Kuulin tänään kaverilta, että avoliittoni on outo
Koska emme 1.5v aikana ole mieheni kanssa riidelleet kertaakaan. Olin ihan ihmeissäni. Vertasi sitä omaansa, jossa ovat kuulemma niin intohimoisia ja mustasukkaisia toisistaan, että riitelevät ja se on kuulemma normaalia jos ollaan oikeasti rakastuneita
Ajatuksia?
Kommentit (96)
Onko täällä jotain lumihiutaleita, jotka pelkäävät, jos kumppanilla ääni vähän kohoaa riitatilanteessa?
Voi pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jotain lumihiutaleita, jotka pelkäävät, jos kumppanilla ääni vähän kohoaa riitatilanteessa?
Voi pieniä.
Ei, vaan aikuisia ihmisiä, jotka ei jaksa elämässään mitään typerää draamailua
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jotain lumihiutaleita, jotka pelkäävät, jos kumppanilla ääni vähän kohoaa riitatilanteessa?
Voi pieniä.
Niin, sitten kun näiden mahdolliset lapset kasvavat teini-ikään ja antavat palautteita kovaa ja korkealta. Viilipytty vanhempi viilipyttyilyineen ärsyttää vaan enemmän ja näyttää suorastaan veetuilulta.
Menkää nyt johonkin Etelän eläväisempään kulttuuriin oppimaan ilmaisun moninaisuutta. Kaikessa rakkaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jotain lumihiutaleita, jotka pelkäävät, jos kumppanilla ääni vähän kohoaa riitatilanteessa?
Voi pieniä.
Niin, sitten kun näiden mahdolliset lapset kasvavat teini-ikään ja antavat palautteita kovaa ja korkealta. Viilipytty vanhempi viilipyttyilyineen ärsyttää vaan enemmän ja näyttää suorastaan veetuilulta.
Menkää nyt johonkin Etelän eläväisempään kulttuuriin oppimaan ilmaisun moninaisuutta. Kaikessa rakkaudessa.
Älä viitsi. Huutaminen ei tee kenestäkään tai kenenkään elämästä parempaa. 3 lasta kasvatettu aikuiseksi, ei ole tarvinnut yhdellekään huutaa. Ei vaadita kuin fiksuutta, että saa asiansa läpi muuten. Huudatko sä työpaikallakin kun jokin ei mene mielesi mukaan ja oletat sen olevsn ok, koska olet vaan niin eläväinen?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minustakin on outoa, jos ette ole riidelleet kertaakaan. Tuntuu, että vähintään toinen myötäilee ja peittelee omia tunteitaan. Liiallinen draamakaan ei ole hyvän suhteen merkki eikä hullu mustasukkaisuus. Omassa nykyisessä suhteessani riitelimme ihan liikaa ensimmäisten parin vuoden aikana, mutta nyt on ollut jo vuosia tasaista. Silti pientä kärhämää syntyy joka kuukausi, niistä kuitenkin päästään yli minuuteissa.
Keskustelusta ikinä kuullut?
Olen ollut parisuhteessa 11 vuotta eikä olla riidelty.
Viisi vuotta ollaan mieheni kanssa oltu yhdessä ja vain yhden kerran hänelle olen suuttunut, kun aktin jälkeen pyyhkäisi kullinsa Marimekon verhoon. Toiste ei ole tehnyt, ja sen jälkeen onkin ollut rauha maassa.
Ihan olen saanut parissa suhteessa tarpeekseni siitä riitelystä ja pahasta mielestä. Nyt suhteessa jo useamman vuoden ihmisen kanssa, jonka kanssa ei tarvii riidellä lapsellisesti huutamalla ja rähjäämällä. Ei oikeestaan riidellä. Ollaan joskus erimieltä mutta sillai normaalilla tavalla ,ilman draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan olen saanut parissa suhteessa tarpeekseni siitä riitelystä ja pahasta mielestä. Nyt suhteessa jo useamman vuoden ihmisen kanssa, jonka kanssa ei tarvii riidellä lapsellisesti huutamalla ja rähjäämällä. Ei oikeestaan riidellä. Ollaan joskus erimieltä mutta sillai normaalilla tavalla ,ilman draamaa.
Tämä kuulostaa juuri oikealta
Ollaan riidelty, monen parin edestä, vuosikaudet. En halua sitä hehkuttaa, olkaa iloisia te jotka osaatte olla yhdessä sopuisasti, me oltiin pässinpäitä. Ja ehkä tarvittiin se kaikki, että sopeuduttiin toisiimme ja siihen, ettei toinen muutu.. Yli 30v yhdessä nyt ja on helppo olla.
Vierailija kirjoitti:
Erimielisyyksiä voi olla viikoittain, mutta riidellä ei tarvitse ikinä.
Mustasukkaiset riidat kuulostaa kyllä omistushalulta eikä rakkaudelta
mustasukkaisuus ja rakkaus ei sulje toisiaan pois eivät ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jotain lumihiutaleita, jotka pelkäävät, jos kumppanilla ääni vähän kohoaa riitatilanteessa?
Voi pieniä.
Niin, sitten kun näiden mahdolliset lapset kasvavat teini-ikään ja antavat palautteita kovaa ja korkealta. Viilipytty vanhempi viilipyttyilyineen ärsyttää vaan enemmän ja näyttää suorastaan veetuilulta.
Menkää nyt johonkin Etelän eläväisempään kulttuuriin oppimaan ilmaisun moninaisuutta. Kaikessa rakkaudessa.
Täytyy vain toivoa, että viilipytty löytää viilipytyn, heidän lapsensa on usein myös viilipyttyjä.
Olen ollut puolisoni kanssa yhdessä jo yli 30 vuotta. Tutustuimme 20-21-vuotiaina ja alkuvuodet olivat melko myrskyisiä 😌
Tuo kaverisi suhde kuulostaa lähinnä epäterveeltä.
28v tuli juuri täyteen.
Me emme ole riidelleet koskaan, asiat riitelee.
Tarkoitan tällä sitä että 3 taloraksan aikana on kyllä ollut pinna kireällä ja työkalut lennelleet kun jokin työvaihe ei onnistu tai joskus on kinattu raha-asioista kun on oltu tiukalla. Väsyneenä yövalvomisista olen kiukutellut pahaa oloani.
Mutta emme ole ikinä suuttuneet toisillemme?? Ei ole syytä sillä rakastamme ja arvostamme toisiamme, olemme myös parhaat ystävät. Mieheni ei ole ikinä sanonut minulle pahasti (esim ole nyt hiljaa kun minä puhun, typerä nainen tmv) enkä minä ole räksyttänyt hänelle tai haukkunut jostain!? Ei vaikka kummassakin on ärsyttäviä (pieniä) piirteitä.
Intohimoinen suhde jossa tapellaan🤣
No meillä se intohimo näkyy makuuhuoneessa ja elämänilossa. Molemmat olemme monessa asiassa hyvinkin voimakastahtoisia. Parempi näin!
Erimielisyyksiä meillä on yli 8v kestäneessä suhteessa tasaisesti, mutta niistä pyritään keskustelemaan asiallisesti. Varsinaisia riitoja on nykyään hyvin harvoin, noin 0-2 kertaa vuodessa.
Jotkut ihmiset kaipaavat elämäänsä ja suhteeseensa tuollaista tunteiden paloa ja tappelua. Muuten on liian laimeaa.
Olen riidellyt mieheni kanssa kerran kymmenen vuoden aikana. Silloin kerroimme toisillemme että nyt ärsyttää hemmetisti ja sen jälkeen pyysimme anteeksi molemminpuolista väärinkäsitystä aikataulujen suhteen.
Minusta tämä on aika paljon mukavampaa kuin riitely, mutta jokaiselle jotakin.
Vierailija kirjoitti:
28v tuli juuri täyteen.
Me emme ole riidelleet koskaan, asiat riitelee.
Tarkoitan tällä sitä että 3 taloraksan aikana on kyllä ollut pinna kireällä ja työkalut lennelleet kun jokin työvaihe ei onnistu tai joskus on kinattu raha-asioista kun on oltu tiukalla. Väsyneenä yövalvomisista olen kiukutellut pahaa oloani.
Mutta emme ole ikinä suuttuneet toisillemme?? Ei ole syytä sillä rakastamme ja arvostamme toisiamme, olemme myös parhaat ystävät. Mieheni ei ole ikinä sanonut minulle pahasti (esim ole nyt hiljaa kun minä puhun, typerä nainen tmv) enkä minä ole räksyttänyt hänelle tai haukkunut jostain!? Ei vaikka kummassakin on ärsyttäviä (pieniä) piirteitä.
Intohimoinen suhde jossa tapellaan🤣
No meillä se intohimo näkyy makuuhuoneessa ja elämänilossa. Molemmat olemme monessa asiassa hyvinkin voimakastahtoisia. Parempi näin!
Tässä vastauksessa juuri näkyy se, kuinka eri tavalla ihmiset ymmärtävät sanan riita. Minusta tuossa on jo selvästi riidelty, vaikka kirjoittaja on sitä mieltä, että ei ole riitaa. Olen ilmeisesti vähemmistössä mielipiteeni kanssa, mutta minulle negatiivinen ilmapiiri ihmisten välillä merkitsee riitaa. Minulle riita ei tarkoita rumasti toiselle puhumista eikä huutamista, ei mykkäkoulua eikä mitään muuta dramaattista kuviota. Minulle riita tarkoittaa jo sitä, että levollisuus puuttuu pariskunnan väliltä ja on kireyttä ilmassa.
Aina voi kysyä kaverilta, miksi hän haluaa verrata erilaisia ihmisiä ja suhteita toisiinsa? Huono homma, jos niin tekee. Elämää ei voi elää niin. Ei kukaan. Temperamentit vaihtelevat ja sen takia jotkut riitelevät jotkut eivät.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä jotain lumihiutaleita, jotka pelkäävät, jos kumppanilla ääni vähän kohoaa riitatilanteessa?
Voi pieniä.
Meillä ei ei riidellä mutta voin sanoa että jos jommalla kummalla olisi niin vähän kunnioitusta toista kohtaan että ääntä kehtaisi nostaa niin siitä kyllä varmasti tulisi parisuhdekriisi.
Miksi ihmeessä pitäisi riidellä? Jos toinen haluaa yhtä asiaa ja toinen toista niin sitten siitä keskustellaan ja yritetään päästä reiluun ratkaisuun. Sauna ja lautapelit tai vaikkapa yhdessä mökin järvellä soutelu ovat meillä hyviä tilanteita pohtia erimielisyyksiä, se tapahtuu hyvässä hengessä usein huumorin kautta. Hellyyttä ja iloa meillä on aina. Riitoja ei.
Minulla oli noin suhteessani vuosia. Kymmenen vuoden jälkeen puolisolla oli pahaa oloa henkilökohtaisista syistä jotka purki riidanhaluisuuteen. Kun sen vaiheen elämässään sai kuntoon ei riitoja taaskaan. Kenties jotkut purkavat omaa pahaa oloaan riidoilla lähimmäisiään kohtaan?
miten tää liittyy aiheeseen?