Miten jotkut löytää uuden parisuhteen aina niin nopeasti?

Naisille usein kelpaa vaan itseään tasokkaampi yksilö. 

Mies kun pariutuu alaspäin, nii saa valita seuraavan kumppanin milloin haluaa. 

Antaa heti seksiä, niin suhde on varma. Varsinkin jos jatkaa sekstailua.

Vaimo erehtyi panemaan työkaveriaan 20v avioliiton jälkeen ja potkaisin pihalle. Surin hetken, mutta tajusin oman arvoni. Tapasin kymmenkunta ehdokasta muutaman kuukauden aikana ja löysin uuden ihanan ja välittävän puolison. Olen hyvässä kunnossa ja treenaan itsenäni sekä olen johtavassa asemassa.

Kyllä se vaan on niin, että korkeatasoisille ihmisille löytyy samanlaisia kumppaneita. Jollei tunnu flaksi käyvän, niin kriittinen katse peiliin, vika on joko luonteessa tai vartalossa.

Toiset eivät ole niin nirsoja. Kyllähän sitä välittävää löytyy kun kelpaa muutkin kun top 1% ehdokkaat

Vierailija kirjoitti:

En tajua. Kukaan ei ees pannu lähes 10 vuoteen. Ei haleja, silityksiä, joku kännipusu jossain.

Kivaa olla kamala.

Harmi,kun ei olla tavattu.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli parikymppisenä tyttöystävä, joka hyppäsi silloisesta suhteestaan pois ja alkoi olla minun kanssani. en tiennyt tätä silloin, mutta jälkikäteen ymmärsin että minun ja hänen suhde alkoi edellisen ollessa vielä käynnissä. Samoin kävi sitten itsellekin, muija oli selän takana etsinyt jo valmiiksi ukon jonka kanssa pelehtinyt puolisen vuotta ennenkuin jäi kiinni. näistä tapahtumista on jo 15v aikaa, mutta viimeksi kun kuulin hänestä oli juuri samanlainen tilanne taas päällä, lusikoita jaettiin ja uusi osoite & uusi mies oli jo valmiina. 

Elit sitten Gold Diggerin kanssa. Etsi kumppani, jonka kanssa synkkaa henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo erehtyi panemaan työkaveriaan 20v avioliiton jälkeen ja potkaisin pihalle. Surin hetken, mutta tajusin oman arvoni. Tapasin kymmenkunta ehdokasta muutaman kuukauden aikana ja löysin uuden ihanan ja välittävän puolison. Olen hyvässä kunnossa ja treenaan itsenäni sekä olen johtavassa asemassa.

Kyllä se vaan on niin, että korkeatasoisille ihmisille löytyy samanlaisia kumppaneita. Jollei tunnu flaksi käyvän, niin kriittinen katse peiliin, vika on joko luonteessa tai vartalossa.

Ihan kiva pikku tarina.

Mulla on yksi tämmöinen naispuolinen kaveri, niin ei sen suhteetkaan kestä puolta vuotta pitempään ja sit menee kuukausi ja taas joku kierrossa.

Vierailija kirjoitti:

Miehen tasoon vaikuttaa:

-pituus

-ulkonäkö

-status työelämässä

-koulutustaso

-palkka ja varallisuus

Naisen tasoon vaikuttaa:

-ulkonäkö

-nuorekkuus

-luonne

Mitä paremmin nuo asiat ihmisellä on niin sitä paremmin se löytää seuraa.

Nyt pitää kommentoida.

Miehen tasoon vaikuttaa:

-pituus Olen 184cm

-ulkonäkö  Riittävä

-status työelämässä   Ylempää päällikkötasoa

-koulutustaso    KTM

-palkka ja varallisuus  palkka 7900€/kk + bonukset. Velaton okt ja mökki.

Jos nainen olisi minun kanssa noista yhdenkin asian vuoksi, niin parisuhde päättyisi siihen paikkaan.

Toisaalta tuskin tulee omalta osalta ongelmaksi, kun sama vaimo ollut jo kohta pari vuosikymmentä. Tavattiin jo yliopistossa, kun oltiin köyhiä haalarit päällä hillujia, mutta vapaita kaikesta vastuusta. Riitti, että muisti viimeistään aamulla könytä luennolle, jos vain krapuloissa kerkesi :). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen tasoon vaikuttaa:

-pituus

-ulkonäkö

-status työelämässä

-koulutustaso

-palkka ja varallisuus

Naisen tasoon vaikuttaa:

-ulkonäkö

-nuorekkuus

-luonne

Mitä paremmin nuo asiat ihmisellä on niin sitä paremmin se löytää seuraa.

 

 

Nyt pitää kommentoida.

 

Miehen tasoon vaikuttaa:

-pituus Olen 184cm

-ulkonäkö  Riittävä

-status työelämässä   Ylempää päällikkötasoa

-koulutustaso    KTM

-palkka ja varallisuus  palkka 7900€/kk + bonukset. Velaton okt ja mökki.

 

Jos nainen olisi minun kanssa noista yhdenkin asian vuoksi, niin parisuhde päättyisi siihen paikkaan.

Toisaalta tuskin tulee omalta osalta ongelmaksi, k

Sähän sanoit äsken olevasi DI ja nyt olet KTM. Kaikkee sitä ihminen kerkeekin.

Vierailija kirjoitti:

Onko ne sellasia et niille kelpaa sit melkein kuka vaan, kuhan se on kiva jne. Tarvii vaan jonkun sioihen vierelle. Itse ainakin haluan tunteiden paloa.

Joku toinen haluaa kunhan on kiva ja on tyytyväinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska monet ihmiset ei pysty olemaan yksin, on pakko olla edes joku koska "niin kuuluu olla". Tyydytään ihan kivaan. Sinä et tyydy, minkä vuoksi "et löydä" suhdetta niin nopeasti.

Näissä vaan monesti käy ettei sitä mielikuvitus ystävää sitten olekkaan olemassa. Kyl parisuhde aina on enempi ja vähempi kompromissejä. Kun asia mielletään tyytymisenä ollaan jo ihan täysin hakoteillä siitä mikä on parisuhde. Jolloin se yksin eläminen on se vaihtoehto johon on tyydyttävä kun muuta tuollaisella ajatus maailmalla harvemmin löytää.

Meitä on kuitenkin sellaisiakin, jotka uskotaan että yksin on parempi kuin huonossa parisuhteessa. 

Kuinka iso osa parisuhteista on ihan oikeasti huonoja? Minun mielestäni niitä on kuitenkin varsin vähän, niin kuin kuuluu ollakin. Iso osa huonoista parisuhteista päättyy nopeasti, enkä usko, että valtaosa ihmisistä on niin huonossa asemassa, että haluaisi jatkaa kamalassa suhteessa. Toki samalla tiedostan, että oikeastikin huonoja suhteita on, mutta moni suhde ei pääty sen vuoksi, että suhde olisi sinänsä huono - se saattaa vain olla esimerkiksi väljähtänyt, seksitön ja ylipäätään sellainen, että ihmiset erkanevat pikku hiljaa toisistaan.

Monet ihmissuhteet päättyvät sen vuoksi, myös ystävyyssuhteet.

Minusta on älyllisesti laiskaa leimata tällaiset hitaasti väljähtyneet suhteet huonoiksi, koska ne eivät oikeasti ole sellaisia, vaan "vain" väljähtyneitä. Tällaiseen tilaan ajautumisessa lähes aina tarvitaan kaksi ihmistä. 

Toki on joitakin ihmisiä, jotka joutuvat pakenemaan suhteestaan, esimerkiksi väkivaltaisen kumppanin vuoksi. Moni näistä ihmisistä, jotka tosiaan pakenevat suhteestaan, on kuitenkin myöhemmin elämässään halukas etsimään ja muodostamaan terveen parisuhteen.

Huonon parisuhteen välttely on tekosyy lopettaa kumppanin etsiminen. Oikeasti isoin syy on vain laiskuus.

Jos edellinen suhde päättyi edellä mainitun kaltaisen väljähtyneisyyden vuoksi, on helpointa ja laiskinta vain todeta, että "en halua huonoa suhdetta", vaikka edellisen parisuhteen päättymisessä on itsekin tehnyt ja jättänyt tekemättä asioita, jotka edistivät parisuhteen loppumista.

Sitten on tietenkin helppo olla ja möllöttää kotona yksikseen, koska tyytyy tilanteeseen, ja on yksinkertaisesti liian laiska edes tavoittelemaan parisuhdetta, koska taustalla on kokemus siitä, että jossakin vaiheessa joka tapauksessa suhde kuitenkin väljähtyy ja muuttuu epämukavaksi; vähän kuin vaatekauppaan mennessään hokisi jo valmiiksi, että en viitsi ostaa oikeastaan mitään, koska vaatteet kuitenkin kuluvat ja nuhraantuvat, mikä nopeammin, mikä hitaammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasokkaiden ei tarvitse olla yksin 

niitä tasokkaita miehiä ei oo kovin paljon, pariutuneet ja tasokkaita naisia taas on niin ei riitä miehet tai joutuu ottamaan laidasta lukien

Ns. tasokkailla tai hyvännäköisillä voi myös olla tuttavapiirissä heti joku valmiina, joka vain odottaa tilaisuutta. On saattanut odotella vuosikausia. Siksi löytää heti uuden.

Millainen on tasokas? Pitkä ja kaunis?

 

Sellainen kenestä ihmiset pitävät ja heillä olisi ottajia jonoksi asti. Ei liity pituuteen, kauneuteen tms. vaikka niistä tietenkin on etua.

Sosiaaliset ihmiset. Heillä on laaja tuttavapiiri joka laajenee jatkuvasti. He ovat helposti lähestyttäviä ja osaavat myös lähestyä ihmisiä oikealla tavalla. Uusi parisuhde löytyy helposti koska heidän ympärillään on paljon ihmisiä. Parisuhde löytyy helpommin 200 ihmisen joukosta kuin 20 ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus aiemminkin vastannut tänne samantyyppiseen kysymykseen ja sain niskaani kasan p**kaa. 

Olen nainen, johon miehet ovat aina ihastuneet herkästi. Vaikka olen ollut parisuhteessa/naimisissa, niin osa miehistä on "roikkunut" perässäni vuosia, jopa vuosikymmeniä. 

Miehet haluavat nimenomaan kanssani naimisiin tai vakavaan suhteeseen. Yksikään mies ei ole ehdottanut pelkkää s**sisuhdetta.  

Olen keskikokoinen, normaalivartaloinen, aika rauhallinen, vähän ehkä taiteellinen ja romanttinen.  Siinäpä se. Viihdyn erittäin hyvin myös yksin. 

Onneksi olkoon, olet persoonaltasi varmasti yksi harvoista oikeasti ihanista ihmisistä <3 

Vaikka miehiä väitetään tunnetaidoiltaan vajavaisiksi, osaa ihmeen moni mies "erottaa joukosta" kaltaisesi, ja vedät heitä puoleensa kuin hunaja karhuja. Joihinkin naisiin rakastutaan!

Ikävä kyllä olet jollakin lailla poikkeava: on paljon naisia, joihin miehet yksinkertaisesti eivät rakastu. He päätyvät naimisiin miesten kanssa, joihin he itse rakastuvat - ja miehet ehkä ihastuvat siihen ajatukseen, että tuo nainen on kiinnostunut juuri minusta, ja tietenkin kiinnostunut minusta myös seksuaalisesti.

Tämä on kyllä hyvä kysymys :), olen itsekin paljon miettinyt.

Minä ja ystäväni olemme kumpikin olleet pitkään sinkkuina. Molemmat olemme ihan hyvin toimeentulevia, koulutettuja, itsenäisiä ja nättejä, itsestämme huolehtivia ihmisiä. Meitä yhdistää se, että olemme kumpikin todella introvertteja. Kumpikin kaipaa omaa aikaa ja saattaa viettää pitkiä aikoja yksin kotona, ilman, että kokee sitä ahdistavana. 

Itselläni on niin, että ihastun todella hitaasti ja minun on vähän vaikea luottaa ihmisiin. Siinä kai se syy on. Olen aidosti mukava, positiivinen ja hyvässä kunnossakin. Ehkä pitäisi hymyillä enemmän. 

Kun joskus menen baariin, minua lähestyvät vain känniääliöt. Kerran juttelin yhden miehen kanssa, joka kyseli kriteereitäni, kun olen sinkkuna. Sanoi, että olen vaikeasti lähestyttävä. Ja se on totta, en halua päästää ihmisiä elämääni, vaikka mitään muuta en tällä hetkellä kaipaa yhtä paljon kuin parisuhdetta. Mutta kuka tahansa ei käy. Pitää tuntua joltakin ja harva tuntuu.

Eli ehkä vastaus on se, että olen liian varovainen ihmissuhdeasioissa. Miehet luulevat, että en ole saatavilla? Miten sitten saattaa itsensä saataville, kertokaa se :)?

Vierailija kirjoitti:

Sosiaaliset ihmiset. Heillä on laaja tuttavapiiri joka laajenee jatkuvasti. He ovat helposti lähestyttäviä ja osaavat myös lähestyä ihmisiä oikealla tavalla. Uusi parisuhde löytyy helposti koska heidän ympärillään on paljon ihmisiä. Parisuhde löytyy helpommin 200 ihmisen joukosta kuin 20 ihmisen.

Sosiaalisella ihmisellä on silti omat kriteerinsä kumppanin suhteen. Vaarana on juuri se, että kun on ystävällinen ja juttelevainen niin monet miehet luulevat, että olen kiinnostunut heistä myös siinä mielessä. Ei se takaa sitä, että kunhan on ulospäinsuuntautunut ihminen, että niitä itseä kiinnostavia on sen enempää valittavana. Voi olla myös niin, että jotenkin liian hiljaiset tai estyneet miehet ihastuvat sosiaaliseen ihmiseen kun eivät "uskalla" ihastua tylympään  sulkeutuneeseen tai puhumattomampaan naiseen. 

Vaikka ympärillä on paljon ihmisiä niin suurin osa on kaveritasoa tms. Sosiaaliselle voi olla vielä vaikeampaa löytää kumppani koska haluaa kumppaninsa olevan myös määrätyllä tasolla sosiaalinen ja tulevan toimeen ihmisten kanssa. Pitää olla siis vetovoimaa, sosiaaliset taidot ja tietynlainen ulkonäkö, joka vetoaa. Myös useinkaan ronskit jutut ja realistisen suora lähestyinen eivät ole sosiaaliselle ihmiselle kiinnostusta nostavaa. 

Tunnettuahan, että suomalaiset eivät ole yleensä kovin sosiaalisia. Kaksi ei-niin-sosiaalista saattavat helpommin löytää kumppanin,  kunhan nyt muutaman sanan saavat keskenään aikaiseksi. Sosiaaliset taidot eivät ole kriteereinä niin tärkeitä. Myös saattaa seksi tai kun saa johonkin sopivaan kontaktin olla se " the juttu". 

Monihan on täälläkin jossain ketjuissa kertonut, että hiljaisuus on paljon parempi kuin puhuminen. Siksi kun hiljaisia on enemmän niin löytävät myös kumppanin helpommin. Olenkin monesti ihmetellyt miten puhumattomat löytävät toisensa. Mutta pitänee paikkansa, että hiljaisessa vedessä ne isoimmat (ja lukuisammat) kalat uivat. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä hyvä kysymys :), olen itsekin paljon miettinyt.

Minä ja ystäväni olemme kumpikin olleet pitkään sinkkuina. Molemmat olemme ihan hyvin toimeentulevia, koulutettuja, itsenäisiä ja nättejä, itsestämme huolehtivia ihmisiä. Meitä yhdistää se, että olemme kumpikin todella introvertteja. Kumpikin kaipaa omaa aikaa ja saattaa viettää pitkiä aikoja yksin kotona, ilman, että kokee sitä ahdistavana. 

Itselläni on niin, että ihastun todella hitaasti ja minun on vähän vaikea luottaa ihmisiin. Siinä kai se syy on. Olen aidosti mukava, positiivinen ja hyvässä kunnossakin. Ehkä pitäisi hymyillä enemmän. 

Kun joskus menen baariin, minua lähestyvät vain känniääliöt. Kerran juttelin yhden miehen kanssa, joka kyseli kriteereitäni, kun olen sinkkuna. Sanoi, että olen vaikeasti lähestyttävä. Ja se on totta, en halua päästää ihmisiä elämääni, vaikka mitään muuta en tällä hetkellä kaipaa yhtä p

Saatavilla olo? Laittaa sinkku-statuksen näkyville kaikille some-alustoille. Liittyy sinkku- ja treffiryhmiin. Käy baareissa, terasseilla, lavatansseissa, tapahtumissa. Nappaa kaupassa sinkku-korin, jos jossain on semmoisia. On avoin uusille ihmisille, juttelee avoimesti, on helposti lähestyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaaliset ihmiset. Heillä on laaja tuttavapiiri joka laajenee jatkuvasti. He ovat helposti lähestyttäviä ja osaavat myös lähestyä ihmisiä oikealla tavalla. Uusi parisuhde löytyy helposti koska heidän ympärillään on paljon ihmisiä. Parisuhde löytyy helpommin 200 ihmisen joukosta kuin 20 ihmisen.

 

Sosiaalisella ihmisellä on silti omat kriteerinsä kumppanin suhteen. Vaarana on juuri se, että kun on ystävällinen ja juttelevainen niin monet miehet luulevat, että olen kiinnostunut heistä myös siinä mielessä. Ei se takaa sitä, että kunhan on ulospäinsuuntautunut ihminen, että niitä itseä kiinnostavia on sen enempää valittavana. Voi olla myös niin, että jotenkin liian hiljaiset tai estyneet miehet ihastuvat sosiaaliseen ihmiseen kun eivät "uskalla" ihastua tylympään  sulkeutuneeseen tai puhumattomampaan naiseen. 

Vaikka ympärillä on paljo

Totta tuokin mutta silti, jos tuntee 200 ihmistä löytää helpommin seurustelukumppanin kuin se joka tuntee 20 ihmistä. Suurin osa ihmisistä kun ei ole yltiösosiaalisia tai antisosiaalisia.

Tässä tuntuu monella nyt olevan se kuvitelma, että jos on vaikea löytää parisuhdetta kyse olisi siitä ettei vedä ihmisiä puoleensa tai ei olisi kiinnostava, eli että tarjontaa ei olisi. Näinhän ei ollenkaan aina ole. Usein on kyse siitä, että nimenomaan sitä oikealta tuntuvaa ihmistä ei löydy ja moni voi ihastua tosi harvoin ja silloinkin hitaasti. Itse olen juuri tällainen. Ihastun oikeasti ehkä kerran viidessä vuodessa jos silloinkaan, enkä näe tarvetta vaihtaa sinkkuuttani mihinkään ennen kuin kohtaan ihmisen joka tuntuu oikealta.