvassa päivystysvalmiudessa jos ei koko ajan puuhaisikaan jotain.



Ei siihen äitiyteen tule taukoja, jos ei lähde kotoa pois.

Ensin olet työnantajan " hampaissa" ja käskyvalmiudessa sen 8-12 tuntia (jos hyvin käy), sitten menet kotiin ja hommat ja vastuu lapsista jatkuu siellä.

Siis vaikka perushoito ei ole vaikeaa, niin siihen on oltava valmiina koko ajan. Myös yöllä, vauva voi herätä koska vaan vaatimaan palvelua ja siihen on myös vastattava. Vaikka kuinka väsyttäisi, puuduttaisi tai ketuttaisi.

vaan aina on se vastuu lapsesta. On oltava vähintään läsnä, jos vaikka ei lapsen kanssa olisikaan.



Vrt. lapsettomiin ihmisiin, jotka käyvät töissä, mutta ovat sen jälkeen vapaalla ja voivat tehdä mitä lystäävät.

Vierailija:

Ensin olet työnantajan " hampaissa" ja käskyvalmiudessa sen 8-12 tuntia (jos hyvin käy), sitten menet kotiin ja hommat ja vastuu lapsista jatkuu siellä.

Vauvasta olen vastuussa aivan koko ajan, myös esim. hänen nukkuessaan (nyt, päiväunilla). Vaikka mieheni on lomalla, niin siitä huolimatta päävastuu vauvasta on minulla. Tyhmiä varmaan ollaan teidän superäitien mielestä, mutta kyllä; minun pitää kertoa mitä ja koska vauva syö, koska menee nukkumaan ja viimekädessä minä olen se joka sen vauvan hoitaa. Miehelle loma-aika on vaihtelua siitä, mihin työssään on tottunut. Minulla on nyt meneillään loma (siis kesä/talvi), mutta enpä ole huomannut mitään suurempaa vaihtelua.

Kirjoitteluun riittävästä ajasta en osaa sanoa, minulla ei tuota ongelmia kun käyn niin harvoin.

Tunnette varmaan nyt taas itsenne piirun verran paremmiksi, eikö vaan.

Palkkatyössä teet sen n.8 tuntia päivässä, sen ajan olet työnantajan käytössä. Loppuaika vuorokaudesta sitten perheelle. Kyllä se työstä käy kun teetn vain sitä yhtä ja samaa koko ajan.

erityisen kiihkeästi, paitsi sillon kun lapset on järjestetty mummolaan hoitoon ja vanhemmat pääsee kahdestaan jonnekin reissuun. Mulla on paljon tuttuja, jotka tekee mielellään ylitöitä ja menevät sunnuntai-iltapäivisin toimistolle. Tietysti valittavat kiireitään tutuille ja sanovat, että kurjaa, kun ei ehdi olla paljon perheen kanssa, mutta paremmille ystäville myöntävät ihan reilusti, että heistä lasten kanssa " lomailu ja arjen eläminen" on paljon rankempaa ja ennen kaikkea tylsempää kuin töissä oleminen.



Mun tuttavapiiri koostuu korkeakoulutetuista tyypeistä, joiden työnkuvaan kuuluu aika paljon reissaamista jne. Ja lapset on saatu vasta 35 vuoden kieppeillä. Onhan se tavallaan kevyempää se duuninteko, kun se on mielenkiintosta ja vaihtelevaa. Toinen siivoaa sotkut toimistolla ja kun tekee mieli kahvia tai sapuskaa, senkus käy ostamassa - ei kokkailua ei tiskausta ei jälkien korjausta.



Mikä nyt kenestäkin on raskasta ja sitovaa. Ihmiset kokee asiat eri lailla.

Monet lapset voivat valvottaa vielä vaikka neljävuotiainakin.

Nyt töissä ollessani koen kivana vaihteluna sen, että saan unohtaa työasiat ja pääsen kotiin puuhaamaan lasten ja kotitöiden pariin. Nautin siitä tosi paljon, toisin kuin kotiäitiaikoinani jolloin niitä lapsia ja kotitöitä hoidettiin vuorokaudet ympäriinsä, silloin se oli PUUDUTTAVAA.

Vierailija:

Ensin olet työnantajan " hampaissa" ja käskyvalmiudessa sen 8-12 tuntia (jos hyvin käy), sitten menet kotiin ja hommat ja vastuu lapsista jatkuu siellä.

Tosin mä olen himassa muksujen kanssa silloin kuin mies on töissä kodin ulkopuolella. MUtta kun mies tulee duunista, hän ottaa lapsista vastuun myös, eikä lapset ole enää kokonaan silloin mun juttu. Me saadaan myös lapsille hoitaja usein ja lyhyellä varoitusajalla jos tulee menoja ->> tiedän kaikilla ei ole tähän mahdollisuus, vaikkakin uskon, että moni saisi hoitajan lapsille jos vähänkin yrittää olla aktiivinen.

Kyllä se mun mielestäni on 24/7 työtä lapsen hoito, sillä eihän siitä voi ottaa lomaa. Kotona lapsen kanssa yksin oleva vanhempi ei voi sanoa, että seuraavaan tuntiin en sitten ole käytettävissäsi kulta pieni. Pienen lapsen vanhempi on ikäänkuin jatkuvassa päivystysvuorossa.



Toisaalta pienen lapsen vanhemmuus on sellaista työtä, josta minä ainakin nautin suunnattomasti. En usko kuoleman jälkeiseen elämäänkään, joten tässä oletettavasti ainokaisessa elämässäni mun on tehtävä sellaisia asioita, jotka katson tekemisen arvoisiksi. Ja lapsen hoito, vaikka se välillä on rankkaa, joskus päiviä putkeenkin melkein pelkästään rankkaa, on todellakin tekemisen arvoista. Kaiken ei tarvitse aina olla helppoa. :)



Oletan muuten, ettei ap oli ikinä ollut yksin vastuussa 24/7 pienestä lapsesta lyhyitä aikoja lukuunottamatta, kun sen niin autuaana onnelana näkee. Kannattaa kokeilla joskus, miten hauskaa on olla yksin kotona nelisen kuukautta perustyytyväisen vauvan kanssa, joka kuitenkin herää kahden tunnin välein öin ja päivin syömään, sekä vaatii, kuten ainakin vähän isommilla vauvoilla on tapana, huomiota suurimman osan valveillaoloajastaan. :)



T:reissumiehen vaimo

mutta toisaalta eipähän siinä mitään ns viikonloppuja kerry (ellei vauvaa viedä esim mummolaan hoitoon). Aina vaan sitä samaa passissa oloa ja perustarpeista huolehtimista. Työssä on sentään enemmän vaihtelua, on kiireisiä jaksoja ja vähemmän kiireisiä jaksoja, lounastaukoja, matkoja jne.

Palkkatyön lailla lapsenhoidon rasittavuus voi kyllä vaihdella suurestikin.

kotona olemisen ja lasten hoitamisen raskautta. Tai palkkatyön suurta ylistystä erityisen raskaana ja vaativana. Tietysti jollain on erityisen helppoa kotona ja se on oikeaa kutsumustyötä, toisilla taasen se palkkatyö on aika leppoisaa, ja siellä saa olla rauhassa, pitää taukoja, seurustella rauhassa muiden aikuisten kanssa jne.



T: Toimittaja

t. tutkija

Vierailija:

Oletan muuten, ettei ap oli ikinä ollut yksin vastuussa 24/7 pienestä lapsesta lyhyitä aikoja lukuunottamatta, kun sen niin autuaana onnelana näkee. Kannattaa kokeilla joskus, miten hauskaa on olla yksin kotona nelisen kuukautta perustyytyväisen vauvan kanssa, joka kuitenkin herää kahden tunnin välein öin ja päivin syömään, sekä vaatii, kuten ainakin vähän isommilla vauvoilla on tapana, huomiota suurimman osan valveillaoloajastaan. :)

T:reissumiehen vaimo

Oletat väärin. Olen ollut kotona piiiitkiä aikoja vauvan kanssa. Imetystaipaleemme oli yhtä " tiheän imun kautta" niin päivisin kuin öisinkin. Silti en sanoisi sitä työksi. Se oli lomaa verrattuna työssäkäyntiin.

Ap

Minulle tämä työssäkäynti on lomaa kotiäitiaikoihin verrattuna.

Vierailija:

Silti en sanoisi sitä työksi. Se oli lomaa verrattuna työssäkäyntiin.

Ap